Arjen hyöty – Kuntoutuksen vaikutusten seurannan toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)
Arjen hyöty – Kuntoutuksen vaikutusten seurannan toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)
Toimintamallin tarkoituksena on asiakashyötyjä kartoittavan Arjen hyöty-mittarin avulla tuoda ikääntyneen, kuntoutuspalveluita käyttäneen asiakkaan kokemukset palveluiden laadunvalvonnan ja kehittämisen keskiöön.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tarkoituksena on asiakashyötyjä kartoittavan Arjen hyöty-mittarin avulla tuoda ikääntyneen, kuntoutuspalveluita käyttäneen asiakkaan kokemukset palveluiden laadunvalvonnan ja kehittämisen keskiöön.
Kuntoutuksen vaikutusten seurannan toimintamallin sekä siihen sisältyvän Arjen hyöty -mittarin avulla saadaan systemaattisesti kerättyä seurantatietoa kuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden asiakkaiden arkeen. Tietoa hyödynnetään osana kuntoutuspalveluiden laadunvalvontaa ja kehittämistä. Seurannan yhteydessä ammattilaisella on myös mahdollisuus tehdä tilannearvio sekä tarvittaessa puuttua asiakkaan mahdollisiin uusiin palvelutarpeisiin.
Arjen hyöty -mittari koostuu yhdestä, yksinkertaisesta kysymyksestä, joka kysytään asiakkaalta välittömästi intervention päättyessä ja/tai 4 viikkoa intervention päättymisestä kohdentaen kysymyksen asiakkaan saamaan kuntoutuspalveluun:
- Mieti sinulle tärkeitä ja välttämättömiä asioita, joita teet päivittäin. Onko fysioterapia/toimintaterapia/saamasi apuväline auttanut sinua suoriutumaan noista asioista erittäin paljon/paljon/jonkin verran/vähän/ei lainkaan?
Seurannan toimintamalli sisältää seuraavat elementit:
- Seuranta Arjen hyöty –kysymystä käyttäen
- Tulosten kirjaaminen potilastietojärjestelmään rakenteisesti
- Tulosten koonti ja analysointi potilastietojärjestelmän raportointityökaluja hyödyntäen (mahdollistaa asiakkaan taustatietojen yhdistämisen kokemustietoon)
- Seuranta sisältää aina kuntoutuksen ammattilaisen yksilöllisen arvion asiakkaan jatkotarpeesta erityisesti mikäli asiakas ei ole kokenut kuntoutuksesta hyötyä
- Yksilöllisessä arviossa selvitetään, mikä on vaikuttanut siihen ettei asiakas ole kokenut kuntoutuksesta hyötyä ja tehdään sen pohjalta tarvittavat ratkaisut (esim. ohjauksellinen tuki, seurannan tiivistäminen, uusi kuntoutusjakso, toiseen palveluun ohjaaminen)
- Seurantatietoa käytetään palveluiden kehittämisen, laadun parantamisen ja johtamisen työvälineenä
Arjen hyöty -toimintamalli on kehitetty Helsingin kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa (fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälinepalvelut) osana Helsingin Kestävän kasvun hanketta vuosina 2023-2025.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on palvelustrategiassaan vuosille 2023–2025 sitoutunut siihen, että asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset ohjaavat jatkossa yhä enemmän palveluiden kehittämistä. Myös valtakunnallisesti pinnalla on ajankohtaisesti laajempi ideologinen muutos sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa asiakkaan kokemus nostetaan keskiöön pelkkien suorite- ja tehokkuustietojen sijaan. Mm. valtioneuvosto (2025) on nimennyt vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämisen yhdeksi hyvinvointialueiden keskeiseksi tavoitteeksi vuosille 2025–2029. STM:n (2024) laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi nostaa esille tarpeen ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisesta erityisesti kuntoutustarpeiden tunnistamisessa sekä kannustaa hyvinvointialueita ottamaan käyttöön ikääntyneille henkilöille suunnattuja itsearviointivälineitä.
Helsingin kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaista noin 30% on yli 75-vuotiaita. Kuntoutuksella on tärkeä rooli ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja palvelutarpeiden ennaltaehkäisyssä. Ikääntyneen väestön määrän kasvun myötä myös kuntoutuksen tarve lisääntyy. Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan tietoa sen vaikutuksista ikääntyneiden asiakkaiden arkeen. Asiakkaiden kokemus palveluiden tuottamista hyödyistä ja vaikutuksista arkeen on keskeinen osa vaikuttavuutta.
Arjen hyöty -mittaria on testattu yhteensä n. 160 ikääntyneen (+ 75v.) asiakkaan kanssa. Mittarin toteutustavaksi valittiin haastattelu, koska se istui luontevaksi osaksi kuntoutuksen asiakasprosesseja sekä mahdollisti osallistumisen ilman digitaalisia välineitä. Lisäksi Arjen hyöty -mittarin käytöstä on tehty kysely mittaria kokeilleille kuntoutuksen työntekijöille, johon saatiin n. 40 vastausta.
Testauksessa mittarin käyttö todettiin toimivaksi ja suhteellisen vaivattomaksi tavaksi kerätä tietoa ikääntyneiltä asiakkailta heidän kokemistaan hyödyistä. Kuntoutuksen työntekijöiden mukaan Arjen hyöty -mittarin kysymys oli asiakkaille helposti ymmärrettävä ja suurin osa kyselyyn vastanneista koki hyötyjen seurannan tärkeäksi sekä oli valmis jatkamaan mittarin käyttöä testauksen jälkeenkin.
Erityisesti kuntoutuksen vaikutuksia tarkastellessa asiakkaan itse kokemalla hyödyllä on suuri painoarvo, koska kuntoutuksen tavoitteena ei useinkaan ole objektiivinen fyysisen voinnin tai toimintakyvyn edistyminen, vaan se, että asiakas kykenee osallistumaan ja toimimaan arjessaan itseään tyydyttävällä tavalla toimintarajoitteistaan huolimatta. Kuntoutuminen on myös aina prosessi, jossa asiakas itse on aktiivinen toimija ja hänen omilla valinnoillaan, motivaatiollaan ja kokemuksellaan on suuri vaikutus kuntoutumisen tuloksellisuuteen.
Toimintamalli on sujuvasti käyttöönotettavissa silloin, kun seurannan toteuttaminen sopii luontevaksi osaksi kuntoutuksen ammattilaisten tavanomaista työtä. Mikäli esimerkiksi seurantapuhelut tai seuranta muulla tapaa on jo osa palvelun normaalia prosessia, toimintamallin ja Arjen hyöty -mittarin käyttöön ottaminen ei tuota merkittävästi lisätyötä ammattilaiselle eikä asiakkaalle. Mikäli seuranta ei ole jo valmiiksi osa tavanomaista toimintaa, vaatii käyttöönotto erikseen resursoitua aikaa seurannan toteuttamiselle sekä työntekijöiltä valmiutta omien työskentelytapojen muuttamiseen.
On erityisen tärkeää, että työntekijät ovat mukana toimintamallin käyttöönotossa heti suunnitteluvaiheesta lähtien, heillä on mahdollisuus esittää omia näkemyksiään ja nämä myös huomioidaan käyttöönotossa. Työntekijän vastuulle jää tehdä Arjen hyöty -mittarin käytön yhteydessä yksilöllinen kuntoutustarpeen arvio huomioiden asiakkaan vastaus kysymykseen, ja tähän on varattava resursseja. Olennaista on, että johtamisessa huomioidaan tämä lisääntyvä resurssitarve sekä sitoudutaan siihen.
Toimintamallin käytön kannalta olennaista on, että Arjen hyöty -mittari rakennetaan osaksi käytössä olevaa potilastietojärjestelmää sekä sen raportointia. Mittarin käyttöä edistää se, jos potilastietojärjestelmässä on mahdollisuus asettaa automaattinen muistutus seurantapuhelun tai -käynnin varaamisesta. Parhaiten mittari tulee käyttöön siten, että seuranta toteutetaan esimerkiksi potilastietojärjestelmän ajanvaraustoimintoa hyödyntäen. Tällöin myös seurantaan käytettäviä resursseja pystytään parhaiten seuraamaan.
Toimintamallin Arjen hyöty -mittarin avulla kerätyn tiedon hyödyntäminen vaatii johdon vahvaa sitoutumista. Kerättyä tietoa on tarkoitus käyttää ennen kaikkea palveluiden kehittämisen ja laadunvalvonnan välineenä, jolloin johtamislähtöisyys mittarin käytössä on olennaista. Toimintamalli ja Arjen hyöty -mittarin avulla kerätyn tiedon hyödyntäminen on hyvä rakentaa osaksi olemassa olevia johtamisen rakenteita, esimerkiksi laadunvalvontaa tai vuosittaisia toimintasuunnitelmia.
Helsingin sotepen Kestävän kasvun hankkeen puitteissa toteutetussa Arjen hyöty -mittarin kokeilussa testattiin seurantaa kahdessa eri aikapisteessä: heti intervention päättyessä sekä 4 viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Kokeilussa havaittiin, että kuntoutuksesta koettu hyöty saattoi 4 viikon aikana vähentyä tai lisääntyä, mutta hyöty oli kuitenkin selkeästi vielä havaittavissa 4 viikon kuluttua. Kuntoutuksen todelliset vaikutukset tulevat siis näkyväksi 4 viikon seurantapisteessä ja tuo yksi seurantapiste on kokeilun perusteella riittävä. Mikäli kuitenkin halutaan kohdennetusti tarkastella erityisesti muutosta asiakkaan kokemuksessa, voi seurannan toteuttaminen kahdessa aikapisteessä (heti intervention päättyessä sekä 4 viikkoa intervention päättymisen jälkeen) olla hyödyllistä. Mittarin käyttöä voi myös soveltaa siten, että seurantapisteet valitaan kulloinkin kontekstin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi pitkien kuntoutusinterventioiden jälkeen kuntoutuksen vaikutuksia voi olla hyödyllistä tarkastella pidemmällä aikavälillä kuin 4 viikon kuluttua intervention päättymisestä.
Kuntoutuksen seurannan toteuttaminen on yhtenäistynyt ja systematisoitunut eri kuntoutuspalveluiden välillä ja Arjen hyöty -mittarin käyttö yhdenmukaisessa aikapisteessä on mahdollistanut myös eri palveluiden välisen vertailun. Mittarin avulla kerätyn tiedon pohjalta voidaan tarkastella palvelumuodon sisällä esimerkiksi eri tyyppisiä tapoja toteuttaa palvelua (esim. ryhmäinterventiot, yksilöllinen terapia vastaanotolla, etäkäynnit, kotikuntoutus) ja vertailla niistä koettua hyötyä keskenään sekä tehdä kehittämistoimia tulosten perusteella.
Arjen hyöty -mittari on koettu laajasti toimivaksi ja vaivattomaksi työvälineeksi kuntoutuksen palveluiden laadun sekä vaikutusten esille tuomiseen ja palvelut ovat kokeneet mittarin erittäin hyvin tarkoitukseensa soveltuvaksi. Yllättäen tämän seurauksena toimintayksiköitä kuntoutuksen palveluiden ulkopuolelta on halunnut ottaa mittarin käyttöönsä ja mittari on lähtenyt leviämään organisaatiossa. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa organisaation sisällä yhtenäisempää tietopohjaa vaikutusten osalta erityisesti erilaisissa kuntoutuksen palveluissa, jotka ovat luonteeltaan psykososiaalisia ja -fyysisiä ja joiden vaikutukset saadaan parhaiten esille laadullisten mittareiden avulla.
Hieman yllättäen vaikutusten seurannan toimintamalli ja siihen liittyvä Arjen hyöty -mittari ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta niin Helsingin sotepen organisaation sisällä kuin ulkoisesti, ja monet muutkin kuin kuntoutuksen toimijat ovat pohtineet sen hyödyntämisen mahdollisuutta. Yksinkertaiselle, asiakkaan taustatietoihin yhdistyvälle asiakkaan kokemien vaikutusten seurantamittarille vaikuttaa sote-palveluissa olevan laaja tarve.