Uudenmaan hyvinvointipolut – Elintapamuutoksen ja omahoidon tuen kehittäminen

Luotu 15.09.2026
Uudenmaan hyvinvointipolut – Elintapamuutoksen ja omahoidon tuen kehittäminen
Uudenmaan hyvinvointipolut – Elintapamuutoksen ja omahoidon tuen kehittäminen

Lyhyt kuvaus

Hankkeessa kehitetään elintapaohjauksen alueellisia palvelupolkuja ja toimintamalleja, huomioiden sekä kasvokkaisessa toiminnassa tapahtuva elintapaohjaus että elintapaohjauksen digitaaliset palvelupolut. Hankkeessa vahvistetaan organisaatioiden kyvykkyyksiä elintapa-asioiden puheeksiotossa ja elintapamuutoksen tukemisessa sekä ohjaamisessa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen palveluihin. Toiminta kohdistuu erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja elintapasairauksien riskiryhmiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeessa jalkautetaan myös näyttöön perustuvia elintapaohjauksen toimintamalleja osaksi hankekonsortion hyvinvointialueiden perustoimintaa.

Toimijat

Hankekonsortio: Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (päätoteuttaja), Helsingin kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. 

Mukana muilla tavoin (esim. HUS-järjestämissopimuksen ja HYTE-foorumeiden kautta): HUS, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, alueiden kunnat sekä järjestötoimijat

Toimiaika

1.1.2026 - 31.3.2027, käynnissä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeessa tavoitellaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista vahvistamalla elintapaohjauksen yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta Uudellamaalla. Tavoitteena on, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät löytävät nykyistä paremmin elintapaohjauksen, omahoidon tuen sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvinvointia edistävien palvelujen piiriin. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kykyä tunnistaa tuen tarpeita, ottaa elintavat systemaattisesti puheeksi ja ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää ja juurruttaa näyttöön perustuvia elintapaohjauksen toimintamalleja, palveluketjuja ja digitaalisia palvelupolkuja osaksi hyvinvointialueiden perustoimintaa. Muutosta tavoitellaan sekä organisaatioiden toimintatavoissa että asiakkaiden arjessa: palveluohjauksen halutaan toimivan nykyistä sujuvammin yli sektori- ja organisaatiorajojen, ja asiakkaiden halutaan saavan paremmin omaan elämäntilanteeseensa sopivaa tukea terveellisten elintapojen vahvistamiseen.

Pitkällä aikavälillä tavoiteltuina vaikutuksina ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen, elintapasairauksien riskien vähentyminen sekä raskaampien palvelujen tarpeen ja kustannuspaineiden hillitseminen.


 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on määritelmällisesti yksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisimpiä, ellei keskeisin, tehtävä. Tehtävän tärkeys korostuu nimenomaan Uudenmaan alueella, jossa alueen hyvinvointi- ja terveyserot ovat maan suurimpia. Hyvinvointi- ja terveysvajeet kasautuvat erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville väestöryhmille, ja eriarvoisuus näkyy sekä alueiden välisinä että alueiden sisäisinä eroina. Esimerkiksi työkyvyttömyysindeksillä tai käytettävissä olevan rahatulon mediaaniarvolla mitattuna Uudenmaan alueelta löytyy edustusta niin Suomen kärki- kuin häntäpäästä. Myös hyvinvoinnin ja terveyden kehittymiseen vaikuttavat sosioekonomiset taustatekijät ja tuloerot ovat Uudellamaalla Suomen suurimpia, erityisesti Helsingin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla esim. Gini-kertoimella mitattuna.

Uudenmaan alueella korostuu erityisesti työikäisen, matalasti koulutetun väestön terveyden ja hyvinvoinnin epäsuotuisa kehitys viime vuosina: esimerkiksi lihavuuden (BMI > 30) esiintyvyys ylittää matalan koulutustason väestöryhmillä maan keskiarvon lukemat, kun taas keskitason koulutusasteilla ollaan keskiarvossa tai sen alle. Uudenmaan keskeisenä erityispiirteenä korostuu myös koko maan keskiarvoon verrattuna merkittävästi suurempi, jopa kaksinkertainen, ulkomaalaistaustaisen väestön osuus.  

Tässä hankkeessa yhä kasvavaan eriarvoistumiseen tartutaan lähes koko Uudenmaan tasoisella yhteistyöhankkeella, sillä konsortiossa ovat mukana Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki, joiden väestöosuus kattaa noin 33 % koko Suomen väestöpohjasta. Hyvinvointialueiden strategioissa korostuu järjestöyhteistyön kehittäminen, joten järjestöjen huomioiminen hankkeessa osana monitoimijaisen elintapaohjauksen kehittämistä on erittäin tärkeää. Kaikki konsortion hyvinvointialueiden kunnat ovat myös hankkeessa kumppaneina mukana.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeessa tavoitellaan 

  1. Kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja vahvistamalla elintapaohjauksen yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta Uudellamaalla. Tavoitteena on, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät löytävät nykyistä paremmin elintapaohjauksen, omahoidon tuen sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvinvointia edistävien palvelujen piiriin. 
  2. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kykyä tunnistaa tuen tarpeita, ottaa elintavat systemaattisesti puheeksi ja ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 
  3. Yhtenäistetään ja juurrutetaan näyttöön perustuvia elintapaohjauksen toimintamalleja, palveluketjuja ja -polkuja sekä digitaalisia menetelmiä osaksi hyvinvointialueiden perustoimintaa sekä monitoimijaista elintapaohjausta (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, oppilaitokset yhdessä). 

Muutosta tavoitellaan sekä organisaatioiden toimintatavoissa että asiakkaiden arjessa: palveluohjauksen halutaan toimivan nykyistä sujuvammin yli sektori- ja organisaatiorajojen, ja asiakkaiden halutaan saavan paremmin omaan elämäntilanteeseensa sopivaa tukea terveellisten elintapojen vahvistamiseen.

Pitkällä aikavälillä tavoiteltuina vaikutuksina ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen, elintapasairauksien riskien vähentyminen sekä raskaampien palvelujen tarpeen ja kustannuspaineiden hillitseminen.