Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Palvelujärjestelmässä tunnistettiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden moninaisuus ja yhteen kietoutuvuus. Nuorella voi olla asiakkuuksia eri palveluissa ja monta samanaikaista prosessia. Jos nuorten tarvitsema apu, tuki ja tieto jakautuvat monelle taholle, voi kokonaisuus olla pirstaloitunut. Moniammatillisen ja palvelurajat ylittävän työskentelyn tarve on vaativissa ja kompleksisissa tilanteissa erityisen suuri ja hyödyksi ammattilaiselle. Nuoren tarpeeton siirtäminen palvelusta toiseen ei ole asiakaslähtöistä tai edes kustannustehokasta. Myös resurssien rajallisuus vaatii yli sektorirajojen kehittyvää yhteistä osaamista ja ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista.
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian mukaisesti tavoitteena oli kehittää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen kuului sujuvat ja yhteen toimivat palvelut, jonka toteutumista palvelujen välisten yhdyspintatyön toimintamallien kehittämisen oli osaltaan tarkoitus edistää. Kymenlaakson hyvinvointialueen arvoihin kuuluu, että apu on aina lähellä, kun nuori sitä tarvitsee ja nuori voi luottaa siihen, että hänen asiansa tulee hoidetuksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakso on alue, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Vaikka suurella enemmistöllä lapsista ja nuorista asiat ovatkin hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palvelujen vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalvelujen käyttöä. Mahdollistaaksemme lapsen, nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä yksilöllistä ja varhaista puuttumista että laajempia, koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelupolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään alueellisesti yhdessä. Kymenlaaksossa me olemme valmiita yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan loivat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Koronapandemian vuoksi palvelujen painopisteitä muutettiin ja muun muassa kiireetön hoito viivästyi koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot venyivät merkittävästi. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne huonontui entisestään ja toimenpiteitä tarvittiin etenkin heidän auttamisekseen.
Koronapandemian myötä mielenterveys- ja päihdepulmat yleistyivät ja hyvinvointi tästä näkökulmasta tarkastellen heikentyi Kymenlaakson alueella. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi heikentyi. Tämä näyttäytyi ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Perustason mielenterveyspalveluissa, erityisesti Nuorten Matalan yksiköissä sekä aikuisten mielenterveyshoitajavastaanotolla oli pandemian seurauksena kysynnän kasvua. Samaa kysynnän kasvua kertoivat erikoissairaanhoidon tilastot.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, eli
- opiskeluhuoltopalvelut,
- Nuorten Matala,
- nuorisopsykiatria(n poliklinikka) ja
- sosiaalihuollon palvelut.
Jotta nuori voi saada tarvitsemansa ohjauksen, tuen ja hoidon oikeasta paikasta oikea-aikaisesti, tulee palveluiden välisten yhdyspintojen toimia saumattomasti. Toimivat yhdyspinnat palvelusta toiseen lisäävät luottamusta ja yhteistyötä ammattilaisten välillä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Vahvistamalla vaikuttavaksi todettuja palveluita sekä luomalla kestävän ja kynnyksettömän palvelurakenteen, lisäämme lapsiperheiden sekä nuorten mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa ja vahvistaa osaltaan maakunnan vetovoimaisuutta. Tavoitteita yhdistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumisen estäminen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen.
Tavoitteena oli edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita Kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa ja näin ollen riski mielenterveyden häiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä vaikuttavissa palveluissa, eri kanavien saatavuuden paranemisessa ja toimivassa ennaltaehkäisyssä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankesuunnitelman mukaisesti muutosta mitataan seuraamalla
- 13–17-vuotiaiden asiakkaiden määrää hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksiköissä sekä
- asiakkaiden määrää matalan kynnyksen palveluissa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Organisaation ja palveluiden johdon tulee sitoutua läpileikkaavasti yhdyspintatyön toimintamallien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ammattilaisten tukena, ja se tulee nähdä merkittävänä osana sujuvia ja yhteen toimivia palveluketjuja. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat yhdyspintatyön toimintamallien hyödyt ja asiakkaiden siirtyminen palveluiden välillä on helppoa ja tarpeenmukaista. Ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä saada työhön tukea joustavasti ja ajantasaisesti.
