Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on parantaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä vähentää palveluiden tarvetta. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja sekä palveluihin pääsemisessä että toimintamalleissa. Näitä eroja pyritään pienentämään alueella tapahtuvalla kehittämistyöllä. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asukkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
On tunnistettu, että Pohteen alueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen, varhainen tuki ja puheeksi ottaminen viivästyvät, mikä voi aiheuttaa asiakkaalle haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Kehitysvamman varhaisen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja oikein kohdennetun tuen avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla.
Asiakkaan näkökulmasta kehitysvamman mahdollisimman varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta
- lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, hoidon ja palvelut
- kuntoutus alkaa mahdollisimman varhain ja siten voidaan vaikuttaa myönteisesti lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen etenemiseen
- lapsen kyvykkyys huomioidaan ja ymmärtäväinen sekä myönteinen suhtautuminen lapseen vahvistuu
Ammattilaisten näkökulmasta kehitysvamman mahdollisimman varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta lapselle ja perheelle voidaan tarjota oikein kohdennettua tukea ja palveluita. Ammattilaisten kehitysvammaosaamista tulee lisätä varhaisen tunnistamisen vahvistamiseksi.
Organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta kehitysvamman mahdollisimman varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä siten voidaan ennalta ehkäistä ongelmien kasaantumista, vähentää palveluiden tarvetta sekä tuottaa palveluita, jotka tuottavat lapselle ja perheelle arvoa.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön on osallistunut koulutettu kokemustoimija sekä perheitä, joissa lapsi on saanut kehitysvammadiagnoosin. Asiakkaat ovat kertoneet omia kokemuksiaan, joiden pohjalta kehittämistyötä on kohdennettu vastaamaan heidän näkemyksiään. Lisäksi asiakkaat ovat kommentoineet kehittämistyön tuloksia.
