Asiakasohjauksen ja tilannearvioinnin kehittäminen etäyhteyden avulla (RRP, P4, I1)
Asiakasohjauksen ja tilannearvioinnin kehittäminen etäyhteyden avulla (RRP, P4, I1)
Pilotissa luodaan etäyhteystoimintamalli erilaisissa ympäristöissä olevien asiakkaiden tilannearviointiin.
Toimintamallin nimi
Pilotissa luodaan etäyhteystoimintamalli erilaisissa ympäristöissä olevien asiakkaiden tilannearviointiin.
Tilannearvioinnin kehittäminen etäyhteystoimintamallin avulla sosiaalityöntekijän sekä palveluohjaajan ja kotihoidon asiakkaan välillä.
Etäyhteystoimintamallilla sujuvoitetaan asiakas- ja palveluohjausta ja resursoidaan paremmin sosiaalityöntekijän työaikaa, kun hänen ei tarvitse matkustamaa asiakkaiden luokse. Etäyhteystoimintamallin perusideana on, että palveluohjaajan havaitessa kotihoidon asiakkaalla olevan tarvetta sosiaalityölle, voi palveluohjaaja ottaa asiakkaan kanssa yhteyden sosiaalityöntekijään etäyhteydellä palveluohjaajan laitteelta. Sosiaalityön tarve voi ilmetä esimerkiksi taloudellisen tuen tarpeena.
Asiakas osallistuu tilannearviointiin palveluohjaajan tai tarvittaessa kotihoidon ammattilaisen laitteelta. Koska palveluohjaajien resurssi on sosiaalityöntekijöiden resurssia parempi, saadaan tilannearviointiaika järjestymään nopeammin kuin niissä tapauksissa, kun sosiaalityöntekijä matkustaa paikan päälle asiakkaan kotiin.
Asiakasohjausta sekä tilannearviointia kehitetään Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden sosiaalipalveluissa. Pohjanmaan hyvinvointialue on kaksikielinen hyvinvointialue, jossa myös matkat ovat osaltaan pitkiä. Toimintamallin tarkoituksena on muun muassa osaltaan nopeuttaa sosiaalipalveluiden tilanteenarviointia kotona asuvien ikäihmisten osalta. Hyvinvointialueet ovat vasta vuoden 2023 alussa organisoituneita entisiä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joten uusi organisaatio toimintaympäristöineen luo tietynlaiset haasteet jokaiselle toimijalle. Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti vuonna 2022 kuntayhtymänä, joten vuoden 2022-2023 välillä saatiin luotua paljon uutta uuden organisaation näkökulmasta. Poliittinen paine ja taloustilanne painavat kuitenkin jokaista hyvinvointialuetta ja se luo omanlaisensa haasteet toimintaympäristölle ja kehittämiselle.
Kohderyhmänä ovat sekä ammattilaiset että asiakkaat. Asiakasymmärrystä kerrytetään pilottien myötä ja asiakkaiden kokemuksia ja reaktioita etäyhteystoimintamalliin tarkkaillaan ja huomioidaan. Ollaan tunnistettu jo lähtökohtaisesti se, että toimintamalli ei tule toimimaan täysin uusilla gerontologisen sosiaalityön asiakkailla, joiden kohdalla fyysisen toimintaympäristön, yleensä kodin, tarkasteleminen on tärkeää kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Etänä se ei onnistu laadukkaasti.
Pilottiin valittiin tietyt pilottikunnat työntekijöineen. Toimintamallin prosessi avattiin sekä luotiin pelisäännöt etäyhteyden käyttämiselle. Pilotin etenemistä ja erinäisiä haastetilanteita seurattiin ja pohdittiin kolmen kuukauden ajan kerran kuussa. Pilottiajan jälkeen työkalu jäi käyttöön ikääntyneiden sosiaalipalveluihin.
Tilannearviointia tehtäessä on huomioitava, minkälaiset arvioinnit on mahdollista tehdä etäyhteydellä ja mitä ei. Esimerkiksi ikäihmisistä tehdyt ilmoitukset sosiaalihuollon tarpeesta edellyttävät fyysistä kotikäyntiä asiakkaan kotona tilanteen arvioimiseksi.
Kansikuva
