Siitä huolimatta, että suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisten kokemuksen perusteella päihteiden käytön aloittamisikä on madaltunut. Nuorten päihteiden käyttö tulee usein ilmi osana laajempaa oireilua. Päihteiden käytön taustalla voi olla monisyisiä elämäntilanteita ja tuen tarpeita, kuten koulupoissaoloihin, mielenterveyteen tai rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä haasteita.
Opiskeluhuoltopalveluissa terveydenhoitajat kohtaavat muun muassa terveystarkastuksissa ja avovastaanotoilla viikoittain nuoria, joilla on säännöllistä päihteiden käyttöä. Kuraattorit ja psykologit tarjoavat puolestaan enenevissä määrin tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat jo muiden palveluiden asiakkaita päihteiden käytön vuoksi. Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten päihdepalvelut kohdentuvat suurelta osin Nuorten Matalan perustason yksiköihin. Pelkästään päihdehuolen vuoksi tulevien asiakkaiden määrä on Nuorten Matalassa pieni, mutta se on kasvussa.
Nuorisopsykiatrian poliklinikoilla hoidetaan nuoria, joilla esiintyy päihteiden käyttöä muiden psyykkisten oireiden ohella. Korvaushoitoyksiköissä ei ole tällä hetkellä alaikäisiä asiakkaita. Sosiaali- ja terveysneuvonta PISTEen yksiköissä asioi nuoria ja nuorisoporukoita, mutta anonyymiasioinnin vuoksi kaikkien nuorten todellista ikää ei aina pystytä varmistamaan. Yksittäisen nuoren hoitoon hakeutuminen voi kuitenkin edistää laajempaa ilmiön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjautumista.
Alaikäiset päihteiden käyttäjät ohjautuvat usein lastensuojelun piiriin muiden palveluiden kautta, ja heidän palvelu- ja tuen tarpeensa pyritään täyttämään lastensuojelun kautta – myös päihdeongelmien osalta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista yhä useampi nuori on tarvinnut erityis- tai vaativan tason laitospalveluja. Näillä nuorilla esiintyy usein vakavaa huumeidenkäyttöä, pitkäaikaisia päihdeongelmia sekä päihteiden myyntiin ja välitykseen liittyviä ilmiöitä.
Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan loivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Koronapandemian vuoksi palvelujen painopisteitä muutettiin ja muun muassa kiireetön hoito viivästyi koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot venyivät merkittävästi. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne huonontui entisestään ja toimenpiteitä tarvittiin etenkin heidän auttamisekseen.
Koronapandemian myötä mielenterveys- ja päihdepulmat yleistyivät ja hyvinvointi tästä näkökulmasta tarkastellen heikentyi Kymenlaakson alueella. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi heikentyi. Tämä näyttäytyi ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Perustason mielenterveyspalveluissa, erityisesti Nuorten Matalan yksiköissä sekä aikuisten mielenterveyshoitajavastaanotolla oli pandemian seurauksena kysynnän kasvua. Samaa kysynnän kasvua kertoivat erikoissairaanhoidon tilastot.
Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset
- opiskeluhuoltopalvelut,
- Nuorten Matalan yksiköt,
- lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö,
- nuorisopsykiatria,
- sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEen yksiköt,
- korvaushoidon yksiköt,
- poliisi
Jotta nuori voi saada tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti.
