Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
OECD:n mukaan Suomessa on poikkeuksellisen paljon työttömiä, joiden työllistymisen esteenä on terveydelliset ongelmat. Työttömyys ja kouluttamattomuus kulkevat käsi kädessä. - Polarisaatio lisääntyy, huono-osaisuus ja köyhyys kasautuvat ja periytyvät. Nämä sekä syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat kytkeytyvät moniin ongelmiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella on suuri määrä nuoria joilla on haasteita osaamisessa ja elämänhallinnassa. Syiden kasaantuminen lisää huono-osaisuutta ja vähentää henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta.
Myös Kuntaliitto ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien Areena-verkosto ovat aloittaneet selvitystyön, jonka tavoitteena on jäsentää ja konkretisoida kuntouttavan opetuksen roolia ammatillisessa koulutuksessa. Oppivelvollisuuden laajentuminen kahdeksaantoista ikävuoteen teki näkyväksi sen, että peruskoulun päättää myös nuoria, joilla ei ainakaan tilapäisesti ole riittävää toimintakykyä suoriutua ammatillisesta tutkinnosta tai lukiokoulutuksesta.
Nykyinen koulutusjärjestelmä ei kaikilta osin pysty vastaamaan niiden opiskelijoiden tarpeisiin, joiden kohdalla tutkinnon suorittaminen ei ole mahdollista esimerkiksi psyykkisen toimintakyvyn haasteiden tai muiden, usein monisyisten elämäntilanteeseen liittyvien syiden vuoksi. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja tilanteisiin, joissa nuoren toimintakyky ei riitä opintojen suorittamiseen.
Päämäärä ja päätavoite
Toimintamallissa pysähdytään osallistujien henkilökohtaisten tarpeiden ja toiveiden äärelle ja niitä kohti edetään tavoitteellisesti, mutta kunkin osallistujan omaa tahtia kunnioittaen. Päivittäinen toiminta sisältää kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, psykologisiin perustarpeisiin sekä psyykkisiin taitoihin perustuvia teemoja, liikkumista sekä ruokailun. Merkittävä painoarvo tulee ryhmätoiminnan tuottamasta yhteenkuuluvuudesta, jaetuista kokemuksista, vertaistuesta, osallisuudesta sekä nähdyksi- ja kuulluksitulemisesta.
Asiakkaina on mm. työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, opiskelemaan haluavia sekä putoamisuhan alla olevia, tai jostakin muusta syystä hengähdystaukoa tarvitsevia opiskelijoita. Toiminnan avulla vastataan osaltaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukseen, jossa ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita hyvinvoiviksi, osaaviksi ammattilaiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi, jotka työllistyvät ja voivat jatkaa opintojaan.
Tavoitteena on kehittää hyvinvointia ja toimintakykyä tukevia matalan kynnyksen käytäntöjä henkilöille, jotka tarvitsevat yksilöllistä, pitkäjänteistä ohjausta päästäkseen kohti koulutusta, työelämää tai yhteiskunnallista osallisuutta. Palveluntarve sijoittuu sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan sekä työkokeilun välimaastoon. Toiminnassa yhdistyvät työllisyys-, sosiaali-, koulutus- ja hyvinvointipalvelut.
Hyvien kokemusten ja palautteen perusteella tehdyistä toimenpiteistä piloitoidaan matalan kynnyksen toimintaa, jossa yhdistyvät hyvinvoinnin eri osa-alueet ja usean palvelun samanaikaisuus. Palvelu kohdennetaan henkilöille, jotka ovat tosiasiallisesti työmarkkinoiden käytettävissä mutta sinne siirtyminen edellyttää pidempää ajanjaksoa.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Tavoitteena on:
* Vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevien henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä torjua syrjäytymistä.
* Tukea heidän kiinnittymistään kohti yhteiskuntaa, koulutusta, työelämää tai niitä johtavia polkuja.
* Luoda toimintamalli palvelujärjestelmien välille sekä lisätä yhteistyötä työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työmarkkinoiden välillä.
