Bottom-Up - tarvelähtöistä ja matalan kynnyksen ohjausta työnhakuun

Luotu 20.05.2026
Bottom-Up - tarvelähtöistä ja matalan kynnyksen ohjausta työnhakuun
Bottom-Up - tarvelähtöistä ja matalan kynnyksen ohjausta työnhakuun

Tiivistelmä

Bottom-Up-toimintamalli on matalan kynnyksen työllistymisen tukimalli, joka tarjoaa työnhakijoille helposti saavutettavaa, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta. Mallin tavoitteena on vahvistaa työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä, tukea työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista sekä ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Toimintamallin keskiössä ovat henkilökohtainen ohjaus, osallistujalähtöinen palveluiden kehittäminen sekä yhteistyö työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointitoimijoiden kanssa. Tukea tarjotaan esimerkiksi työnhakuun, osaamisen tunnistamiseen, koulutusvaihtoehtojen kartoittamiseen ja viranomaisasiointiin. Malliin sisältyy myös ryhmävalmennuksia, työnantaja- ja oppilaitosvierailuja sekä osallistujaraateja.

Mallia kehitettiin ja testattiin Bottom-Up-hankkeessa vuosina 2024–2026. Hankkeeseen osallistui 97 henkilöä, ja lisäksi palvelua hyödynnettiin yli 200 yksittäisen neuvonta- ja ohjauskäynnin verran. Osallistujapalautteen perusteella erityisesti henkilökohtainen, pitkäjänteinen ja helposti saavutettava tuki koettiin hyödylliseksi. Toimintamalli osoitti, että työnhakijoilla on merkittävä tarve rinnalla kulkevalle ohjaukselle, joka täydentää julkisia työllisyyspalveluja.

Pitkällä aikavälillä toimintamallin tavoitteena on vahvistaa työmarkkinoille kiinnittymistä, lisätä työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista sekä vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymisen riskiä. Samalla malli tukee asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden työllisyyspalvelujen kehittämistä.

Kohderyhmä

Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Bottom-Up -hankkeen tiedot ja hankkeessa tuotetut materiaalit.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työllisyyspalveluissa asiakkaana olevat työnhakijat saavat julkisista palveluista apua omaan tilanteeseensa, joka ei usein ole helposti saavutettavaa tai osallistujan tarpeista lähtevää vaan lainsäädäntöön ja prosesseihin nojaavaa. Työnhakijat eivät sanktioiden tai selvityspyyntöjen pelossa uskalla ottaa kaikkia työnhaun kannalta olennaisia asioita puheeksi työvoimaviranomaisten kanssa ja mahdollisuutta kaikki työnhakijan elämässä näkyvät tekijät huomioivaan ohjaukseen ei näin ollen ole.

Bottom-Up -mallin mukainen tuki työnhakijalle on matalan kynnyksen tarvelähtöistä palvelua, jonka lähtökohtana on osallistujan aito halu ja tarve avulle, velvoittamattomuus sekä tuen tarjoaminen osallistujan muuttuvien tarpeiden mukaan. Julkisista työvoimapalveluista irrallaan oleva ohjaus- ja neuvonta mahdollistaa keskustelut myös niistä aiheista, joiden kertominen julkisissa palveluissa olisi työnhakijan tilanteen kannalta hankalaa. Näin ohjauksessa voidaan huomioida koko työnhakijan elämäntilanne ja realiteetit ja keskustella laaja-alaisesti kaikesta, joka omaan työnhakuun vaikuttaa. Kuulemalla osallistujaa hänen tarpeistaan voidaan tarjota apua, joka vastaa täsmällisesti asiakkaan tarpeisiin, eikä perustu tiettyyn prosessiin tai mahdollisimman lähellä osallistujan tarvetta olevaan valmiiseen palvelupolkuun.

Bottom-Up -mallin avulla voidaan rakentaa matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu vastamaan työnhakijoiden avun tarpeeseen ja muuttuviin tilanteisiin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen, koulutukseen hakeutumiseen tai oman tilanteensa selkeyttämiseen. Kohderyhmään kuuluu erityisesti henkilöitä, joiden työnhaku on pitkittynyt, jotka tarvitsevat apua oman osaamisensa tunnistamisessa tai joille työelämän, koulutusjärjestelmän ja viranomaispalveluiden kokonaisuus näyttäytyy vaikeasti hahmotettavana.

Toimintamallia tarvitaan, koska monet työnhakijat hyötyvät henkilökohtaisesta, helposti saavutettavasta ja pitkäjänteisestä tuesta, jota julkisissa palveluissa ei aina ole riittävästi saatavilla. Erityisesti työllisyyspalveluiden muutostilanteissa työnhakijoilla on tarve saada nopeasti neuvontaa, ohjausta ja rinnalla kulkevaa tukea ilman raskasta byrokratiaa tai pitkiä odotusaikoja.

Toimintamalli vastaa tarpeeseen tarjoamalla matalan kynnyksen palvelua, jossa työnhakija voi saada yksilöllistä ohjausta omien tavoitteidensa ja tilanteensa mukaan. Malli soveltuu erityisen hyvin henkilöille, jotka tarvitsevat tukea työnhaun käynnistämiseen, motivaation vahvistamiseen, koulutus- ja uravaihtoehtojen kartoittamiseen tai luottamuksen rakentamiseen omiin mahdollisuuksiinsa työelämässä. Lisäksi malli tukee henkilöitä, jotka hyötyvät pitkäkestoisesta rinnalla kulkevasta ohjauksesta matkalla kohti työelämää tai opintoja.

 

 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Bottom-Up -mallin tavoitteena on osallistujaa kuunnellen edistää hänen tilannettaan niin, että lopputuloksena on työllistyminen, opintojen aloittaminen työllistymisen edistämiseksi tai työnhaun aloitus. Toimintaan osallistuja määrittelee itselleen sopivan tavoitteen ja malli on kehitetty erityisesti niiden työnhakijoiden kanssa, jotka ovat halunneet muutosta omaan tilanteeseensa ja tukea ratkaisujen hakemiseen.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Määrällisinä mittareina toimivat työllistyneiden, opiskelun aloittaneiden tai työnhaun aloittaneiden osallistujien määrä. 

Laadullisena mittarina toimivat osallistujapalautteet. ja olennainen osa mallin mukaisen toiminnan arvioimista ja tavoitteiden toteutumisen seuramista onkin säännöllinen ja aktiivinen osallistujapalautteen kerääminen. Osallistujapalautetta keräämällä voidaan varmistua siitä, että toiminta on osallistuja- ja tarvelähtöistä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Bottom-up -toimintamallin toteuttaminen edellyttää toimitiloja, jotka ovat esteettömät ja saavutettavat työnhakijoille. Mallin toteuttamisessa olennainen työkalu on matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste, jonne työnhakija voi tulla omien kysymystensä kanssa myös ilman ajanvarausta. Pisteen keskeinen sijainti edistää saavutettavuutta. 

Neuvonta- ja ohjauspisteellä on hyvä yhtäaikaisesti työskennellä vähintään kaksi työntekijää, jotta apua on saatavilla myös ruuhkaisina aikoina. Henkilöstön riittävä määrä mahdollistaa avun saamisen nopeasti ja sitouttaa osallistujan toimintaan, kun tarpeisiin pystytään vastaamaan välittömästi. Ruuhkaisimpina aikoina pisteelle saapuvien työnhakijoiden kanssa voidaan sopia mahdollisimman pian aika, jolloin työntekijä on käytettävissä, jos henkilöllä ei ole mahdollisuutta jäädä odottamaan palvelua. Pidempiä ja syvempiä ohjauskeskusteluja varten näin kannattaakin tehdä. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspisteeltä on mahdollista saada täsmätietoa ja -apua nopeahkoihin kysymyksiin mutta pidemmän ohjaussuhteen muodostumisessa ohjauspiste mahdollistaa ensimmäisen kontaktikerran, jonka jälkeen osallistujan on helpompi tulla käymään omien pohdintojensa kanssa, kun työntekijä on jo ennalta tuttu.

Sidosryhmäyhteistyö on Bottom-Up -mallissa olennaista. Työntekijöiden tulee olla selvillä paikallisista palveluista ja palvelurakentesta, jotta työnhakijoita voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin heille sopivien palveluiden pariin. Sidosryhmäyhteistyö edistää osallistujien etenemistä kohti tarpeellisia palveluita ja tätä kautta kohti työelämää. Sidosryhmäyhteistyö voi olla myös uutta luovaa ja uudenlaisia etenemisiä mahdollistavaa, jos henkilöstön osaaminen mahdollistaa uudet ja innovatiiviset avaukset yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän työn kehittämiseksi. 

Osallistujien tarpeet ja kokemuksen huomioiminen on mallissa keskeistä. Työntekijöiltä vaaditaan tehtävässä avointa suhtautumista ja dialogista sekä luottamusta rakentavaa ohjausosaamista. Varsinkin pitkissä ohjaussuhteissa, joissa ohjattavan kanssa käydään läpi muutostilanteita ja ratkaistaan haasteita, vaatii osallistujan lisäksi myös työntekijältä sitoutumista ohjausprosessiin. Pitkäkestoisessa ohjaussuhteessa ja joskus yllättävienkin muutosten keskellä ohjaajan ratkaisukeskeisyys auttaa osallistujaa eteenpäin. 

 

 

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Bottom-Up-toimintamalli tarjoaa työnhakijoille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa ilman ajanvarausta. Tavoitteena on edistää työllistymistä, koulutukseen hakeutumista sekä vahvistaa työ- ja toimintakykyä yksilöllisen tuen avulla.

Toiminnan ytimessä on walk-in-palvelupiste, jossa työnhakijat saavat tukea esimerkiksi työnhakuun, CV:n ja hakemusten laatimiseen, työhaastatteluihin valmistautumiseen, oman osaamisen tunnistamiseen, koulutusvaihtoehtojen kartoittamiseen sekä viranomaisasiointiin. Tukea tarjotaan joustavasti osallistujan tarpeiden mukaan.

Malliin sisältyy myös ryhmävalmennuksia, työnantaja- ja oppilaitosvierailuja sekä osallistujaraateja, joiden avulla osallistujat saavat tietoa, verkostoja ja mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Toiminta perustuu osallistujalähtöisyyteen, helposti saavutettaviin palveluihin sekä yhteistyöhön työllisyys-, koulutus- ja hyvinvointitoimijoiden kanssa.

Mallin tavoitteena on vahvistaa työnhakijoiden osallisuutta, ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja tukea kestäviä siirtymiä työelämään tai koulutukseen.

Mallin toteuttaminen edellyttää osaavaa ohjaushenkilöstöä, helposti saavutettavia palveluita sekä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kokonaisuudessaan toimintamalli yhdistää yksilöllisen ohjauksen, osallistavan kehittämisen ja verkostoyhteistyön tavoitteenaan parantaa työnhakijoiden valmiuksia kiinnittyä työelämään.

Käytettäväksi ohjauksen alussa työnhakijan tarpeiden määrittelyn ja sanallistamisen apuna. (149.89 KB)
Bottom- Up -malli A4 vaaka.pdf (180.64 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla voidaan löytää osallistujan tarpeisiin vastaavia ratkaisuja haastavassa työmarkkinatilanteessa. 

Mallin mukainen toiminta on vastavoima byrokraattiselle virastoasioimiselle, jolloin haastavassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt voivat saada apua tilanteeseensa ilman raskaita ja byrokraattisia asiakasprosesseja. Matalan kynnykset palvelut voivat tavoittaa henkilöitä, jotka muuten eivät pyytäisi tai saisi riittävää apua tilanteeseensa.

Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden on mahdollista ylläpitää osaamisidentiteettiään säännöllisellä kontaktilla ohjaajaan, joka kannustaa ja tukee työnhaussa, sekä auttaa osallistujaa tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamista sekä tulevaisuuden tavoitteita. Mallin mukaiseen toimintaan osallistuvan tulevaisuususko ja luottamus omaan työllistymiseen säilyvät todennäköisemmin, kuin työnhakijan jäädessä tilanteensa kanssa yksin.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyen aikavälin merkittävin tulos on, että työnhakijat ohjautuvat paremmin heille sopiviin ja tarpeita vastaaviin palveluihin, töihin tai opintoihin. Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta mahdollistaa työnhakijalle oman tilanteen vaatimien ratkaisujen löytymisen tarvittaessa nopeastikin. Tämä ehkäisee työttömyyden pitkittymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Työnhakija saa juuri sellaista apua, mille hänellä on tarvetta ja tilanteen muuttuessa ohjauksella voidaan vastata myös muutoksiin ketterästi ja työnhakijan tarpeet edellä. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkän aikavälin vaikutuksena pitkäaikaistyöttömyys vähenee, kun työnhakijat saavat heille oikea-aikaisia ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentyessä syrjäytyneisyyden ja osattomuuden kokemukset vähenevät ja luottamus tulevaisuuteen lisääntyy. Laadukkaalla ohjauksella tavoitetaan pitkäaikaisia ja kestäviä ratkaisuja työnhakijan tilanteeseen. Työllistymisen tai oikeanlaisten palveluiden pariin pääsyn seurauksena hyvinvointi lisääntyy sekä työttömällä työnhakijalla, että hänen lähipiirillään. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pääasiassa henkilöstö- ja toimintakustannuksia, jotka liittyvät matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelun järjestämiseen, yksilövalmennukseen sekä toiminnan koordinointiin. Malli edellyttää helposti saavutettavaa palvelupistettä ja riittäviä henkilöstöresursseja henkilökohtaisen tuen tarjoamiseen. Toisaalta palvelu mahdollistaa nopean reagoinnin työnhakijoiden tarpeisiin, mikä voi vähentää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Pitkällä aikavälillä toimintamallin odotetaan tuottavan säästöjä sekä julkiselle taloudelle että palvelujärjestelmälle. Työllistymisen edistyminen vähentää työttömyyden pitkittymistä, toimeentulotuen ja muiden sosiaalietuuksien tarvetta sekä kuntien vastuulle kuuluvia työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi varhainen, yksilöllinen ja rinnalla kulkeva tuki voi ehkäistä syrjäytymistä ja tukea työ- ja toimintakyvyn säilymistä, mikä vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Hankkeen kokemusten perusteella matalan kynnyksen palvelu pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin usein jo yhdellä tai muutamalla tapaamiskerralla, mikä parantaa palveluiden kustannustehokkuutta. Kokonaisuutena toimintamallin pitkän aikavälin vaikutusten voidaan arvioida olevan yhteiskunnallisesti kustannuksia vähentäviä ja työllisyyttä edistäviä.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää varmistaa, että palvelu on aidosti matalan kynnyksen palvelu: asiakkaan tulee voida hakeutua palveluun helposti, ilman monimutkaisia prosesseja tai pitkiä odotusaikoja. Keskeistä on myös osaava henkilöstö, jolla on aikaa tarjota yksilöllistä, luottamuksellista ja pitkäjänteistä ohjausta osallistujien tarpeiden mukaan.

Toimintamallin onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä järjestöjen ja työnantajien kanssa. Verkostoyhteistyö helpottaa asiakkaiden ohjautumista palveluun ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen tuen tarjoamisen erilaisissa elämäntilanteissa oleville työnhakijoille.

Levittämisessä kannattaa huomioida, että toimintamallia tulee soveltaa paikallisiin tarpeisiin ja toimintaympäristöön. Hankkeen kokemusten perusteella erityisesti henkilökohtainen ohjaus oli osallistujille merkityksellisintä, joten riittävien resurssien varaaminen yksilövalmennukseen on tärkeää. Lisäksi kohderyhmän osallistaminen palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen auttaa varmistamaan, että toiminta vastaa todellisiin tarpeisiin.

Toimintamallin vaikuttavuuden arvioimiseksi on suositeltavaa seurata sekä osallistujamääriä että laajemmin palvelun tuottamia vaikutuksia, kuten työllistymistä, koulutukseen hakeutumista, osallisuuden vahvistumista ja asiakkaiden kokemaa hyötyä. Hankkeen kokemusten perusteella myös kertaluonteiset neuvonta- ja ohjauskäynnit voivat tuottaa merkittävää hyötyä, joten vaikutusten arvioinnissa kannattaa huomioida varsinaisten osallistujien lisäksi myös muut palvelua hyödyntävät henkilöt.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Laukaa
Kehittäjäorganisaatiot
Väentupa ry
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Työllisyyden edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)