Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Projekti on toteutettu 1.1. - 30.6.2025 ja se on osa Suomen Kestävän kasvun Varsinais-Suomi - hankkeen aikuisten psykososiaalisten palvelujen vahvistamista.
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien alle 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeen arvioinnissa oli havaittu kehittämistarpeita. Arviointimenetelmiä ja kriteereitä tuetun asumisen, kotihoidon, kotiin vietävän sosiaalisen kuntoutuksen tai tavoitteellisen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen sekä kotiin vietävän päihde-, riippuvuus- ja mielenterveyshoidon välillä tulisi selkeyttää. Alkuperäisenä tavoitteena oli että hankkeen aikana muodostettaisiin hyvinvointialueelle tähän tarpeeseen vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostama tiimimalli ja laadittaisiin ohjeistukset hyvinvointialueelle. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on aikaisemmin Tulevaisuuden Sote-keskushankkeessa kehitetty päihdelaitoskuntoutukseen liittyvää sote-työparimalliin liittyvää arviointia. Tätä arviointimallia oli tarkoitus soveltaa myös tämän kokonaisuuden kohderyhmään.
Hyvinvointialueen muodostuminen ja palvelutuotannon organisoituminen sekä sisäiset vastuunjaot ovat olleet keskeneräisiä koko hankeajan, mikä on vaikuttanut siihen, miten tätä toimintakokonaisuutta on saatu edistettyä ja tämän vuoksi alkuperäistä toimeksianto ei ole pystytty toteuttamaan.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kotihoidon palveluiden piirissä olevat alle 65-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluissa on paljon vaihtelevuutta. Projektin tavoitetta muutettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa siten, että tämä projekti keskittyi tekemään tarkemman tiedonkeruun tästä asiakasryhmästä koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jotta saadaan yhteinen ymmärrys siitä, millaisia palveluita ja palvelutarpeita alle 65-vuotiailla mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on kotihoidossa, jotta tähän liittyvää monialaista palvelutarpeen arviointia pystytään kehittämään. Tiedonkeruuta on toteutettu sote-työparina.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
NHG:n selvityksen mukaisesti perusterveydenhuollon keskeytyksillä sekä terveysongelmien lisääntymisellä ja/tai monimutkaistumisella on ollut vaikutus kaikkiin asiakas- / potilasryhmiin (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet ja vammaiset). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitovelan syntyyn on vaikuttanut eniten hoitoon pääsyn vaikeus ja jatkuvuuden heikkous.
Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. perusterveydenhuollon-avosairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö, etä- ja digipalvelut sekä varhainen tuki erityisesti lievissä mielenterveys- ja päihdeoireissa. Kasvanut kysyntä heijastuu osin myös raskaampiin palveluihin. Varhaisen tuen lisäämisellä oletetaan olevan vaikutusta myös raskaampien palveluiden kysyntään niitä helpottaen.
Selvitykseen perustuen kohderyhmänä ovat sote-keskusten asiakkaat, joilla palvelun tarve on pysyvä tai pitkäaikainen. He ovat haavoittuvassa ja heikossa asemassa, koska hoitoon pääsy on mm. koronan takia vielä aiemmastakin heikentynyt samalla kun myös hoidon jatkuvuus on vähentynyt. Hoitoon pääsyn tilanteen heikentyminen on vaikuttanut palvelujen tarjoamiseen laajasti ja muuttanut niitä. Koronan jälkeen ei kuitenkaan ole syytä palata aiempiin työtapoihin, vaan palautusvaiheessa on etsittävä parhaat tavat palvelujen tarjoamiseen. Tavoitteiden täyttyessä hoidon saatavuus ja jatkuvuus sote-keskuspalveluissa paranee. Jalkautettavissa toimintatavoissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, monialainen yhteistyö sekä mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämisissä.
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Aikuisten psykososiaalista tukea, minkä alle myös tämä toimintaosio sijoittui, kehitetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla, yhteistyössä palvelutuotannon organisaatioiden kanssa.
Tiedonkeruussa kehityskohteina nousivat: yhteistyön puute eri toimijoiden välillä, monialaista työskentelyä ei juurikaan esiintynyt, kotihoidossa työntekijöillä ei ole mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaamista, muita sosiaalihuollon palveluita ei juurikaan tunnistettu kotihoidossa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä niihin hakeutumisesta ei ollut tietämystä.
Kohderyhmään kuului kotihoidon palveluiden piirissä olevat alle 65-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Suurimmalla osalla heistä oli vain kotisairaanhoidon palvelut ja palveluiden tarjonnan suhteen oli paljon aluekohtaisia eroja. Vain osalla heistä oli muita sosiaalihuollon palveluita ja/tai terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja, vaikka tarvetta näille olisi ollut.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakkaat ohjautuvat monialaisen sote-työparimallin toteuttaman arvioinnin välityksellä heitä parhaiten palvelevien ja tarkoituksenmukaisten palvelujen pariin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kokonaisuuden arviointi ei vielä ole mahdollista. Hyvinvointialueen muodostuminen sekä palvelutuotannon organisoituminen vaikuttaneet tähän.
Suunnitelman toteutumista seurattu kuukausiraportoinneissa nelikentän avulla sekä viikoittain tilannekatsaus projektipäällikön kanssa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Olisi tärkeää, että koko hyvinvointialueella olisi yhtenäiset toimintatavat, jotka pohjautuvat olemassa oleviin kriteereihin. Kun on yhtenäiset toimintatavat, niin pystyttäisiin juurruttamaan monialainen sote-työparimalli kentälle. Monialaisen työskentelyn etujen tuominen esille olisi ensiarvoisen tärkeää. Muutosten toteuttaminen vaatii sekä aika- että henkilöstöresursseja.
