Ammattilaisen digityöpöytä (RRP, PIL4 INV4 tp 2)

Luotu 28.06.2024
Ammattilaisen digityöpöytä (RRP, PIL4 INV4 tp 2)
Ammattilaisen digityöpöytä (RRP, PIL4 INV4 tp 2)

Tiivistelmä

Henkilöstön digityöpöytä on ammattilaisen yhden luukun työalusta, joka kokoaa yhteen työn kannalta keskeiset tietojärjestelmät ja sovellukset, ohjeet ja tukipalvelut, prosessikuvaukset, hoito- ja palveluketjut sekä muut työssä tarvittavat materiaalit ja linkit. Tavoitteena on, että kaikki tärkeä löytyy yhdestä paikasta helposti, loogisesti ja ajantasaisena, jolloin työnteko tehostuu ja turha etsiminen vähenee.

Digityöpöydän konsepti rakentuu seuraaville periaatteille:

1. Selkeä rakenne ja roolikohtaisuus: Järjestelmät ja sisällöt on ryhmitelty toimialoittain (esim. terveydenhuolto, sosiaalihuolto, konsernipalvelut, pelastustoimi), jotta käyttäjä löytää tarvitsemansa helposti.

2. Yhden paikan periaate eli tieto ylläpidetään keskitetysti: Tietoa päivitetään yhteen paikkaan (esim. intrassa oleva järjestelmäsivu), mutta siihen voidaan ohjata useista eri reiteistä. Tämä varmistaa tiedon ajantasaisuuden ja vähentää päällekkäistä ylläpitoa.

3. Käyttäjälähtöisyys: Toimintamallia on kehitetty yhdessä ammattilaisten kanssa: tarvekartoitus, toimintojen määrittely ja pilotointi on tehty henkilöstön palautteen pohjalta.

4. Työn sujuvoittaminen ja osaamisen tuki: Digityöpöydän tavoitteena on selkeyttää arjen työtä, parantaa ymmärrystä eri järjestelmistä ja niiden käytöstä, sekä tukea ammattilaisia digipalveluiden hyödyntämisessä.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hyvinvointialueen ammattilaiset tekevät työtä useiden ja hyvin erilaisten digitaalisten järjestelmien ja palveluiden parissa.  Ammattilaisten digivalmiudet ovat myös hyvin erilaiset. Soiten onnistunut strategisen digiohjelman toimeenpano edellyttää ammattilaisten työn selkeyttämistä.

Digityöpöydän tavoitteena on helpottaa ammattilaisten päivittäistä työtä digitaalisten järjestelmien ja palveluiden parissa. Erilaiset tietojärjestelmät, työvälineet ja tukipalvelut ovat digityöpöydällä helposti löydettävissä ja käytettävissä.   

Kohderyhmänä on hyvinvointialueen ammattilaiset ja käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi heitä on osallistettu eri tavoin (esim. haastattelut, työpajat + Miro, palautekysely) kehittämistyöhön projektin jokaisessa vaiheessa.

Digityöpöydästä on viestitty henkilöstölle kehittämistyön ja pilotoinnin aikana eri kanavissa: alueellinen digifoorumi, hyvinvointialueen esihenkilö- ja lääkäri-infot, hyvinvointialueen uutiskirjeet sekä intranetin tiedotteet.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Parhaimmillaan digityöpöydän avulla voidaan selkeyttää ja helpottaa ammattilaisen työtä, lisätä ymmärrystä eri tietojärjestelmien hyödyntämisestä, palvelukokonaisuuksista ja niiden sisällöistä sekä lisätä ammattilaisten motivaatiota sekä sitoutumista työhönsä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kokonaisuuden kehittämiseksi kevään 2024 pilotoinnin päätteeksi henkilöstöä on pyydetty antamaan palautetta digityöpöydän nykyisestä sisällöstä sekä kehitysehdotuksia sen parantamiseksi. Palautekysely on avoinna 20.6.-30.9.2024.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Digityöpöydän juurruttaminen arjen toimintaan edellyttää suunnitelmallista perehdytystä sekä jatkuvaa ylläpitoa. Selkeä rakenne tukee sen sisällyttämistä osaksi henkilöstön perehdytystä ja osaamisen kehittämistä. Uusille työntekijöille se esitellään perehdytyksessä. Esihenkilöt, digimentorit ja digipalveluiden asiantuntijat muistuttavat ja ohjaavat työntekijöitä hyödyntämään digityöpöytää työn arjessa ja oman osaamisen vahvistamisessa.

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää myös keskitettyä ja selkeästi nimettyä ylläpitoa. Digityöpöydän sisältöjen ajantasaisuudesta ja päivityksistä vastaavat nimetyt tahot, ja tieto ylläpidetään yhdellä sivulla intrassa yhdenmukaisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Tätä tukee myös yhden totuuden -periaate, jossa tieto päivitetään yhteen paikkaan, mutta siihen voidaan ohjata useista eri näkymistä.

Käyttäjälähtöinen kehittäminen ja palautteen keruu ovat olennainen osa mallin juurruttamista. Työpajoissa kootut tarpeet ja jatkuva palautteenkeruu ohjaavat jatkokehitystä ja varmistavat, että digityöpöytä vastaa aidosti ammattilaisten tarpeisiin. Analytiikka ja käyttäjäpalautteet tukevat käytön seurantaa ja sisällön ylläpitoa. 

Toimintamallin käytäntöön vieminen ml. käyttötarpeiden kartoitus ja konseptointi, sisällön kokoaminen ja ryhmittely vaatii resursseja erityisesti alkuvaiheessa. Käyttöönoton jälkeen edellytetään, että on nimetty vastuutahot joiden tehtävänä on varmistaa, että digityöpöytää käytetään systemaattisesti osana yksiköiden toimintaa. 

Digityöpöydästä tulee vakiintunut toimintatapa, kun se integroidaan osaksi arjen prosesseja, henkilöstöllä on riittävä osaaminen sen hyödyntämiseen ja sen ylläpito on organisoitu osaksi normaalia työtä. Kun oikea tieto löytyy luotettavasti yhdestä paikasta ja käyttö on sujuvaa, digityöpöydästä muodostuu luonteva ja pysyvä osa ammattilaisten päivittäistä työntekoa.

Toimintamallin ydinsisältö

Henkilöstön digityöpöytä on ammattilaisen yhden luukun työalusta, joka kokoaa yhteen työn kannalta keskeiset tietojärjestelmät ja sovellukset, ohjeet ja tukipalvelut, prosessikuvaukset, hoito- ja palveluketjut sekä muut työssä tarvittavat materiaalit ja linkit. Tavoitteena on, että kaikki tärkeä löytyy yhdestä paikasta helposti, loogisesti ja ajantasaisena, jolloin työnteko tehostuu ja turha etsiminen vähenee.

Digityöpöydän konsepti rakentuu seuraaville periaatteille:

1. Selkeä rakenne ja roolikohtaisuus: Järjestelmät ja sisällöt on ryhmitelty toimialoittain (esim. terveydenhuolto, sosiaalihuolto, konsernipalvelut, pelastustoimi), jotta käyttäjä löytää tarvitsemansa helposti.

2. Yhden paikan periaate eli tieto ylläpidetään keskitetysti: Tietoa päivitetään yhteen paikkaan (esim. intrassa oleva järjestelmäsivu), mutta siihen voidaan ohjata useista eri reiteistä. Tämä varmistaa tiedon ajantasaisuuden ja vähentää päällekkäistä ylläpitoa.

3. Käyttäjälähtöisyys: Toimintamallia on kehitetty yhdessä ammattilaisten kanssa: tarvekartoitus, toimintojen määrittely ja pilotointi on tehty henkilöstön palautteen pohjalta.

4. Työn sujuvoittaminen ja osaamisen tuki: Digityöpöydän tavoitteena on selkeyttää arjen työtä, parantaa ymmärrystä eri järjestelmistä ja niiden käytöstä, sekä tukea ammattilaisia digipalveluiden hyödyntämisessä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Digityöpöytä rakennettiin Soiten intranet-uudistuksen rinnalla, mikä vahvisti sen näkyvyyttä ja käyttöä organisaatiossa. Kehittämistyöpajojen ja kerätyn palautteen avulla sitoutettiin henkilöstöä ja digimentorit auttoivat jalkauttamaan digityöpöydän käyttöönotossa. Kaksi vuotta käyttöönoton jälkeen digityöpöydällä on ollut 3.300 yksilöllistä käyttäjää ja yhteensä noin 27.000 katselukertaa (yli 84 % henkilöstöstä ). Ammattilaisen digityöpöytä on lisännyt resurssitehokkuutta keskittämällä tiedot ja työvälineet yhteen paikkaan, vähentänyt päällekkäisyyksiä ja parantanut työn sujuvuutta sekä kokonaisuutena tukenut ammattilaisten työhyvinvointia.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Digityöpöydän soveltaminen käytännössä edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja: alkuvaiheessa tarvitaan aikaa sisällön kokoamiseen, rakenteen suunnitteluun ja pilotointiin sekä henkilöstön kouluttamiseen. Digimentorit ja muut tukiroolit ovat keskeisiä arjen käyttöönotossa ja osaamisen vahvistamisessa.

Toimintamalli on siirrettävissä eri toimialoille ja organisaatioihin, kun perusrakenne säilyy ja sisältö mukautetaan paikallisiin tarpeisiin. Se toimii hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä, koska ydinkonsepti – tieto ja työvälineet yhdessä paikassa – on universaali.

Keskeisiä sudenkuoppia ovat vastuiden epäselvyys, riittämätön perehdytys ja päällekkäiset tietolähteet, jotka heikentävät käyttöönottoa ja vähentävät luottamusta ratkaisuun. Myös liian raskas toteutusvaihe voi hidastaa jalkautumista, joten mallia kannattaa edistää vaiheittain ja käyttäjien palautetta hyödyntäen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)