Omaishoidon varhaisen tuen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)

Luotu 30.03.2023
Omaishoidon varhaisen tuen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)
Omaishoidon varhaisen tuen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)

Tiivistelmä

Omaishoidon varhaisen tuen mallissa tarjotaan tukea omaishoitajille kahdesta suunnasta: järjestöjen kautta sekä hyvinvointialueen ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksista Täällä tukenasi-puheluilla. 

Järjestöille ohjaamisen malli on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattu toimintamalli, jonka avulla työntekijä voi helposti auttaa omaishoitajaa hakeutumaan järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Mallia voi hyödyntää kaikissa kohtaamisissa omaishoitajien kanssa, joissa herää huoli omaishoitajan jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Sen avulla yhteydenottopyynnön jättäminen yhdessä omaishoitajan kanssa on tehty helpoksi sähköisten linkkien avulla. Yhteydenoton omaishoitajaan tekee järjestö, mikä madaltaa omaishoitajan kynnystä saada tukea. Järjestöjen antaman avun ja tuen avulla omaishoitaja voi saada ammatillista yksilöllistä tukea, joka voi olla esimerkiksi keskustelua arjen sujumisesta tai mieltä painavista asioista. Järjestöt tarjoavat myös vertaistuellista ryhmätoimintaa ja erilaista virkistystoimintaa. Järjestöille ohjaaminen ei edellytä omaishoidon sopimusta tai yhdistyksen jäsenyyttä. 

Täällä tukenasi -puheluita toteutetaan ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksessa. Ne tarjoavat sopimusomaishoitajille emotionaalista tukea, käytännön neuvoja ja tietoa saatavilla olevista palveluista. Omaishoitajan kanssa keskustellaan puhelimitse ratkaisukeskeisellä ja voimavaralähtöisellä otteella. Keskeistä on, että tuki lähtee omaishoitajan tarpeista – puheluissa kuunnellaan kuulumisia ja tuetaan jaksamista keskustelemalla esimerkiksi itsestä huolehtimisesta, mielen hyvinvoinnista ja arjen sujumisesta.

Omaishoidon varhaisen tuen mallin tavoitteena on, että omaishoitaja ei jää yksin, vaan saa  parasta mahdollista tukea ja apua omaan tilanteeseensa ja omaishoitajan tehtävässä toimimiseen. Malli vahvistaa yhteistyötä julkisen sektorin ja järjestöjen välillä ja tuo tuen lähemmäs omaishoitajaa – helposti, inhimillisesti ja oikea-aikaisesti.

 

Kohderyhmä

Ikäihmiset
Kehitysvammaiset, vammaiset
Omaiset
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Next generation EU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Omaishoitotilanne on hyvin sitova. Monet omaishoitajat kokevat kuormitusta, uupumusta ja riittämättömyyden tunteita, usein ilman riittävää tukea tai tietoa saatavilla olevista palveluista. Erityisesti ne omaishoitajat, joilla ei ole virallista sopimusta hyvinvointialueen kanssa, jäävät helposti palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi yhteistyö julkisen ja kolmannen sektorin välillä on usein hajanaista, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista omaishoitajille.

Päijät-Hämeessä on tarve vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja kotona asumista edistäviä palveluja sekä niihin ohjautumista sekä edistää hyvinvointialueen ja 3. sektorin välistä yhteistyötä tuomalla yhteen omaishoitoperheiden parissa toimivia ammattilaisia. 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on noin 900 sopimusomaishoitajaa. Huomattavasti enemmän on henkilöitä, jotka huolehtivat läheisestään ja ovat sitovassa omaishoitotilanteessa ilman sopimusta. Koronapandemia lisäsi omaishoitajien ja -hoidettavien kuormittuneisuutta. Palvelut olivat heikommin saatavilla pandemian aikana, esimerkiksi omaishoitajien vapaita ei pystytty täysin järjestämään. Tämä on lisännyt omaishoitajien väsymistä ja omaishoidon asiakkaiden palveluntarve muihin palveluihin on lisääntynyt. (NHG 2022.)

Päijät-Hämeen alueella toimiin useita järjestöjä, joilla on tarjolla paljon eri toimintamuotoja omaishoitajien jaksamisen tukemiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Järjestöjen rooli omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisessa on merkittävä, mutta haasteena on tavoittaa erityisesti ne omaishoitajat, jotka ovat kaikkein kuormittuneimpia eivätkä itse hakeudu tuen piiriin. Yhteistyö järjestöjen ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on keskeistä, jotta omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja helposti saavutettavalla tavalla.

Kehitystyön taustalla on tarve tukea omaishoitajien jaksamista ja erityisesti heitä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole hakeutuneet tuen piiriin.  Omaishoitajat tarvitsevat varhaista ja räätälöityä tukea jaksamiseensa ja hoitotehtävässä toimimiseen. Tuen tulisi olla helposti saavutettavaa, sillä kuormittuneessa tilanteessa avun hakemiseen ei useinkaan ole voimavaroja.  Ammattilaiset kaipaavat selkeitä toimintamalleja ja sujuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Organisaatioille tarvitaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka vähentävät tai hidastavat raskaampien palveluiden tarvetta.  

 

Kohderyhmänä ovat kaikenikäisiä läheisiään hoitavat, hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehneet sekä ilman sopimusta olevat omaishoitajat. Täällä tukenasi -puheluiden juurtumisvaiheessa, ikääntyneiden sekä vammaispalveluiden asiakasohjaukseen, kohderyhmä rajautui vain sopimusomaishoitajiin.

Asiakasymmärrystä on kerätty omaishoitajilta palvelupalautteissa ja läheistään hoitavia on ollut mukana toimintamallin kehittämiseen liittyvissä työpajoissa.

Toimintamallin kehittämisessä mukana olevat tahot ovat kokoontuneet säännöllisesti ja toimintamallia on arvioitu ja kehitetty kokemusten ja palautteiden pohjalta yhdessä.

 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että omaishoitajien kuormittuneisuus vähenee, omaishoitajien ja -hoidettavien subjektiivinen hyvinvointi kasvaa ja omaishoitajat saavat emotionaalista tukea, apua käytännön asioissa sekä hoidon ja hoivan koordinaatiota.

Kehitetyn toimintamallin avulla pyritään parantamaan omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista tarjoamalla tukea jo varhaisessa vaiheessa ja löytämään yksilöllisiä ratkaisuja kuormittaviin tilanteisiin, mikä voi vähentää uupumusta ja lisätä elämänlaatua. Samalla vahvistetaan omaishoitajien ja välillisesti hoidettavien kokemaa hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on luoda pysyviä ja toimivia yhteistyökäytäntöjä julkisen ja kolmannen sektorin välille, mikä parantaa palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.

 

 

 

 

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Järjestöille ohjaamisen malli:

Järjestöt seuraavat heille ohjautuneiden omaishoitajien määrää ja erityisesti sähköisten yhteydenottolinkkien kautta tulleita yhteydenottopyyntöjä.

Täällä tukenasi -puhelut:

  • Täällä tukenasi -puheluissa omaishoitajien elämänlaadun arvioinnissa on käytetty Ascot-mittaria. Mittaus on tehty puhelimitse annettavan tuen alkaessa ja päättyessä. Tavoitteena, että alkumittauksen ja loppumittauksen keskiarvo elämänlaadun osa-alueista pysyisi samana.
  • Tavoitettujen omaishoitajien määrä, kumulatiivinen seuranta.
  • Palvelupalaute tekstiviestillä tuen päättyessä. Palvelupalautteessa on seurattu saatujen palautteiden määrää sekä erityisesti NPS-lukua ja avoimia palautteita.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurtumista edistetään seuraavin keinoin:

  • Monikanavainen viestintä ja näkyväksi tekeminen. Onnistumisten esiin tuominen ja avoin viestintä tukevat mallin pysyvyyttä.
  • Yhteistyö, säännöllinen ja avoin vuorovaikutus 3. sektorin ja sote-toimijoiden välillä ja sitä tukevat rakenteet.
  • Täällä tukenasi -puheluiden integrointi osaksi olemassa olevia omaishoidon asiakasprosesseja.
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen, jotka seuraavat mallin toimivuutta ja vastaavat tarvittaessa jatkokehittämisestä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Omaishoidon varhaisen tuen mallissa tarjotaan tukea omaishoitajille kahdesta suunnasta: järjestöjen kautta sekä hyvinvointialueen ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksista Täällä tukenasi-puheluilla. 

Järjestöille ohjaamisen malli on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattu toimintamalli, jonka avulla työntekijä voi helposti auttaa omaishoitajaa hakeutumaan järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin. Mallia voi hyödyntää kaikissa kohtaamisissa omaishoitajien kanssa, joissa herää huoli omaishoitajan jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Sen avulla yhteydenottopyynnön jättäminen yhdessä omaishoitajan kanssa on tehty helpoksi sähköisten linkkien avulla. Yhteydenoton omaishoitajaan tekee järjestö, mikä madaltaa omaishoitajan kynnystä saada tukea. Järjestöjen antaman avun ja tuen avulla omaishoitaja voi saada ammatillista yksilöllistä tukea, joka voi olla esimerkiksi keskustelua arjen sujumisesta tai mieltä painavista asioista. Järjestöt tarjoavat myös vertaistuellista ryhmätoimintaa ja erilaista virkistystoimintaa. Järjestöille ohjaaminen ei edellytä omaishoidon sopimusta tai yhdistyksen jäsenyyttä. 

Täällä tukenasi -puheluita toteutetaan ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksessa. Ne tarjoavat sopimusomaishoitajille emotionaalista tukea, käytännön neuvoja ja tietoa saatavilla olevista palveluista. Omaishoitajan kanssa keskustellaan puhelimitse ratkaisukeskeisellä ja voimavaralähtöisellä otteella. Keskeistä on, että tuki lähtee omaishoitajan tarpeista – puheluissa kuunnellaan kuulumisia ja tuetaan jaksamista keskustelemalla esimerkiksi itsestä huolehtimisesta, mielen hyvinvoinnista ja arjen sujumisesta.

Omaishoidon varhaisen tuen mallin tavoitteena on, että omaishoitaja ei jää yksin, vaan saa  parasta mahdollista tukea ja apua omaan tilanteeseensa ja omaishoitajan tehtävässä toimimiseen. Malli vahvistaa yhteistyötä julkisen sektorin ja järjestöjen välillä ja tuo tuen lähemmäs omaishoitajaa – helposti, inhimillisesti ja oikea-aikaisesti.

 

Omaishoidon järjestöille ohjaamisen malli.pdf (166.67 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehitetyn mallin avulla on pystytty vastaamaan hyvin asetettuun tavoitteeseen. Täällä tukenasi -puheluissa omaishoitajien elämänlaadun arvioinnissa käytetyn Ascot-mittarin tulokset osoittavat, että elämänlaadun osa-alueissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia alkumittauksen ja loppumittauksen välillä. Tavoitteena oli, että elämänlaatua mittaavien tulosten keskiarvo pysyisi samana, mutta loppumittauksen keskiarvo oli korkeampi, mikä osoittaa toiminnan positiivisen vaikutuksen.

Omaishoitajia tavoitettiin 31 % alueen sopimusomaishoitajista (tavoite 25 %), ja palvelupalautteen NPS-luku 75 osoittaa palvelun merkityksellisyyden. Tulokset ja asiakaskokemukset osoittavat, että helposti saavutettavalle ja matalan kynnyksen tuelle on selkeä tarve.

”Puheluilla on todella iso merkitys jaksamisessa”​

”Helpotus, kun saa jollekin purkaa tunteita, joita puolison muistisairaus aiheuttaa”​

”Kiitollisuus avusta, kun omat voimavarat eivät olisi riittäneet soittamaan palvelusetelituottajia läpi, sinä kannustit minua lempeästi päätöksen teossa”​

”Ihanaa, tuntuu, että joku välittää, kun soitetaan.”​

Yllättävänä positiivisena muutoksena voidaan pitää sitä, että elämänlaadun keskiarvo nousi, vaikka tavoitteena oli vain säilyttää se. Myös omaishoitajien kokemus kuulluksi tulemisesta ja arvostuksesta nousi esiin vahvemmin kuin ennakoitiin ja osoittautui merkittäväksi vaikutukseksi.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Ammattilaisten osaaminen:
Ammattilaiset tunnistavat omaishoitajien tuen tarpeet ja osaavat keskustella ratkaisukeskeisesti sekä voimavaralähtöisesti. Lisäksi tarvitaan kohtaavan työn osaamista: kykyä kohdata omaishoitaja arvostavasti ja läsnä ollen, kuunnella aidosti sekä rakentaa luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa omaishoitaja kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Jotta ohjaaminen on sujuvaa, ammattilaisen tulee tuntea alueen järjestöt ja niiden tarjoamat palvelut.

Yhteistyö:
Toimiva yhteistyö julkisen sektorin ja järjestöjen välillä on välttämätöntä, jotta tukimuodot täydentävät toisiaan ja ohjaus toimii saumattomasti.

Tietosuoja:
Yhteydenottopyyntöjen käsittelyssä on huomioitava tietosuoja ja omaishoitajan suostumus.


 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)