Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella mielenterveyspalveluihin hakeutuvia ohjataan pääosin ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköisesti. Ilman ajanvarausta on mahdollista asioida vain yhdessä toimipisteessä. Akuuteissa mielenterveysasioissa asiakkaat hakeutuvat terveysasemien kiirevastaanotoille muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Ajanvarauksettomien päihdepalveluiden tilanne on parempi - hyvinvointialueella palvelee kolme toimipistettä.
Mielenterveys- ja päihdeasioissa apua hakevien asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaaminen vaativat ammattilaisilta erityisosaamista, aikaa sekä tietoa tarjolla olevista palveluista. Näitä ei terveysasemien kiirevastaanotoilla välttämättä ole. Asiakkaat ohjataan mielenterveyspalveluiden jonoon odottamaan tarkempaa hoitosuunnitelmaa ja hoitojaksoa. Mielenterveyspalveluissa on hoitovelkaa, ja asiakkaiden jonotusajat palveluun ovat pitkiä.
Asiakkaiden varhainen tuki matalan kynnyksen vastaanotolla, tarvittavien palveluiden oikea-aikainen tunnistaminen ja suora ohjaus palveluun ovat erittäin tärkeitä sekä apua hakevan asiakkaan kannalta että mielenterveyspalveluiden hoitovelan purkamiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asukkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Hyvät palvelut -hankkeeseen.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotolla pyritään sujuvoittamaan asiakasohjausta, vaikuttamaan terveysasemien kiirevastaanottojen ja ajanvarauksellisten vastaanottojen odotusaikoihin, sekä tukemaan terveysasemien ammattilaisten päihde- ja mielenterveysosaamista.
Matalan kynnyksen vastaanotto pyrkii tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua, kun nämä asiat huolestuttavat. Palvelu on kaiken ikäisille, mutta toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti nuoria aikuisia 18-29-vuotiaita, joilla mielenterveys- ja/tai päihdehäiriöitä tai riski sairastua niihin.
Asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita ja palautteita huomioidaan kehittämistyön eri vaiheissa. Matalan kynnyksen vastaanottojen sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saamaansa ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:
- Palvelun käyttäjiltä kerätään jatkuvasti kirjallista asiakaspalautetta, kehittämisehdotuksia ja kokemuksia. Palautetta palvelusta saadaan myös suullisesti.
- Terveysasemien ammattilaisten kanssa yhteistyölle on sovitut rakenteet. Nousseita tarpeita ja kokemuksia hyödynnetään jatkuvasti toiminnan sisällön kehittämisessä. Terveysasemien ammattilaisilta tullaan keräämään myös kirjallinen käyttäjäpalaute.
- Alueella toimivia sidosryhmiä, näiden asiakkaita ja tarpeita tavoitetaan jalkautumalla esim. asukastiloihin, seurakuntiin ja erilaisiin nuorten palveluihin. Keskeisten toimijoiden kanssa luodaan yhteistyö- ja ohjausmalleja, jotka perustuvat yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin.
- Kokemusasiantuntijan avulla on pyritty lisäämään asiakasymmärrystä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen vastaanottojen saatavuus ja saavutettavuus paranevat
- Toimipisteiden määrä kasvaa
- Etäisyys lähimpään palveluun lyhenee
- Yhteydenotto/asiointikanavat monipuolistuvat
- Kiirevastaanotoilla hoidetaan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
- Asiakkaat hakeutuvat/ohjautuvat kiirevastaanottojen hoitajien vastaanottojen sijaan matalan kynnyksen psyk.hoitajien vastaanotoille
- Kiirevastaanottojen lääkäreille ohjataan vähemmän asiakkaita mielenterveys-/päihdeasioissa
- Asiakkaat ohjautuvat kiirevastaanottojen lääkäreille matalan kynnyksen hoidon tarpeen arvion kautta, aiempaa suurempi osa ei tarvitse lääkäriaikaa
- Mielenterveys- ja päihdeasioissa terveysasemalla hakeutuvat asiakkaat ohjataan suoraan tarvittaviin palveluihin
- Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaaminen tapahtuu pääosin ajanvarauksen kautta
- Mielenterveys- ja päihdepalveluiden jonoihin ohjattujen asiakkaiden määrä vähenee
- Asiakkaan hoitoon pääsy nopeutuu
- Ilman jatkohoitoa pärjäävien asiakkaiden määrä kasvaa
- Asiakasmäärästä ja heille riittäneestä palvelusta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa.
- Kolmannen sektorin pariin ohjattujen asiakkaiden määrä kasvaa
- Palvelussa on aiempaa paremmat tiedot 3. sektorin palveluista, joihin ohjata
- Ohjatusta asiakasmäärästä ja ohjaamisesta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa
- Keskeisten toimijoiden kanssa on luotu molemminsuuntaisia palvelupolkuja
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämistoimenpiteellä tavoiteltuja muutoksia mitataan seuraavilla mittareilla, joita tarkastellaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän ja pilotointivaiheessa kerättävän tiedonkeruupohjan kautta:
- Palveluiden saavutettavuus: Ilman ajanvarausta mielenterveys- ja päihdepalvelua tarjoavien matalan kynnyksen toimipisteiden määrä, etäisyys palveluihin, asiointi/yhteydenottoväylät
- Kiirevastaanotoilla mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
- Kiirevastaanottojen lääkäreillä mielenterveys-/päihdeasioissa asioineiden asiakkaiden ja käyntien määrä
- Kiirevastaanotoilta ajanvarauksella jatkohoitoon ohjattujen asiakkaiden määrä
- Asiakkaat (määrä), joilla ei jatkohoidon tarvetta
- Asiakkaat (määrä), joille on riittänyt 3. sektorin palveluihin ohjaaminen
Lisäksi pilotin aikana toiminnan käynnistymisen ja kehityksen seurantaan käytetään:
- Asiakaskontaktien määrä matalan kynnyksen vastaanotoilla (ilman ajanvarausta ja ajanvarauksella)
- Palvelussa asioineiden asiakkaiden profiili (ikä, 18-29-vuotiaiden määrä, sukupuoli)
- Terapianavigaattorin ensijäsennysten määrä
- Palvelussa asioinnin syy
- Ensikertaa hoitoon hakeutuneiden määrä
- Jatkohoitoon ohjautuminen, onko jatkohoidon tarvetta ja missä se toteutuu
- Asiakaskokemukset palvelusta
- Ammattilaisten kokemukset palvelusta
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelua pilotoitiin viidellä terveysasemalla Vantaalla. Pilotointivaiheessa matalan kynnyksen palvelussa voivat asioida asiakkaat, joiden omana terveysasemana oli jokin pilottiin osallistuvasta terveysasemasta. Tavoitteena oli pilotoinnin kokemusten pohjalta luoda pysyvää toimintaa, joka palvelisi kaikkia hyvinvointialueen asukkaita.
Pilotoinnin aikana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella suunniteltiin ja toteutettiin päihde- ja mielenterveyspalveluissa merkittävä rakenneuudistus ja osana tätä uudistusta oli linjaorganisaation johdossa päätetty vakiinnuttaa myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vakiinnuttaminen tapahtui linjavetoisena hankkeen tuella. Uusien matalan kynnyksen Mielenterveys- ja päihdeasemien (Miepä-asema) palvelun mallina käytettiin Keravalla jo pidempään toiminutta matalan kynnyksen palvelua. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin hankkeen pilottitoiminnasta saatua kokemusta, kerättyä tilastotietoa ja annettuja palautteita. Pilotoinnista vastannut erityisasiantuntija ja pilotin neljä sairaanhoitajaa osallistuivat aktiivisesti rakenneuudistukseen mm. työpajapäivissä ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteisissä työstöiltapäivissä.
Uudistetut palvelut otettiin käyttöön 3/2025. Vantaalle avattiin kaksi uutta Mielenterveys- ja päihdeasemaa (Miepä-asema) ja toimintaa yhtenäistettiin Keravalla jo aiemmin toimineen Miepä-aseman kanssa. Pilotissa toimineet sairaanhoitajat siirtyivät käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tukeen Miepä-asemille ja muu asemien henkilöstö koottiin olemassa olleesta päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijäresurssista. Mielenterveys- ja päihdeasemilla tarjotaan vastaanottoja ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta sekä toteutetaan opioidikorvaushoitoa. Asemilla työskentelee terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi sosiaaliohjaajia (yksi ohjaaja per asema). Miepä-asemien palvelu on lyhytkestoista ja painottuu hoidontarpeen arviointiin, korvaushoitoon, 1-5 kerran keskustelutukeen ja ohjattuun omahoitoon sekä oikea-aikaiseen jatkohoitoon tai muihin palveluihin ohjaamiseen.
Asemien toimintaa seurataan ja palvelua kehitetään tarpeen mukaan. Asemien käyttöönoton ja vakiinnuttamisen tukea jatketaan hankkeen loppuun asti.
