Taustalla mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannusten nousu, asiakkaan osallisuuden lisääminen ja tarve täsmentää asiakkaiden kuntoutussuunnitelmia, jotta asiakkaat ohjataan kuntoutuksen kannalta oikea-aikaisten ja tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin.
Tiivistelmä
Asumispalveluanalyysi tarkoittaa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa olevien asiakkaiden kuntoutumisen tarkastelua osallisuuden näkökulmasta.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Perustuu Sosiaalihuoltolakiin ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista: asiakaskeskeisyyden edistäminen ja asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Asiakkaiden elämänsisällön ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteellisuuden tarkastelu ja kuntoutumisen edistymisen seuraaminen.
Asiakas: asumispalveluanalyysien avulla mahdollistetaan asiakkaan osallisuus kuntoutusprosessissa.
Organisaatio: kuntoutusprosessin selkiytyminen ja oikean kuntoutuspalvelun tarjoaminen asiakkaalle
Yhteiskunta: asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutuminen
Kohderyhmänä eri-ikäiset mielenterveyskuntoutujat aikuissosiaalityössä. Asiakkaiden asiakassuunnitelmien tarkistaminen asumispalveluanalyysien jälkeen osoitti, että asiakkaiden osallisuudella on suuri merkitys kuntoutusprosessin etenemiseen.
Tavoitteena mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kustannusten kasvun hillitseminen, asiakkaan osallisuuden lisääminen ja tarve täsmentää asiakkaiden kuntoutussuunnitelmia, jotta asiakkaat ohjautuvat kuntoutuksen kannalta oikea-aikaisten ja tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin.
Asiakassuunnitelmat päivitetään säännöllisesti vähintään vuosittain, jolloin seurataan kuntoutumisen edistymistä.
Asumispalveluanalyysien toteuttamiseen on kuntoutusohjaaja käyttänyt RAI-arviointia, WHOQOL-elämänlaatumittaria, sosiaalityöntekijöiden laatimia palvelusuunnitelmia ja haastatteluja. Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatisi aikaresursseja, koulutusta ja moniammatillista yhteistyötä.
Asumispalveluanalyysi tarkoittaa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa olevien asiakkaiden kuntoutumisen tarkastelua osallisuuden näkökulmasta.
Asumispalveluanalyyseihin osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuuden lisääminen johti kuntoutustarpeiden kevenemiseen. Yllättävää on ollut asiakkailta saatu myönteinen palaute.
Mielestämme asumispalveluanalyysien tekeminen on sovellettavissa eri kohderyhmille, jossa tarvitaan kuntoutumisen tarpeen arvioimista sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta.