Asiakasosallisuus kehitysvammaisten asumispalveluiden valvonnassa

Luotu 29.11.2023
Asiakasosallisuus kehitysvammaisten asumispalveluiden valvonnassa

Tiivistelmä

Haastattelukutsut

Ennen valvontakäyntiä asumisyksikölle lähetetään kutsu, jossa kerrotaan tulevasta valvontakäynnistä, sen sisällöstä sekä haastatteluista. Asukashaastatteluun varataan aikaa n. 10–15 min / hlö ja asumisyksikkö kartoittaa vapaaehtoiset asukkaat haastatteluun. Haastattelukysymykset lähetetään myös ennakolta yksikköön, jotta haastateltavat voivat niihin tutustua. Halutessaan asukas voi ottaa tukihenkilön mukaan haastatteluun. Asukas saa myös itse valita rauhallisen haastattelupaikan asumisyksiköstä. Suurin osa tässä kokeilussa tehdyistä asukashaastatteluista tehtiin asukkaan omassa asunnossa. 

Omaisten haastattelut toteutettiin tässä kokeilussa puhelinhaastatteluna ennen valvontakäyntiä sekä valvontakäynnin jälkeen.  Omaisten kanssa sovitaan etukäteen puhelinaika haastattelulle ja tähän varataan aikaa n. 20-30 min/hlö.

Tiedon kokoaminen valvonnan tarkastuskertomukseen

Kaikki haastattelun aikana kerätty tieto kirjataan haastattelulomakkeisiin. Haastatteluiden lopullisessa yhteenvedossa kootaan keskeiset huomiot vapaasta tekstistä sekä liikennevalo-koodatut vastausvaihtoehdot yhdelle asukas-ja yhdelle omaishaastattelulomakkeelle. Lomakkeet liitetään osaksi valvonnassa tehtyä tarkastuskertomusta. Tarkastuskertomus on valvonnassa käytetty dokumentti. Se kokoaa valvontaa tekevien työntekijöiden tekemän kattavan selvityksen perusteella kuvan siitä, mitkä osa-alueet palvelun laadun, sisällön ja toteutuksen osalta ovat kunnossa ja mitä asioita tulee yksikössä kehittää. 

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset
Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Vastauskuvat.pdf (135.43 KB)
Mistä voin päättää-kuvat.pdf (467.69 KB)
Haastattelulomake asiakkaille 2023_0.pdf (112.32 KB)
Haastattelulomake omaisille 2023_0.pdf (94.22 KB)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kehitysvammaisten asumispalvelut

Vammaispalvelut ovat yksi hyvinvointiyhteiskunnan palvelumuoto. Vammaispalveluiden avulla pyritään turvaamaan vammaisille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet ja asema, kuin muillekin kansalaisille.  Näistä palveluista keskeisimpiä ja elämänmittaisia palveluja ovat asumispalvelut. Selvitysten perusteella kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on edelleen puutteita. Kehitysvammaiset eivät saa riittävästi tukea valintojen tekemiseen tai oman mielipiteen ilmaisemiseen. Kehitysvammaisten asukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja toiveita ei myöskään huomioida riittävästi asumispalveluiden osalta. Asukkaiden valintoja saatetaan asumisyksiköissä rajoittaa turhilla säännöillä ja toimintatavoilla. Usein kyse on siitä, etteivät työntekijät tunnista rajoittavia toimintamalleja, jotka ovat vakiintuneet osaksi asumisyksikön toimintaa.  Asukkaiden osallistumista asumista koskeviin ratkaisuihin tulisikin lisätä sekä vahvistaa. Kehitysvammaisten kokemuksia palvelun sisällöstä ja laadusta tulisi myös hyödyntää enemmän asumispalveluiden kehittämisessä. 

Valvontavastuu ja uusi valvontalaki

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on palveluiden järjestämisen lisäksi valvontavastuu siitä, että niin omat kuin ostopalveluna järjestetyt sosiaalipalvelut tuotetaan lain ja sopimuksen mukaisesti. Sosiaalipalvelujen valvonnan keskeisimpänä tarkoituksena on varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Oikeudet tulisi toteutua yhdenvertaisesti riippumatta siitä missä tai miten palveluja järjestetään. Palveluiden valvonnan lähtökohtana on vähimmäispalvelutaso, joka vastaa asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen, toteuttaa perusoikeudet ja luo kaikille edellytykset toimia yhteiskunnan jäsenenä rajoitteista riippumatta. Yksi palvelun laadun keskeisistä mittareista on se, että asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Valvonnan kautta myös ohjataan ja tuetaan palveluntuottajaa kehittämään palvelua siten, että se on turvallista ja lainmukaista. 

 Vuoden 2024 alusta astuu voimaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uusi valvontalaki. Kyse on yleislaista, jonka tavoitteena on selkeyttää ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa.  Valvonnan kohteena ovat erityisesti palveluiden saatavuus, jatkuvuus ja turvallisuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus suhteessa saadun palvelun sisältöön ja laatuun.  

Lähteet:

Teittinen, A. & Vesala H. 2021. Vammaispalveluita tarvitsevien asema yhteiskunnassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a. Sosiaalihuollon valvonta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaisalan-viranomaiset-ja-valvonta/sosiaalihuollon-valvonta#muodotlähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022b. Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-jatilastot/vammaispalvelujen-hankinta

Wallace, R., Rimes, J. & Bitsika, V. 2022. Boards of Disability Service Provider Organizations for Adults with Intellectual Disability and Their Role in the Delivery of Quality Service. Journal of Disability Policy Studies 4/2022,

Sosiaali-ja terveysministeriö 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa uudistetaan – esitys valvontalaiksi lausunnolla. https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-valvontaa-uudistetaan-esitys-valvontalaiksi-lausunnolla

Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Laitoksesta yksilölliseen asumiseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon arviointi ja tehostettavat toimet vuosille 2016–2020. Seurantaryhmän loppuraportti.https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74818/Rap_ja_muistioita_2016_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Toiveita ja ideoita valvonnan kehittämisestä esitettiin Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluyksikölle maaliskuussa 2022 järjestetyssä omaisten tapaamisessa. Tapaamisen aiheena oli asiakas- ja omaisnäkökulman esiin saaminen palveluiden kehittämisessä. Idea kyseiselle tapaamiselle oli lähtenyt kehitysvammaisten asumispalvelun asukkaiden omaisilta. Omaiset olivat tuoneet esille vakavan huolen siitä, miten vammaisten asumispalveluja valvotaan ja miten omaisia kohdataan sekä kuunnellaan palveluyksiköissä. Lisäksi omaiset kokivat, että he eivät voi antaa negatiivista palautetta ilman, että he tulevat leimatuksi vaikeina yhteistyökumppaneina. Omaisilla oli myös pelko siitä, että negatiivisen palautteen myötä myös asukkaan saama palvelu huononee, koska asukkaaseen suhtaudutaan negatiivisemmin. Tapaamisella omaiset esittivät ostopalveluyksikölle ideoita valvonnan kehittämiseen ja näistä keskeisimmät olivat palautekyselyiden ja haastatteluiden tekeminen asukkaille ja heidän omaisillensa. Näin asukkaita ja omaisia voidaan osallistaa palvelun laadun sekä sisällön kehittämiseen.

Myös tutkimusten mukaan vammaispalveluja tarvitsevat henkilöt ovat heikommassa asemassa taloudellisen tilanteen ja yhteiskuntaan sekä yhteisöön osallistumisen osalta. Vammaispalveluja tarvitsevat kokevat merkittävästi useammin myös yksinäisyyttä.  Osallisuuden kokeminen onkin vahvasti yhteydessä yksilön hyvinvointiin. Osallisuuden puute lisää yksilön turvattomuutta sekä vähentää uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tästä syystä on erityisen tärkeää vahvistaa ihmisten osallisuutta heidän arjessaan sekä yhteisöissä. Kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuus ja äänen kuuluviin saaminen ovat kuitenkin usein kadoksissa, sillä vain harvalla heistä on todellista mahdollisuutta ilmaista oma mielipiteensä palveluja järjestäville tahoille. Taustalla ovat usein valtarakenteet, jotka painottavat instituutioiden ja asiantuntijoiden toimintatapoja.  Vammaisen palvelunkäyttäjän näkemys ja kokemus jäävätkin usein toissijaiseksi tai kokonaan kuulematta.

Osallisuus ja erityisesti asiakasosallisuus näkyvät tässä kehittämistyössä asumispalveluiden asukkaiden mielipiteen ja kokemuksen kuulemisena haastattelutilanteissa. Haastattelulomakkeen kysymysten avulla kartoitetaan kehitysvammaisten asukkaiden, heidän omaistensa sekä läheistensä näkemyksiä ja kokemuksia asumispalvelusta ja sen laadusta. Haastattelulomakkeelle kerätyn tiedon avulla asukas ja hänen lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt voivat anonyymisti vaikuttaa asukkaan saamaan asumispalvelun laatuun ja sisältöön valvontaprosessin aikana. Heiltä saatava tieto myös varmentaa valvontaa tekevien työntekijöiden tekemää arvioita yksikön toiminnan laadusta ja sisällöstä.

Lähteet:

Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Teittinen, A. & Vesala H. 2021. Vammaispalveluita tarvitsevien asema yhteiskunnassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisenjohtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet

Harjajärvi, M., Kairi, T., Kuusterä, K. & Miettinen, S. 2009. Toimivatko kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut? Näkemyksiä palvelujen käyttäjiltä ja niiden järjestäjiltä.

Kohderyhmänä on kehitysvammaiset asumispalveluiden asukkaat sekä heidän omaisensa.

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kommunikaation tukeminen 

Haastatteluissa on hyvä etukäteen ennakoida kielellisiä vaikeuksia omaavan henkilön kohtaamista. Jos haastateltava pystyy eri kommunikointikeinoin ilmaisemaan ”ei” tai ”kyllä”, voidaan saada tietoa haastateltavan kokemuksista. Tieto on tällöin kuitenkin niukkaa, sillä se ei anna kuvaa haastateltavan merkityksellisistä kokemuksista, koska kysymysasettelu ja vastausvaihtoehdot ovat ennalta määrättyjä. Jos haastateltava pystyy puheella kertomaan laajemmin kokemuksistaan ja mielipiteistään, saadaan jo laajempaa kokemustietoa.  Haastattelun avuksi voidaan ottaa visuaalisia apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista kysyä monimutkaisiakin asioita haastateltavalta. Apuvälineinä voivat toimia muun muassa erilaiset kuvat ja vastausvaihtoehdot.  

Haastattelussa käytetyt kuvat

Valmiiden kuvallisten vastausvaihtoehtojen avulla kommunikoinnissa tukea tarvitseva haastateltava voi antaa vastauksensa esimerkiksi osoittamalla vastausvalintaansa. Lisäksi vastauskuvat toimivat haastattelutilanteessa muistin tukena eri vastausvaihtoehdoille. Haastattelulomakkeessa merkitään rastilla asukkaan vastaus liikennevalo-mittariston mukaisesti. Lisäksi lomakkeelle voi kirjata lyhyesti asukkaan antamaa lisätietoa. Avointen kysymysten vastaukset kirjataan myös suoraan lomakkeelle. Tunnistettavaa henkilötietoa ei kirjata.

Kysymyksiin vastaamisen tukena käytettävät kuvat ja niiden merkitykset tulee käydä asukkaan kanssa läpi ennen haastattelun alkamista. Tarvittaessa kuvia ja kysymyksiä selvennetään sekä kerrataan uudelleen haastattelun aikana. Haastateltava saa itse päättää, haluaako hän käyttää  vastauskuvia. Lisäksi haastateltavalla voi olla myös omia kuvakansioita tai kuvia käytössä, jolloin haastattelun avuksi tarvitaan asukkaalle tuttu henkilö, joka auttaa asukasta niiden käytössä. Haastateltava saa myös aina keskeyttää haastattelun niin halutessaan ja tämä tulee kertoa asukkaalle ennen haastattelua.

Kuvavalikko arjen ja elämän päätöksiin liittyen

Saatko tehdä päätöksiä omista asioistasi- kysymyksen tueksi kehitettiin Papunetin kuvapankin avulla kattava kuvavalikko arjen eri asioihin ja toimintoihin liittyen. Koska päätöksen teko on laaja käsite, on kuvavaihtoehdoissa arkeen ja elämään liittyviä perusasioita, joista jokaisella on oikeus tehdä omia päätöksiä. 

Tietosuoja

Vaikka haastattelulomakkeeseen ei kerätä suoraan tunnistettavaa henkilötietoa kuten haastateltavan nimeä tai osoitetta, on avoimista vastauksista mahdollista tulla tunnistettavaksi. Avointen kysymysten vastaukset ja kaikki vapaalla tekstillä kirjatut vastaukset tulee anonymisoida. Tämä tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä siten, ettei haastateltavaa henkilöä voida enää tunnistaa niistä. Koska tarkastuskertomukset ovat julkisia dokumentteja, tulee haastateltavien tietosuoja huomioida tarkkaan ja huolellisesti.

Lähteet:

Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tietosuojavaltuutetun toimisto 2022. . Mitä tietoja organisaation on kerrottava heille, joiden henkilötietoja aiomme käsitellä?  https://tietosuoja.fi/gdpr

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.

Tilastokeskus 2023. Tiedonkeruumenetelmän valinta.  https://www.stat.fi/tup/htpalvelut/haastutk_toiminta_tiedonkeruu.html

 

Toimintamallin ydinsisältö

Haastattelukutsut

Ennen valvontakäyntiä asumisyksikölle lähetetään kutsu, jossa kerrotaan tulevasta valvontakäynnistä, sen sisällöstä sekä haastatteluista. Asukashaastatteluun varataan aikaa n. 10–15 min / hlö ja asumisyksikkö kartoittaa vapaaehtoiset asukkaat haastatteluun. Haastattelukysymykset lähetetään myös ennakolta yksikköön, jotta haastateltavat voivat niihin tutustua. Halutessaan asukas voi ottaa tukihenkilön mukaan haastatteluun. Asukas saa myös itse valita rauhallisen haastattelupaikan asumisyksiköstä. Suurin osa tässä kokeilussa tehdyistä asukashaastatteluista tehtiin asukkaan omassa asunnossa. 

Omaisten haastattelut toteutettiin tässä kokeilussa puhelinhaastatteluna ennen valvontakäyntiä sekä valvontakäynnin jälkeen.  Omaisten kanssa sovitaan etukäteen puhelinaika haastattelulle ja tähän varataan aikaa n. 20-30 min/hlö.

Tiedon kokoaminen valvonnan tarkastuskertomukseen

Kaikki haastattelun aikana kerätty tieto kirjataan haastattelulomakkeisiin. Haastatteluiden lopullisessa yhteenvedossa kootaan keskeiset huomiot vapaasta tekstistä sekä liikennevalo-koodatut vastausvaihtoehdot yhdelle asukas-ja yhdelle omaishaastattelulomakkeelle. Lomakkeet liitetään osaksi valvonnassa tehtyä tarkastuskertomusta. Tarkastuskertomus on valvonnassa käytetty dokumentti. Se kokoaa valvontaa tekevien työntekijöiden tekemän kattavan selvityksen perusteella kuvan siitä, mitkä osa-alueet palvelun laadun, sisällön ja toteutuksen osalta ovat kunnossa ja mitä asioita tulee yksikössä kehittää. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Asukas-ja omaishaastatteluja tulee valvonnassa järjestää, sillä ne muodostavat tärkeän pohjan palvelun laatutyölle ja sen arvioinnille.  Keskeistä on se, että kehitysvammaiset asukkaat otetaan aktiivisesti mukaan päättämään asumisyksikön asioista sekä kertomaan oma mielipiteensä. Näin heidän oma äänensä on mahdollista saada kuuluviin. Tämä vaatii harjoittelua, jotta kehitysvammaiset henkilöt rohkaistuvat kertomaan mielipiteensä. 

Asukkaiden omaisille ja läheisille tehty puhelinhaastattelu antaa yhdessä asukashaastattelujen kanssa kattavan ja monipuolisen kuvan kyseisen yksikön palvelun laadusta ja sisällöstä. Saatua haastattelutietoa on mahdollista käyttää myös valvontaa tekevien työntekijöiden omien havaintojen sekä yhteenvedon tukena. Asukkaiden ja omaisten kertomukset voivat vahvistaa mutta myös muuttaa niitä keskeisiä arvioita, joita valvontakäynnin sekä dokumenttien perusteella tehdään yksikön toiminnasta ja sen laadusta. Omaisten ja läheisten haastattelut nostavat esille myös sellaisia asioita, joita asukkaat eivät itse välttämättä pysty tuomaan esille. Tämä on tärkeää erityisesti vaikeammin kehitysvammaisten asukkaiden kohdalla. 

Lähteet:

Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Keskeisimmät huomioit tässä toimintamallissa liittyy haastateltavien valintaan.  Ennen haastatteluja tulee asukkaiden kommunikaation erityistarpeista saada enemmän tietoa. Kyseinen haastattelutapa ja puolistrukturoidun haastattelulomakkeen kysymykset eivät siten sovellu kaikille kehitysvammaisille haastateltaville.

Valvontakäynnillä on kuitenkin mahdollista kiinnittää huomiota asukkaiden asumisoloihin ilman haastattelujakin. Keskeisiä huomioita pystyy tekemään haastattelujen ohessa siitä, miten asukas pystyy yksikössä liikkumaan, millainen asukkaan huone on, millainen asukkaan ulkoinen olemus on esimerkiksi hygienian ja vaatetuksen suhteen sekä millainen asumisyksikkö on ilmapiiriltään sekä viihtyvyydeltään. Lisäksi huomioita voi kiinnittää siihen, miten työntekijät ottavat kontaktia asukkaaseen, miten työntekijät puhuttelevat asukasta ja onko asukkaalla käytössä kommunikaation apuvälineitä mielipiteensä ilmaisemiseen. Haastattelut eivät siten ole ainoa keino saada asukkailta informaatiota valvontaprosessin aikana.

Tiedonkeruuta on tässä toimintamallista mahdollista  toteuttaa myös sähköisillä vastauslomakkeilla, jotka lähetetään asukkaille sekä omaisille täydennettäväksi. Kehitysvammaiset asukkaat voivat tarvita tällöin apua lomakkeen täyttämisessä sekä kysymyksissä.

Lähteet:

Rauhala, E. 2023. Haastattelulomakkeen kehittäminen kehitysvammaisten asumispalveluiden valvontaan - asukkaiden ja omaisten ääni kuuluville. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804919/Rauhala_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin kaupungin vammaistyön ostopalveluyksikkö
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)