Kehitysvammaisten asumispalvelut
Vammaispalvelut ovat yksi hyvinvointiyhteiskunnan palvelumuoto. Vammaispalveluiden avulla pyritään turvaamaan vammaisille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet ja asema, kuin muillekin kansalaisille. Näistä palveluista keskeisimpiä ja elämänmittaisia palveluja ovat asumispalvelut. Selvitysten perusteella kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on edelleen puutteita. Kehitysvammaiset eivät saa riittävästi tukea valintojen tekemiseen tai oman mielipiteen ilmaisemiseen. Kehitysvammaisten asukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja toiveita ei myöskään huomioida riittävästi asumispalveluiden osalta. Asukkaiden valintoja saatetaan asumisyksiköissä rajoittaa turhilla säännöillä ja toimintatavoilla. Usein kyse on siitä, etteivät työntekijät tunnista rajoittavia toimintamalleja, jotka ovat vakiintuneet osaksi asumisyksikön toimintaa. Asukkaiden osallistumista asumista koskeviin ratkaisuihin tulisikin lisätä sekä vahvistaa. Kehitysvammaisten kokemuksia palvelun sisällöstä ja laadusta tulisi myös hyödyntää enemmän asumispalveluiden kehittämisessä.
Valvontavastuu ja uusi valvontalaki
Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on palveluiden järjestämisen lisäksi valvontavastuu siitä, että niin omat kuin ostopalveluna järjestetyt sosiaalipalvelut tuotetaan lain ja sopimuksen mukaisesti. Sosiaalipalvelujen valvonnan keskeisimpänä tarkoituksena on varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Oikeudet tulisi toteutua yhdenvertaisesti riippumatta siitä missä tai miten palveluja järjestetään. Palveluiden valvonnan lähtökohtana on vähimmäispalvelutaso, joka vastaa asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen, toteuttaa perusoikeudet ja luo kaikille edellytykset toimia yhteiskunnan jäsenenä rajoitteista riippumatta. Yksi palvelun laadun keskeisistä mittareista on se, että asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Valvonnan kautta myös ohjataan ja tuetaan palveluntuottajaa kehittämään palvelua siten, että se on turvallista ja lainmukaista.
Vuoden 2024 alusta astuu voimaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uusi valvontalaki. Kyse on yleislaista, jonka tavoitteena on selkeyttää ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Valvonnan kohteena ovat erityisesti palveluiden saatavuus, jatkuvuus ja turvallisuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus suhteessa saadun palvelun sisältöön ja laatuun.
Lähteet:
Teittinen, A. & Vesala H. 2021. Vammaispalveluita tarvitsevien asema yhteiskunnassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a. Sosiaalihuollon valvonta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaisalan-viranomaiset-ja-valvonta/sosiaalihuollon-valvonta#muodotlähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022b. Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-jatilastot/vammaispalvelujen-hankinta
Wallace, R., Rimes, J. & Bitsika, V. 2022. Boards of Disability Service Provider Organizations for Adults with Intellectual Disability and Their Role in the Delivery of Quality Service. Journal of Disability Policy Studies 4/2022,
Sosiaali-ja terveysministeriö 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa uudistetaan – esitys valvontalaiksi lausunnolla. https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-valvontaa-uudistetaan-esitys-valvontalaiksi-lausunnolla
Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Laitoksesta yksilölliseen asumiseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon arviointi ja tehostettavat toimet vuosille 2016–2020. Seurantaryhmän loppuraportti.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74818/Rap_ja_muistioita_2016_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Toiveita ja ideoita valvonnan kehittämisestä esitettiin Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluyksikölle maaliskuussa 2022 järjestetyssä omaisten tapaamisessa. Tapaamisen aiheena oli asiakas- ja omaisnäkökulman esiin saaminen palveluiden kehittämisessä. Idea kyseiselle tapaamiselle oli lähtenyt kehitysvammaisten asumispalvelun asukkaiden omaisilta. Omaiset olivat tuoneet esille vakavan huolen siitä, miten vammaisten asumispalveluja valvotaan ja miten omaisia kohdataan sekä kuunnellaan palveluyksiköissä. Lisäksi omaiset kokivat, että he eivät voi antaa negatiivista palautetta ilman, että he tulevat leimatuksi vaikeina yhteistyökumppaneina. Omaisilla oli myös pelko siitä, että negatiivisen palautteen myötä myös asukkaan saama palvelu huononee, koska asukkaaseen suhtaudutaan negatiivisemmin. Tapaamisella omaiset esittivät ostopalveluyksikölle ideoita valvonnan kehittämiseen ja näistä keskeisimmät olivat palautekyselyiden ja haastatteluiden tekeminen asukkaille ja heidän omaisillensa. Näin asukkaita ja omaisia voidaan osallistaa palvelun laadun sekä sisällön kehittämiseen.
Myös tutkimusten mukaan vammaispalveluja tarvitsevat henkilöt ovat heikommassa asemassa taloudellisen tilanteen ja yhteiskuntaan sekä yhteisöön osallistumisen osalta. Vammaispalveluja tarvitsevat kokevat merkittävästi useammin myös yksinäisyyttä. Osallisuuden kokeminen onkin vahvasti yhteydessä yksilön hyvinvointiin. Osallisuuden puute lisää yksilön turvattomuutta sekä vähentää uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tästä syystä on erityisen tärkeää vahvistaa ihmisten osallisuutta heidän arjessaan sekä yhteisöissä. Kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuus ja äänen kuuluviin saaminen ovat kuitenkin usein kadoksissa, sillä vain harvalla heistä on todellista mahdollisuutta ilmaista oma mielipiteensä palveluja järjestäville tahoille. Taustalla ovat usein valtarakenteet, jotka painottavat instituutioiden ja asiantuntijoiden toimintatapoja. Vammaisen palvelunkäyttäjän näkemys ja kokemus jäävätkin usein toissijaiseksi tai kokonaan kuulematta.
Osallisuus ja erityisesti asiakasosallisuus näkyvät tässä kehittämistyössä asumispalveluiden asukkaiden mielipiteen ja kokemuksen kuulemisena haastattelutilanteissa. Haastattelulomakkeen kysymysten avulla kartoitetaan kehitysvammaisten asukkaiden, heidän omaistensa sekä läheistensä näkemyksiä ja kokemuksia asumispalvelusta ja sen laadusta. Haastattelulomakkeelle kerätyn tiedon avulla asukas ja hänen lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt voivat anonyymisti vaikuttaa asukkaan saamaan asumispalvelun laatuun ja sisältöön valvontaprosessin aikana. Heiltä saatava tieto myös varmentaa valvontaa tekevien työntekijöiden tekemää arvioita yksikön toiminnan laadusta ja sisällöstä.
Lähteet:
Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Teittinen, A. & Vesala H. 2021. Vammaispalveluita tarvitsevien asema yhteiskunnassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisenjohtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet
Harjajärvi, M., Kairi, T., Kuusterä, K. & Miettinen, S. 2009. Toimivatko kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut? Näkemyksiä palvelujen käyttäjiltä ja niiden järjestäjiltä.
Kohderyhmänä on kehitysvammaiset asumispalveluiden asukkaat sekä heidän omaisensa.