Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kehittämistyön pohjana toimivat
- THL:n koordinoima digipalveluiden nykytilakartoitus
- Alueen digitaalisen kypsyystason arviointi
- Hankkeen 1. vaiheen toimeenpanosuunnitelma
- Vuonna 2020 alueella 22,5 % väestöstä oli asioinut sähköisesti sote-palveluissa – tämä vastaa maan keskitasoa.
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on ollut käytössä hybridichatbot asiakkaiden ohjauksen tukena jo vuodesta 2021.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Sote-uudistus ja kansalliset digistrategiat (esim. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma) korostavat:
- saavutettavuutta
- asiakaslähtöisyyttä
- digitaalisten kanavien käyttöä
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät
- Väestön digiosaamisen ja -luottamuksen vaihtelu edellyttää:
- selkokielisiä
- saavutettavia
- käyttäjälähtöisiä ratkaisuja
- Monikielisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus on huomioitava erityisesti asiakaspalveluboteissa.
- Kansalaisten odotukset kohdistuvat nopeisiin ja ajasta riippumattomiin palveluihin.
Taloudelliset tekijät
- Chatbotin kehitys tukee kustannustehokkuutta:
- vähentää manuaalista asiakaspalvelukuormaa
- mahdollistaa skaalautuvuuden ilman merkittäviä lisäkustannuksia
Sosiaaliset tekijät
- Chatbot tarjoaa matalan kynnyksen asiakasohjauksen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville.
- Tärkeää on:
- itseohjautuvuuden tukeminen
- käyttäjäkokemuksen jatkuva arviointi ja kehittäminen
- saavutettavuus myös niille, joilla on rajoitettu kyky käyttää digipalveluita
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät.
- Asiakkaita on osallistettu chatbotin jatkokehittämiseen asiakasraatien testien ja palautteen avulla.
- Asiakasymmärrystä on kasvatettu asiakkaiden tarpeiden osalta analysoimalla ja luokittelemalla asiakkaiden chatbotille esittämiä kysymyksiä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tekoälychatbotin käyttöönottoa suunnitellessa hybridichatbotin ylläpitoverkoston ammattilaisia osallistettiin vuorovaikutuspolkujen uudelleen arvioimiseen ja laadun varmistamiseen.
Chatbotin julkaisuista ja kehityksestä viestitään säännöllisesti organisaation sisällä intra-julkaisuin.
AI-asiakaspalvelijaa ja sen tuloksia esitellään säännöllisesti johdolle.
Toiminnan kehittämistyöryhmien kanssa tehdään yhteistyötä chatbotin tietopohjan ja käyttötapausten suunnittelussa.
Eri ammattiryhmien edustajat osallistuvat uusien julkaisujen testaamiseen.
Verkkosivupäivittäjille järjestetään koulutuksia, jotta verkkosivut tietolähteenä palvelevat mahdollisimman hyvin myös tekoälychatbottia.
Asiakkaille chatbottia markkinoidaan sosiaalisessa mediassa ja asiakasraateja osallistetaan julkaisujen testaamisessa.
Asiakkaille suunnatun tekoälychatbotin käyttöönoton ehtona on pääkäyttäjyys omassa organisaatiossa.
Pääkäyttäjältä vaaditaan:
- Kehotemuotoiluosaamista
- Ongelmanratkaisutaitoja
- Teknistä ymmärrystä ja järjestelmäosaamista
- Yhteistyö- ja viestintätaitoja
- Asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja analysointia
- Raportointi- ja dokumentointiosaamista
- Sisällönhallinnan ja laadunvarmistuksen osaamista
- Kehittämisosaamista
Pääkäyttäjä käsittelee asiakaspalautteet ja ammattilaisten tukipyynnöt viikon sisällä niiden saapumisesta.
Pääkäyttäjä tiketöi havaitut virheet AI-asiakaspalvelijan vastauksissa kahden viikon kuluessa virheellisen vastauksen esiintymisestä. Virheet korjataan kuukauden kuluessa virheellisen vastauksen esiintymisestä. Tarvittaessa virheet tiketöidään tuotetoimittajalle.
Tuotetoimittajan kanssa on säännölliset tapaamisen keskeneräisten virheiden korjaamisen ja kehittämistoimenpiteiden edistymisen seurannan osalta.