Aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Tekijä Essi Teronen , 8 huhtikuu 2023
Aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella

Tekijä

Essi Teronen

Luotu

8.4.2023

Viimeksi muokattu

26.10.2023
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli kuvaa aikuisten yleisanestesiahammashoidon tarpeen toteamisen, ennaltaehkäisyn, seurannan ja moniammatillisen tuen tarpeen tunnistamisen käytäntöjä. Toimintamalli laadittiin osana Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanketta.

Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka
Pirkanmaan hyvinvointialue, PirSOTE-hanke
Kansikuva
Pirkanmaan hyvinvointialueen aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamalli
Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä, huomioiden yhteiskunnallisten muutosten tuomat haasteet. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuli hyvinvointialueuudistuksen myötä Suomen suurin hyvinvointialue, koostuen 23 eri kunnasta, sekä yli kymmenestä eri suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Alueella käytössä olleet toimintatavat saattoivat vaihdella suurestikin keskenään tai olla melko jäsentymättömiä. Lisäksi eri potilastietojärjestelmien käyttö toi omat haasteensa tiedonkulkuun ja koordinointiin. Toimintamallin kuvaamisen tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, laatia yhtenäiset kriteerit hoitoon pääsylle, kuvata prosessi yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseksi ja vahvistaa osaamista perustason palveluissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin käyttöönotolla pyritään edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Tavoitteista on mainittu tarkemmin kohdassa ”Tavoiteltu muutos”.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallilla pyritään edistämään saatavuudeltaan yhdenvertaisia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia palveluita. Näillä pyritään resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen, painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään hoitoon, terveyserojen kaventamiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä kustannusten nousun hillintään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pirkanmaan hyvinvointialueen aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamallin suunnittelu aloitettiin vuonna 2022 moniammatillisessa työryhmissä, jossa oli edustusta useasta Pirkanmaan kunnasta. Toimintamallin suunnittelu jatkuu, sillä mallin yksityiskohtainen kuvaus ja siihen liittyvät sisällöt vaativat vielä tarkennusta.

Tavoiteltu muutos

1. Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut:

Pyritään varmistamaan, että palvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia koko hyvinvointialueella.

2. Perustason osaamisen vahvistaminen:

Panostetaan henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen perustasolla.

3. Ennaltaehkäisyn korostaminen:

Siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, joka vähentää tarvetta vaativammille hoidoille tulevaisuudessa.

4. Asiakaslähtöisyyden parantaminen:

Kuunnellaan asiakkaita ja otetaan heidät mukaan hoitosuunnitelmien laatimiseen, mikä lisää palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

5. Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen:

Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja pyritään välttämään vähähyötyisiä käytäntöjä

6. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen:

Arvioidaan säännöllisesti hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintamallia vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.

7. Toiminnallinen integraatio:

Edistetään monialaista yhteistyötä sekä tuen tarpeen tunnistamista ja arviointia, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.

8. Työnteon sujuvoittaminen ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen:

Tavoitellaan työn sujuvuutta ja resurssien tehokasta käyttöä, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia.

9. Ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen:

 Luodaan mahdollisuuksia henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle ja osaamisen jakamiselle.

10. Hukan vähentäminen:

Kartoitetaan ja pyritään vähentämään toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa asiakkaille, ja mahdollistetaan hukan ilmiantaminen eri kanavien kautta.

Näillä toimenpiteillä pyritään rakentamaan toimintamalli, joka on linjassa sekä nykyisten että tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Toiminnan jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kautta mahdollistetaan laadukkaat, vaikuttavat ja asiakaslähtöiset palvelut, jotka edistävät väestön suun terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Toimintamalli on kuitenkin suunniteltu tukemaan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä suun terveydenhuollon tiimien kanssa, joka edistää moniammatillista yhteistyötä ja integroitumista sote-palvelujärjestelmään.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi pyritään ymmärtämään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tarpeita, toiveita ja odotuksia toimintamallin suhteen. Tämä tapahtuu huomioimalla toimintamallista saadut kokemukset ja palaute toimintamallin kehittämisessä. Palautetta kerätään esimerkiksi kyselyiden ja osallistavan palautteenkeruun avulla. 

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Ratkaisun perusidea

Pirkanmaan hyvinvointialueen aikuisväestön yleisanestesiahammashoidon toimintamalli kuvaa yleisanestesiahammashoidon tarpeen toteamisen, ennaltaehkäisyn, seurannan ja moniammatillisen tuen tarpeen tunnistamisen käytäntöjä. Toimintamallissa on huomioitu myös moniammatillinen näkökulma sekä raportointi ja seuranta. Moniammatillisuuden integrointi toimintamalliin edistää systeemisen ajattelutavan omaksumista sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden huomioimista. Tällä mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen muihin tarvittaviin palveluihin oikea-aikaisesti.

Suun terveydenhuollon toimintamallien kehittäminen aloitettiin erityisesti palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena oli kehittää perustason palveluita, vahvistaa perustason osaamista sekä integroida suun terveydenhuolto osaksi muuta sote-palvelujärjestelmää. Toimintamallit perustuvat Käypä hoito -suosituksiin ja STM:n yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin oppialoittain. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaamisen lisäksi on välttämätöntä laatia jalkautussuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee tarkemmin, miten toimintaa toteutetaan yhteistyössä johdon ja tiimien kanssa, ja miten sen vaikuttavuutta mitataan ja raportoidaan. Suunnitelma sisältää myös tiedot siitä, miten ja millä aikataululla henkilöstölle tarjotaan koulutusta, sekä kuinka henkilöstön osaamista aiotaan vahvistaa. Henkilöstön osallistaminen on keskeistä jalkautussuunnitelman onnistumiselle, samoin kuin esihenkilöiden sitouttaminen.

Toimintamallin käyttöönotolle on laadittava aikataulu, jossa on määritelty sovitut tavoitteet, jotka on saavutettava määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimintamallien käyttöönoton, vaikuttavuuden ja kehitystarpeiden arviointi tehdään kuukausittain. Arviointiin kuuluu oppialakohtaisten jonotilanteiden, potilasmäärien sekä lähetteiden ja konsultaatioiden määrän seuranta.

Uuden toimintamallin onnistuneen käyttöönoton kannalta on välttämätöntä luopua vanhoista toimintatavoista. Tämä prosessi vaatii sekä organisaation että henkilöstön sitoutumista ja valmiutta omaksua uudet toimintatavat, jotka ovat linjassa jalkautussuunnitelman ja laajempien strategisten tavoitteiden kanssa. Resurssien osoittaminen on myös olennaista, jotta työntekijät voivat toteuttaa uusia toimintatapoja käytännössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallisuunnittelun lähtökohtana on tunnistettujen haasteiden analysointi ja niiden ratkaisemiseen tähtäävien strategioiden kehittäminen. Ensimmäinen askel on alueella jo olemassa olevan osaamisen sekä mahdollisten koulutustarpeiden kartoittaminen. Tätä tietoa voidaan hankkia esimerkiksi henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä.

Toimintamallin kehittämisen ydin on tiivis yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistuksiin ja omaksuvat ne käytännössä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen on kriittistä, samoin kuin perustasolla työskentelevien, oppialaan perehtyneiden ammattilaisten tunnistaminen ja osallistaminen.

On olennaista ymmärtää, että kyse on jatkuvasta kehittämisprosessista. Toimintaa on arvioitava säännöllisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset saatuun palautteeseen ja mitattuihin tuloksiin perustuen.

Viestintä henkilöstölle on olennainen osa toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa ja jatkuvaa arviointia. Selkeä, avoin, jatkuva ja ajantasainen viestintä auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät toimintamallin tavoitteet, oman roolinsa niiden toteuttamisessa, sekä miten ja milloin palaute kerätään ja analysoidaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle yhteistyölle, jatkuvan parantamisen kulttuurille sekä toimintamallin onnistuneelle toteutukselle ja kehittämiselle.

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe
Kehitteillä
Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.