Ikäihmiset ja heidän läheisensä tunnistavat muistisairauden ja siihen liittyvät riskit nykyistä varhaisemmassa vaiheessa sekä osaavat hakeutua oikea-aikaisesti palveluiden ja tuen piiriin. Digipolku tarjoaa ohjausta aivoterveyttä edistäviin elintapoihin FINGER-toimintamallin mukaisesti.
Tiivistelmä
Toimintamalli perustuu muistisairauksien ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tunnistamiseen tähtäävään digipolkuun, joka tukee ikäihmisiä ja heidän läheisiään aivoterveyden edistämisessä sekä ohjaa heitä oikea-aikaisesti palveluiden piiriin. Se antaa ikäihmisille ja heidän läheisilleen konkreettiset keinot toimia ajoissa sekä tukee ammattilaisten työtä ennaltaehkäisevästi ja systemaattisesti.
Toimintamallin tavoiteltu vaikututtavuus:
- Muistisairauksien varhaisempi tunnistaminen ja hoidon aloitus: Yhä useampi ikäihminen tunnistetaan jo lievien oireiden vaiheessa, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen tuen ja hoidon.
- Muistisairauksien riskitekijöiden väheneminen: Aivoterveyttä tukevat elintavat (FINGER-mallin mukaisesti) yleistyvät, mikä pienentää sairastumisriskiä ja hidastaa sairauden etenemistä.
- Ikäihmisten toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen ja pystyvät asumaan kotona turvallisesti pidempään.
- Kuntalaisten terveysosaamisen vahvistaminen.
- Digitaalisten ennaltaehkäisevien palveluiden vakiintuminen.
- Palvelujärjestelmän kuormituksen keveneminen ja kustannusvaikuttavuuden parantuminen.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallia tarvitsevat erityisesti ikäihmiset (+65 v), joilla on riski muistisairauden kehittymiseen, sekä heidän läheisensä.
Kohderyhmään kuuluvat:
- ikääntyneet henkilöt, joilla on huolta omasta muististaan tai aivoterveydestään
- henkilöt, joilla on tunnistettuja riskitekijöitä (esim. elintapoihin, sairauksiin tai perimään liittyen)
- ne ikäihmiset, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä tai hakeutuvat niihin liian myöhään
- heidän läheisensä ja omaisensa, jotka kaipaavat tietoa, tukea ja keinoja varhaiseen tunnistamiseen
Tarve toimintamallille syntyy siitä, että muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy eivät toteudu nykyisin riittävän ajoissa. Tieto muistisairauksien riskitekijöistä ja aivoterveyttä tukevista elintavoista on hajanaista, eikä tukea ole helposti saatavilla oikeaan aikaan. Lisäksi palvelujärjestelmä voi näyttäytyä vaikeaselkoisena, mikä viivästyttää avun hakemista.
Toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla helposti saavutettavan digipolun, joka:
- lisää tietoa muistisairauksien varhaisista merkeistä ja riskeistä
- tukee omaa aktiivisuutta ja itsehoitoa
- ohjaa aivoterveyttä edistäviin elintapoihin FINGER-toimintamallin mukaisesti
- auttaa hakeutumaan oikea-aikaisesti palveluiden ja tuen piiriin
Näin toimintamalli vahvistaa sekä yksilöiden että heidän läheistensä valmiuksia toimia ajoissa ja ehkäistä muistisairauksien etenemistä.
Toimintamallin tavoitteet ovat:
- Muistisairauksien varhaisen tunnistamisen parantaminen:
Ikäihmiset ja heidän läheisensä osaavat tunnistaa muistisairauden ensioireita ja riskitekijöitä nykyistä aikaisemmin. - Aivoterveyden edistäminen ja riskien vähentäminen:
Kohderyhmä saa tietoa ja konkreettista tukea aivoterveyttä edistäviin elintapoihin FINGER-toimintamallin mukaisesti (mm. liikunta, ravitsemus, kognitiivinen aktiivisuus). - Omahoidon ja aktiivisen toimijuuden vahvistaminen:
Ikäihmiset rohkaistuvat ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja tekemään arjessa aivoterveyttä tukevia valintoja. - Oikea-aikainen palveluihin hakeutuminen:
Palvelupolku selkeytyy, ja kohderyhmä ohjautuu nykyistä aiemmin arviointiin, tukeen ja hoitoon. - Läheisten tiedon ja valmiuksien lisääminen:
Omaiset ja läheiset saavat keinoja tunnistaa muutoksia, tukea ikäihmistä ja hakea apua. - Digitaalisten, matalan kynnyksen palvelujen hyödyntäminen:
Digipolku tekee tuesta saavutettavaa, yhdenmukaista ja helposti lähestyttävää ajasta ja paikasta riippumatta.
1. Vaikuttavuusmittarit (tulokset kohderyhmässä)
- Muistidiagnoosien määrä Etelä-Savossa
- Ikäneuvolan asiakasmäärät
2. Käyttö- ja prosessimittarit (digipolku)
- Digipolun käyttöaste (käyttäjämäärät, kirjautumiset)
- Suoritusaste (kuinka moni etenee polulla)
- Sisältöjen käyttö (esim. polulla tehnyt FINGER-riskitestin)
3. Kokemus- ja laatumittarit
- Mahdollisuus antaa palautetta digipolusta (koettu hyöty, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys, asiakastyytyväisyys NPS)
Seurannan keinot
- potilastietojärjestelmän raportti
- digialustan analytiikka
- digipolun palautekysely (ikäihmiset, läheiset, ammattilaiset)
Viestintä ja kuntalaisten tietoisuus
- Aktiivinen ja monikanavainen viestintä, jotta kuntalaiset tiedostavat digipolun olemassaolon
- Kohdennettu viestintä ikäihmisille ja heidän läheisilleen (esim. terveysasemat, järjestöt, media)
- Selkeä, ymmärrettävä ja saavutettava viestintä
Saavutettavuus ja tunnistautuminen
- Digipolun helppokäyttöisyys ja saavutettavuus eri käyttäjäryhmille
-
Digipolku vaatii vahvan tunnistautumisen
Toimintamalli perustuu muistisairauksien ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tunnistamiseen tähtäävään digipolkuun, joka tukee ikäihmisiä ja heidän läheisiään aivoterveyden edistämisessä sekä ohjaa heitä oikea-aikaisesti palveluiden piiriin. Se antaa ikäihmisille ja heidän läheisilleen konkreettiset keinot toimia ajoissa sekä tukee ammattilaisten työtä ennaltaehkäisevästi ja systemaattisesti.
- Toiminta muuttuu ennakoivammaksi: painopiste siirtyy varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
- Ikäihmisten ja läheisten rooli vahvistuu: tieto lisääntyy ja oma aktiivisuus kasvaa.
- Palveluihin hakeutuminen aikaistuu: tuki saadaan oikea-aikaisemmin, kun tietoisuus lisääntyy.
- Palvelujärjestelmä tehostuu: raskaampien palvelujen tarve vähenee tai siirtyy myöhemmäksi.
- Tietoisuus muistisairauksien riskeistä ja ensioireista lisääntyy
- Digipolun käyttö käynnistyy ja tavoittaa kohderyhmää
- Aivoterveyttä tukevat elintavat alkavat vahvistua
- Ohjautuminen palveluihin aikaistuu jonkin verran
- Kokemus tuen saatavuudesta ja omahoidon mahdollisuuksista paranee
- Muistisairauksien varhaisempi tunnistaminen ja hoidon aloitus: Yhä useampi ikäihminen tunnistetaan jo lievien oireiden vaiheessa, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen tuen ja hoidon.
- Muistisairauksien riskitekijöiden väheneminen: Aivoterveyttä tukevat elintavat (FINGER-mallin mukaisesti) yleistyvät, mikä pienentää sairastumisriskiä ja hidastaa sairauden etenemistä.
- Ikäihmisten toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen ja pystyvät asumaan kotona turvallisesti pidempään.
- Kuntalaisten terveysosaamisen vahvistaminen.
- Digitaalisten ennaltaehkäisevien palveluiden vakiintuminen.
- Palvelujärjestelmän kuormituksen keveneminen ja kustannusvaikuttavuuden parantuminen.
Lyhyellä aikavälillä (0-2 vuotta) kustannukset kasvavat, koska panostetaan kehittämiseen, käyttöönottoon ja osaamisen vahvistamiseen sekä kuntalaisten tietoisuuteen digipolusta.
Pitkällä aikavälillä (3 + vuotta) kustannukset pienenevät tai niiden kasvu hidastuu, ja toiminta muuttuu kustannusvaikuttavammaksi. Säästöjä syntyy ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenemisen kautta. Itsehoito ja omaehtoinen toiminta lisääntyy kun taas ammattilaisten työn kohdentuminen eniten tukea tarvitseviin.
Toimintamalli on kokonaisuutena kustannusvaikuttava, koska se siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.
Toimintamalli on hyvin siirrettävä ja laajennettavissa, koska se perustuu digitaaliseen, selkeästi jäsenneltyyn palvelupolkuun ja yleisiin ennaltaehkäisyn periaatteisiin. Pienillä mukautuksilla sitä voidaan hyödyntää eri alueilla ja laajentaa myös muihin kohderyhmiin.