Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan. Tavoitteena on vastata moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä alaikäisten päihdehoidon tarpeisiin koko hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan. Tavoitteena on vastata moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä alaikäisten päihdehoidon tarpeisiin koko hyvinvointialueella.
Tavoitteena alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketjulla ja valmiuksien huomioinnilla sen toteuttamiseksi on saada vähennettyä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja yksilöille ja perheille. Toimintamalli on pyritty tekemään alueen tarpeita vastaavaksi käytössä olevat resurssit huomioiden. Alueellisella suunnitelmalla, mikä huomioi koko hyvinvointialueen, voidaan saada tasalaatuisempia, laadukkaampia, oikea-aikaisia ja matalalla kynnyksellä palveluita siellä, missä lapset, nuoret ja perheet aikaansa viettävät. Avainasemassa on moniammatillinen yhteistyö, tiedonkulku ja yhteiset toimintatavat asioiden eteenpäin saattamiseksi.
Palveluketjun ja prosessien käytäntöön viemisestä, juurruttamisesta ja säännöllisestä seurannasta sekä kehittämisestä tulee yhteisesti sopia käytänteet, miten toimitaan. Palveluketju on julkaistu 3.12.2025 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluketjut sivustolla. Palveluketjun tarkoitus on tukea hoidon porrastusta ja asiakkaan sujuvaa palveluiden saantia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju löytyy osoitteesta: Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut.
Viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden elämään ovat tuoneet paljon lisäkuormitusta vuoden 2020 alkupuolella alkanut koronapandemia ja vuoden 2022 keväällä alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Eristäytyminen ja suojautuminen ovat tulleet yhä voimakkaammin osaksi arkea ja lapset, nuoret ja perheet ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen arkeen. Globaalisten asioiden ohella mm. suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia ja vuonna 2023 alusta aloittivat hyvinvointialueet. Maan talous on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, johon Suomen hallitus on pyrkinyt löytämään taloutta elvyttäviä toimenpiteitä, minkä johdosta mm. poliittiset lakot ovat yleistyneet.
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja palveluista on valtakunnallisesti pulaa. Lisäksi hyvinvointialueiden säästötoimenpiteet, sotealan henkilöstöpula ja asutusten sekä palvelujen keskittyminen suurempiin keskittymiin tuovat lisähaasteita. Mahdollisuuksiakin on kehittää palveluja mm. digitaalisten palvelujen kautta, mitkä ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Tulevaisuuden innovaatioon tuleekin investoida, jotta hyvinvointiyhteiskunta olisi elinvoimainen myös jatkossa. Erilaiset lainsäädännölliset asiat, millä voidaan viedä lasten, nuorten ja perheiden asioita yhteisesti eteenpäin monialaisen kehittämisen sekä yhteistyön kautta on huomioitava palveluita järjestettäessä. Tällä hetkellä työstössä on mm. lastensuojelulain uudistaminen hallituksen ohjelman mukaisesti.
Alaikäisten päihdetilanteen kehittymistä voidaan seurata mm. säännöllisten kouluterveyskyselyjen kautta. Tämän lisäksi eri ammattilaisten, järjestöjen, lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta voidaan kerryttää asiakasymmärrystä. Ketjutyöskentelyn taustatöinä tarkasteltiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sen hetkistä tilannetta ja muiden hyvinvointialueiden tilanteita ja malleja alaikäisten päihteiden käytön hoidon osalta. Analyysin pohjalta voitiin tehdä johtopäätöksenä, että sellaista ehjää kokonaisuutta alaikäisten nuorten päihteiden käytön hoidon osalta ei oikein tahtonut löytyä mistään. Tiettyjä osa-alueita tunnistettiin ja asioiden suhteen oli kehitystyötä käynnissä laaja-alaisesti. Taustatöinä perehdyttiin myös alan julkaisuihin (esim. THL), suosituksiin, tutkimuksiin sekä muuhun materiaaliin.
Kokemusasiantuntijan mukanaolo työryhmätyöskentelyssä toi asiakasnäkökulmaa ja tietoa siitä, miten asioita tulisi lähestyä ja mitä kaikkea olisi hyvä huomioida asiakkaan osalta. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen (HYVAEP) järjestämässä Digiraadissa helmikuussa 2023 keskusteltiin nuorten kokemuksista mielenterveys- ja päihdepalveluista Etelä-Pohjanmaalla. Raadin tavoitteena oli kartoittaa nuorten mielipiteitä mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta ja niihin hakeutumisesta sekä digipalveluiden mahdollisuuksista. Digiraati suunnattiin 13-18- vuotiaille eteläpohjalaisille nuorille. Nuoret toivat esille: Palveluiden saatavuuteen ja matalan kynnyksen palvelujen lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä kaikki nuoret eivät saa apua silloin, kun sille olisi tarvetta. Päihdeongelmiin avun hakemisen pelätään tuovan lisää ongelmia ja sen vuoksi sitä ei välttämättä haeta. Avun hakeminen koetaan liian monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi prosessiksi. Nuoret toivovat, että ongelmiin puututtaisiin matalalla kynnyksellä ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden. He kokevat saavansa hyvin tietoa mielenterveyspalveluista, mutta päihdeasioista nuoret kaipaavat enemmän keskustelua. Loppulausuma löytyy osoitteesta: Loppulausuma raadille: Miten voitte Etelä-Pohjanmaan nuoret? - Digiraati
Yhtenä tärkeänä kanavana kehittämistyössä on huomioitu Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuusto, jonka kanssa on käyty säännöllistä keskustelua lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioissa sekä pyydetty lisäksi kohdennettuja kannanottoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuusto (EP-Nuva) on nuorten edustus hyvinvointialueen päätöksenteossa. EP-Nuva on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton osallistumis- ja vaikuttamistoimielin. Nuorisovaltuustolla on suora aloiteoikeus aluevaltuustoon. Nuorisovaltuusto toimii myös Maakuntaliiton maakunnallisena nuorten toimielimenä.
Nuorisovaltuustoon kuuluu 24 varsinaista jäsentä ja 22 varajäsentä maakunnan eri kunnista. Toimikausi on kaksivuotinen ja jatkuu alla olevalla kokoonpanolla maaliskuuhun 2026.
Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella pohjautuu Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan (2022), josta se on kirjattu Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen hankesuunnitelmaan (2022). Työryhmä alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessin luomiseksi koottiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, EHYTin edustajasta, kuntaedustajasta ja kokemusasiantuntijasta. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke toimi työryhmän kokoajana ja kuljetti prosessia eteenpäin sekä koosti työryhmän tuotoksen selkeäksi kokonaisuudeksi. Ensimmäinen kokoontuminen työryhmällä oli 1.2.2024. Vuoden 2024 aikana kokoontumisia oli yhteensä yhdeksän kertaa ja vuoden 2025 aikana oli neljä tapaamista. Työskentelyssä hyödynnettiin tiedon keräämisessä ja kokoamisessa Google Drivea. Materiaalin tiivistämisvaiheessa prosessia lähdettiin kuvaamaan Powerpointiin, mihin laadittiin myös esitys prosessista. Valmiiden pohjatöiden kautta palveluketjun siirtäminen hyvinvointialueen palveluketjualustalle oli sujuvaa ja niihin pystyi palaamaan tarpeiden mukaan.
Nuorille suoraan kohdentuvaa osaa palveluketjusta käytiin esittelemässä Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustolle 22.1.2025 ja samalla kysyttiin nuorten mielipiteitä palveluketjusta. Nuoret kertoivat, että palveluketjun visuaalinen ilme ja tekstit ovat selkeät. Heiltä tuli myös muutamia kehittämisehdotuksia, joita huomioitiin jatkotyöstämisvaiheessa. Palveluketjusta pidettiin Seinäjoella M-talon Atriumissa koulutustilaisuus ammattilaisille 21.3.2025. Tähän osallistui noin 150 ammattilaista, jotka ovat tekemisissä nuorten päihdetyössä omien työtehtäviensä kautta. Ehkäisevän päihdetyön verkostolle, mikä toimii Etelä-Pohjanmaalla, pidettiin palveluketjusta esittely 9.4.2025. Palveluketjua esiteltiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kuule ja kokeile aamussa 16.4.2025 sekä samana päivänä Seinäjoen kaupungin ehkäisevän päihdetyön verkostolle. Valtakunnallisesti palveluketjua esiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkosto) tilaisuudessa 21.5.2025.
Palveluketju kuvattiin vuoden 2025 aikana Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut sivustolle ja se julkaistiin 3.12.2025. Tämän jälkeen julkaisusta tiedotettiin laajalti eri kanavissa, jotta palveluketju tavoittaisi sekä asiakkaat että ammattilaiset. Palveluketjuun on tullut kyselyjä ja kiinnostusta myös muilta hyvinvointialueilta, joissa on samantyyppistä työskentelyä käynnissä. Kaikki asiat, mitä palveluketjussa on kuvattu, ovat julkisesti kaikille nähtävissä. Prosessista tehtiin YAMK-opinnäytetyönä arviointitutkimus https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022210, jossa tutkittiin ammattilaisten näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessista ja miten ammattilaisten mielestä prosessia tulisi edelleen kehittää. Palveluketjun omistajuus on sovittu lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuushoidon palveluille, joka organisaatiomuutoksen jälkeen kuuluu 1.2.2026 Perheiden ja nuorten mielenhyvinvoinnin tuki Perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuki - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue alle.
Prosessista on tehty YAMK-opinnäytetyönä arviointitutkimus, jossa tutkittiin ammattilaisten näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessista ja miten ammattilaisten mielestä prosessia tulisi edelleen kehittää.
Tutkimustulosten mukaan alueelliselle prosessille on selkeä tarve ja se koettiin työssä hyödylliseksi. Palvelujen selkeydessä, nuorten tavoittamisessa ja eri toimijoiden yhteistyössä nähtiin haasteita. Matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen, hoitoprosessin selkeyttäminen ja prosessin vakiinnuttaminen osaksi ammattilaisten työtä korostuivat tutkimustuloksissa. Prosessi nähdään tärkeänä välineenä alaikäisten päihdeongelmiin puuttumisessa ja tuen oikea-aikaisessa järjestämisessä.
Opinnäytetyön keskeisiin tuloksiin ja kehitysratkaisuihin voi tutustua liitteenä olevan artikkelin kautta ja koko opinnäytetyö löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022210
Palveluketjun julkaisemisesta 3.12.2025 on vielä lyhyt aika. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju on tuonut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle stuktuuria ja selkeyttä siihen, miten päihdehoitoa alaikäisille toteutetaan ja samalla se toimii kivijalkana tulevalle kehitystyölle. Ketjutyöskentelyssä on huomioitu erikseen ohjeistuksen asiakkaille ja ammattilaisille, mutta molempien osalta ohjeistukset ovat kaikkien näkyvillä, mikä lisää ketjun ja työskentelyn läpinäkyvyyttä.
Ketjutyöskentelyn aikana on päästy myös syventämään yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä alaikäisten että aikuisten palveluiden kesken. Työskentelyn fokus myös muuttui matkan aikana, kun alkuun lähdettiin liikkeelle Etelä-Pohjanmaan huumestrategiaan (2022) peilaten työnimikkeellä, Alaikäisen huumeiden käyttäjän hoidon alueellinen suunnitelma ja huomioidaan valmiudet sen toteuttamiseen. Työryhmätyöskentelyssä tuli erilaisia näkökulmia asioihin, joiden pohjalta työnimike muuttui ja jalostui matkalla ensin, Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön prosessiksi ja vielä edelleen loppuvaiheessa, Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketjuksi. Tästä johtuen kuvauksissa esiintyy välillä nimikkeenä prosessi, kuten esim. YAMK-opinnäytetyönä tehdyssä arviointitutkimuksessa.
Kansikuva
