Lyhyt kuvaus
TIE - Tukea itsenäiseen elämään -hanke on Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden vammaispalveluiden yhteinen ESR+ -hanke. Hankkeessa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja nykyisiä käytäntöjä, kehitetään ja pilotoidaan uusia asumisen tuen toimintamalleja sekä vahvistetaan asiakasosallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja monialaista yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamista tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämisellä, toimintamallien arvioinnilla sekä hyvien käytäntöjen juurruttamisella ja levittämisellä osaksi hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa.
Toimijat
Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen asiakkaat ja heidän läheisensä, vammaispalvelujen ammattilaiset, valtakunnalliset vammaisjärjestöt, alueelliset järjestöt ja muut alueen toimijat.
Toimiaika
Kokonaisuus on käynnissä. Hankeaika 1.3.2025 - 31.12.2027.
Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksessa olemme tunnustaneet kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuu. Hyvinvointialueiden on taattava, että vammaisille henkilöille on tarjolla riittävästi monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja valikoima kotiin annettavia palveluja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Uusi vammaispalvelulaki ei tyhjentävästi määrittele, miten asumisen tuen palvelua tulisi järjestää. Hanketyössä haluamme erityisesti panostaa uudenlaisiin ja monipuolisiin toimintamalleihin, jotta asumisen vaihtoehdot ja tukimuodot voidaan järjestää mahdollisimman yksilöllisesti ja tarpeen mukaisesti itsenäistä elämää tukevalla tavalla.
Vammaisille itsenäistyville nuorille ei ole riittävästi tukea lapsuudenkodista irtautumiseen, itsenäistymiseen ja omaan kotiin muuttamiseen. Ympärivuorokautisen palveluasumisen osuus vammaisten asumispalveluista on suuri. Asumispalvelurakenne painottuu ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai toisaalta kevyemmin tuettuun asumiseen. Asiakkaiden tarpeet ja samaten lainsäädännön painotukset edellyttäisivät nykyistä enemmän yhteisöllisen asumisen ja muiden asumisen välimuotojen lisäämistä. Asumispalveluiden järjestämisessä ja sisällön kehittämisessä tulisi nykyistä enemmän kuulla palveluiden käyttäjiä ja heitä edustavien järjestöjen edustajia sekä osallistaa heitä mukaan kehittämistyöhön. Näin pystytään kehittämään palveluita, jotka vastaavat tarpeisiin ja löytämään uudenlaisia, yksilöllisiäkin, ratkaisuja. Tukea itsenäiseen elämään -hankkeella ratkaisemme edellä kuvattua kehittämisen tarvetta.