ADHD-tiedon ilta lasten ja nuorten vanhemmille Pohjois-Karjalassa

Luotu 04.07.2023
ADHD-tiedon ilta lasten ja nuorten vanhemmille Pohjois-Karjalassa

Tiivistelmä

Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeen aikana toteutettiin neljä ADHD-tiedon iltaa ADHD-diagnoosin saaneille, ADHD-piirteisten tai asiasta kiinnostuneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Ensimmäinen ADHD-tiedon ilta toteutettiin syksyllä 2021 ja siitä seuraavat n. 4-6 kuukauden välein. Illat toteutettiin yhteistyössä Honkalampi-säätiön Perpe-keskuksen työntekijöiden, lastenneurologian kuntoutusohjaajan, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian psykologien, lasten kuntoutuksen työryhmän työntekijän, asiantuntijahoitajien sekä paikallisyhdistys Aksonin puheenjohtajan kanssa. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin työntekijä saatiin mukaan tiedon illan chat-keskusteluun kahtena kertana. Iltojen ohjelma pidettiin samansisältöisenä huomioiden saadut asiakaspalautteet.

Illoissa puheenvuoroja pitivät lääkäri, Perpe-keskuksen työntekijät, ADHD-liiton kokemusasiantuntija sekä paikallisyhdistys Aksonin puheenjohtaja. Viimeisessä tiedonillassa puheenvuoron käytti myös työntekijä Joensuun seudun erilaisilta oppijoilta. Tiedonillat toteutettiin pääasiassa etänä Teams-yhteydellä ja näin mahdollistettiin koko maakunnan alueelta osallistuminen. Iltaan osallistuville tiedotettiin etukäteen, että vuoropuhelun mahdollistamiseksi heidän nimensä tulevat näkyviin, joten halukkaat tiesivät varautua tapaamiseen nimimerkein. 

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kuva ADHD-tiedon illan ohjelmasta
ADHD-tiedon illan esimerkkiohjelma keväältä 2023.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pohjois-Karjalassa on toteutettu ennen Tulevaisuuden sote-keskushanketta yksittäisiä Lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettuja ADHD-ensitiedon iltoja. Hanketyön aikana havaittiin, että perheillä on tarve saada yhtenäistä ohjausta ja neuvontaa matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tiedon illat mahdollistavat vertaiskeskustelun mahdollisuuden. Pohjois-Karjalassa ADHD-tiedon illat toteutettiin etätapahtumina. 

Kansallisesti vertailtaessa Pohjois-Karjalan alueella on lapsilla ja nuorilla tilastoitu eniten ADHD (F90.0)-lääkeostoja Kelan tilastojen mukaan. Tarkemmin tarkasteltaessa vuonna 2018 alueen 7-15-vuotiailla pojilla oli ADHD-lääkeostoja 9,9 % ja tytöillä 2,8%. (Vuori, 2018, 1374-1379.) Suuntaus on viime vuosina jatkunut samanlaisena. Lasten ja nuorten uusien ADHD-diagnoosien ja ADHD-käyntien määrä on lisääntynyt merkittävästi Pohjois-Karjalassa. 

 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa vanhempien tapaamisella, vanhemmille tehdyillä kyselyillä, jossa kartoitettiin heidän omien lastensa ja nuortensa ADHD-hoidon kulkua. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hyvä suunnitelma ja ajoissa suunniteltu aikataulu. Pohjois-Karjalassa ADHD-tiedon ilta aikataulutetaan puoli vuotta etukäteen, jolloin seuraavan illan mainoksia voi alkaa suoraan jakamaan. 

Vastuutyöntekijöiden nimeäminen, ketkä kaksi ottavat päävastuun järjestelyistä. Puhujat sovitaan yhdessä.  

Toimintamallin ydinsisältö

Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeen aikana toteutettiin neljä ADHD-tiedon iltaa ADHD-diagnoosin saaneille, ADHD-piirteisten tai asiasta kiinnostuneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Ensimmäinen ADHD-tiedon ilta toteutettiin syksyllä 2021 ja siitä seuraavat n. 4-6 kuukauden välein. Illat toteutettiin yhteistyössä Honkalampi-säätiön Perpe-keskuksen työntekijöiden, lastenneurologian kuntoutusohjaajan, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian psykologien, lasten kuntoutuksen työryhmän työntekijän, asiantuntijahoitajien sekä paikallisyhdistys Aksonin puheenjohtajan kanssa. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin työntekijä saatiin mukaan tiedon illan chat-keskusteluun kahtena kertana. Iltojen ohjelma pidettiin samansisältöisenä huomioiden saadut asiakaspalautteet.

Illoissa puheenvuoroja pitivät lääkäri, Perpe-keskuksen työntekijät, ADHD-liiton kokemusasiantuntija sekä paikallisyhdistys Aksonin puheenjohtaja. Viimeisessä tiedonillassa puheenvuoron käytti myös työntekijä Joensuun seudun erilaisilta oppijoilta. Tiedonillat toteutettiin pääasiassa etänä Teams-yhteydellä ja näin mahdollistettiin koko maakunnan alueelta osallistuminen. Iltaan osallistuville tiedotettiin etukäteen, että vuoropuhelun mahdollistamiseksi heidän nimensä tulevat näkyviin, joten halukkaat tiesivät varautua tapaamiseen nimimerkein. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yhteensä kaikkiin neljään Tiedon iltaan otettiin n. 300 teams-yhteyttä, tarkka kuulijamäärä ei ole tiedossa. Jokaisesta tiedonillasta kerättiin asiakaspalautetta, jota hyödynnettiin seuraavan illan suunnittelussa. Palautteessa kysyttiin NPS-kysymyksellä suosittelisiko iltaa toisille ja iltojen keskiarvo vastauksissa tähän oli 9,3 (asteikko 0-10). 

Kehittämistoiveita tuli ennakkotiedottamiseen liittyen ja samankaltaisia iltoja toivottiin järjestettävän myös varhaiskasvatuksen ja koulujen työntekijöille. Hyvänä asiana perheet kokivat kokemusasiantuntijoiden puheenvuoron sekä he saivat vinkkejä arkeen, mutta näitä toivottiin lisää esimerkiksi kouluikäisille. Pääasiassa palaute oli erittäin positiivista. ADHD-tiedon illoille on suunniteltu jatkoa syksylle 2023. Hankeosion jäädessä pois Siun soten yhteisasiakasohjaustiimi ottaa vastuun illan suunnittelusta yhdessä Perpe-keskuksen työntekijöiden kanssa. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Formaatin tarkoitus on toteutua kahdesti vuodessa muuttumattomana ja samansisältöisinä. Illan aikana tuodaan esiin ADHD:n keskeiset perustiedot ja yleistettävimpiä keinoja arkeen kaikkien saavutettavaksi. Kokonaisuudessaan ADHD-illan suunnittelu ja toteutus vie  vuositasolla n. 2 työpäivää illan järjestelyiden vastuuihmiseltä. Vastuutyöntekijöiden on hyvä hoitaa suunnittelu keskitetysti itse. Chatissa tapahtuvan keskustelun moderointiin ja kysymyksiin vastaamaan on hyvä varata monialaisesti ammattilaisia. Teams-ympäristössä on hyvä harkita, käytetäänkö perinteistä Teams-kokousta vai Teams Live-tapahtumaa, jolloin moderoijat julkaisevat kommentit ja myös taustakeskustelu osallistujan ja ammattilaisen välillä mahdollistuu. Toimintamalli soveltuu kaikkiin psykoedukaation jakamiseen tarkoitettuihin tilaisuuksiin, joissa keskeistä on perustiedon tuominen osallistujille sekä vertaiskeskustelu. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue -Siun sote
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)