13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
13-17-vuotiaiden nuorten päihdepalvelujen nykytila, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)
Päihteillä oireilevien nuorten tuen tarve on korostunut. Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Päihteillä oireilevien nuorten tuen tarve on korostunut. Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Selvitys toteutettiin ensisijaisesti haastattelujen ja kirjallisten tietopyyntöjen avulla. Näiden menetelmien kautta saatiin suoraa ja ajankohtaista tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta Kymenlaakson hyvinvointialueella. Lisäksi hyödynnettiin olemassa olevia alueellisia aineistoja sekä julkisia tietolähteitä, kuten Sotkanet ja kouluterveyskysely, jotka täydensivät kokonaiskuvaa.
Tiedonkeruumenetelmät – erityisesti ammattilaisten haastattelut ja kohdennetut tietopyynnöt – mahdollistivat syvällisen ymmärryksen palveluiden toimivuudesta, haasteista ja kehittämistarpeista. Työkokoukset ja julkiset tietolähteet tukivat analyysia ja auttoivat hahmottamaan palvelurakenteen nykytilaa sekä sen kehittämismahdollisuuksia.
Selvitys sisältää kuvaukset Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten päihdepalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista
- Päihteillä oireilevien nuorten tuen ja hoidon tarve
- Työskentelyä ohjaava lainsäädäntö
- Palveluun ohjautumisen kriteerit, menetelmät ja osaaminen
- Asiakastyön kirjaaminen ja tilastointi
- Palveluiden välisen yhteistyön nykytila
-
Tunnistetut kehittämistarpeet
Ongelmiksi tunnistettiin nuorten päihdehoidon sirpaleisuus sekä vastuiden ja roolien epäselvyys varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Myös vaikeasti päihteillä oireilevan nuoren palvelupolku on epäselvä.
Selvityksessä tunnistettiin myös henkilöstön osaamisen vahvistamisen tarve. Motivoiva haastattelu on yksi harvoista näyttöön perustuvista interventioista nuorten päihdehoidossa. Päädyttiin kouluttamaan Nuorten Matalan henkilöstö (34) Motivoivan haastattelun menetelmään. Näin vahvistettiin menetelmäosaamista yksikössä, jossa tarjotaan nuorten perustason päihdehoitoa ja päihdetyötä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Lisäksi kaikille nuoria kohtaaville ammattilaisille on valmistumassa Motivoivan haastattelun perusteet- verkkokoulutus Kymenlaakson hyvinvointialueen omalle koulutusalustalle.
Siitä huolimatta, että suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilaisten kokemuksen perusteella päihteiden käytön aloittamisikä on madaltunut. Nuorten päihteiden käyttö tulee usein ilmi osana laajempaa oireilua. Päihteiden käytön taustalla voi olla monisyisiä elämäntilanteita ja tuen tarpeita, kuten koulupoissaoloihin, mielenterveyteen tai rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä haasteita.
Opiskeluhuoltopalveluissa terveydenhoitajat kohtaavat muun muassa terveystarkastuksissa ja avovastaanotoilla viikoittain nuoria, joilla on säännöllistä päihteiden käyttöä. Kuraattorit ja psykologit tarjoavat puolestaan enenevissä määrin tukea erityisesti niille nuorille, jotka ovat jo muiden palveluiden asiakkaita päihteiden käytön vuoksi. Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten päihdepalvelut kohdentuvat suurelta osin Nuorten Matalan perustason yksiköihin. Pelkästään päihdehuolen vuoksi tulevien asiakkaiden määrä on Nuorten Matalassa pieni, mutta se on kasvussa.
Nuorisopsykiatrian poliklinikoilla hoidetaan nuoria, joilla esiintyy päihteiden käyttöä muiden psyykkisten oireiden ohella. Korvaushoitoyksiköissä ei ole tällä hetkellä alaikäisiä asiakkaita. Sosiaali- ja terveysneuvonta PISTEen yksiköissä asioi nuoria ja nuorisoporukoita, mutta anonyymiasioinnin vuoksi kaikkien nuorten todellista ikää ei aina pystytä varmistamaan. Yksittäisen nuoren hoitoon hakeutuminen voi kuitenkin edistää laajempaa ilmiön puheeksi ottamista ja hoitoon ohjautumista.
Alaikäiset päihteiden käyttäjät ohjautuvat usein lastensuojelun piiriin muiden palveluiden kautta, ja heidän palvelu- ja tuen tarpeensa pyritään täyttämään lastensuojelun kautta – myös päihdeongelmien osalta. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista yhä useampi nuori on tarvinnut erityis- tai vaativan tason laitospalveluja. Näillä nuorilla esiintyy usein vakavaa huumeidenkäyttöä, pitkäaikaisia päihdeongelmia sekä päihteiden myyntiin ja välitykseen liittyviä ilmiöitä.
Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Toimintamallina esitetty selvitys antaa tietoa nuorten päihdepalvelujen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista Kymenlaakson hyvinvointialueella. Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset
- opiskeluhuoltopalvelut,
- Nuorten Matalan yksiköt,
- lastensuojelu ja perheiden sosiaalityö,
- nuorisopsykiatria,
- sosiaali- ja terveysneuvontaPISTEen yksiköt,
- korvaushoidon yksiköt,
- poliisi
Jotta nuori voi saada tarvitsemansa tuen, ohjauksen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti.
Nykytilan selvityksen tekeminen edellyttää organisaation ja palveluiden johdon vahvaa sitoutumista. Selvitys tulee nähdä osana strategista kehittämistä, ja sen hyödyntäminen palveluiden kehittämistyössä on keskeistä sujuvien ja yhteentoimivien palveluketjujen rakentamisessa.
Palveluiden johdon rooli on merkittävä: heidän tulee saada mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, jotta yhteinen ymmärrys vahvistuu. Ajantasainen tieto nuorten päihdehoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista tukee päätöksentekoa ja mahdollistaa tehokkaan kehittämisen eri palveluiden välillä.
Selvitys tukee jatkokehittämistyötä, joka toteutuu hyvinvointialueella jo käynnistyneissä tai vuoden 2026 alussa käynnistyvissä hankkeissa.
Selvityksen pohjalta palveluiden johdon on mahdollista muodostaa yhteinen kehittämistyön suunnitelma Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorten palveluihin. Kun palveluiden välinen yhteistyö toimii, nuori saa tarvitsemansa tuen oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Tämä edellyttää toimivia rakenteita, selkeitä vastuita ja jatkuvaa vuoropuhelua palveluiden kesken.
Kansikuva