Yhdessä-hanketta on kirjoitettu Seinäjoella vuonna 2023. Maahanmuuttaneiden määrä on sen jälkeen alueella lisääntynyt voimakkaasti lähinnä kansainvälisten opiskelijoiden myötä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvista maahan muuttaneista erityisesti ukrainalaisten määrä on viime vuosien aikana kasvanut.
Hankesuunnitelmassa tuodaan esille, että Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston vuonna 2021 hyväksymässä maakuntastrategiassa tunnistetaan huoli maakunnan väestönkehityksestä. Maakuntastrategian pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkiä sopeutumaan taantuvaan väestönkehitykseen ja vakiinnuttamaan väestörakenne kestävälle pohjalle. Yhdeksi ratkaisuksi esitetään nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista vuoden 2019 tasoon verrattuna. Maahanmuutto-ohjelma kytkeytyy näin ollen keskeisesti maakuntastrategiaan ja toteuttaa osaltaan maakuntastrategian tavoitteita. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuttajien (ulkomaalaistaustaiset) osuus väestöstä on maakuntien välisen vertailun alhaisin (Tilastokeskus 2020). Väestökadosta ja työvoiman riittävyydestä on muodostunut yksi merkittävimpiä maakunnan kehityksen esteitä, jotka tunnistetaan laaja-alaisesti sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä. Tarve työperäisen maahanmuuton lisäämiselle maakunnassa on ilmeinen, mikäli aidosti halutaan turvata yritysten ja muiden työnantajien työvoiman saanti tulevaisuudessa.
Samaan aikaan kun alueella puhutaan työvoimapulasta, olisi alueella jo asuvissa maahanmuuttajissa potentiaalisia työntekijöitä yrityksille. Työllistymisessä on kuitenkin huomattu haasteita, joihin tarvitaan ratkaisuja. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maahanmuuttajille kyselytutkimus maakunnan veto- ja pitovoimasta 2023. Kysely toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Etelä-Pohjanmaan liiton, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun, Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston sekä Kauhavan kaupungin koordinoiman Menestystä kansainväliseen rekrytointiin -hankkeen yhteistyönä. Kyselyssä selvitettiin motiiveja ja ajatuksia maakuntaan muuttamisesta ja tänne jäämisestä. Kyselytutkimukseen vastasi 710 henkilöä. Kysely toteutettiin seitsemällä eri kielellä. Vastaajista 69 % aikoo jäädä alueelle asumaan. Alueella on siis ainakin kohtuullinen pitovoima. Vastaajista 31 % kuitenkin suunnittelee muuttoa muualle. Valtion virastojen palveluihin oltiin tyytyväisiä, mutta suuri osa vastaajista ei tuntenut niitä. Lähes 40 % vastaajista ei tuntenut Kelan palveluita tai ollut tarvinnut niitä. Kuntapalveluiden kohdalla tilanne on jokseenkin samankaltainen. Tulosta selittää osittain Ukrainasta sotaa paenneiden suuri osuus vastaajista, tosin kotimaakseen Ukrainan ilmoitti 47 prosenttia vastaajista. Vastaajista 58 %:lla ei ollut kokemusta Suomessa työskentelystä. Työssäkäyvät viihtyivät vastausten perusteella työssä jopa keskimääräistä paremmin.
Maahanmuuttajan tie työssäkäyväksi yhteiskunnan jäseneksi on yksilöllinen. Etelä-Pohjanmaalle muutetaan yleisimmin työn perässä. Työllisyyspalveluissa asiakas saa aluksi kotoutumispalveluita tilanteestaan riippuen 2-5 vuotta. Kotoutumisajan aikana suurin osa asiakkaista osallistuu kielikoulutukseen, saavuttaa alkeiskielitaidon ja jatkaa tilanteen mukaan joko ammatilliseen tai muuhun koulutukseen, tai työelämään. Käytännössä tie työelämään on usein mutkaisempi. Kielitaidon hankkiminen voi olla hankalaa, taustalla voi olla esim. diagnosoimattomia sairauksia tai oppimisvaikeuksia. Taustalla voi olla myös trauma joka vaikuttaa oppimiseen ja toimintakykyyn. Asiakkaalla voi myös olla oleskelulupa, joka vaatii tietyn tulon, jolloin töihin on päästävä, vaikka kielitaitoa ei vielä ole. Kielitaidon lisäksi Työllisyyspalveluissa on tunnistettu asiakasryhmiä, jotka jäävät väliinputoajiksi kotoutumispalveluiden suhteen. Henkilöt, jotka tulevat Suomeen suoraan töihin eivät useinkaan ole tekemisissä työllisyyspalveluiden kanssa ennen kuin työ mahdollisesti päättyy. Pahimmassa tapauksessa henkilö ei osaa yhtään suomea eikä hänellä myöskään ole mahdollisuutta saada kielikoulutusta. Työllistymisen mahdollisuudet ovat siinä vaiheessa heikot. Kotona lapsia hoitavat äidit ovat myös ryhmä, joka usein jää kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on monitahoinen haaste, jolla on kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia koko yhteiskunnalle. Heikko työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin myös heidän lapsilleen, joten kyse on myös ylisukupolvisesta problematiikasta. (EVA)
Viimeaikaiset ja käynnissä olevat muutokset toimintaympäristössä ja lainsäädännössä (HVA, TE25 ja Kotolain uudistus), yhdistettynä alueen lisääntyneeseen maahanmuuttaja-asiakasmäärään, ovat nostaneet esille tarpeen selvittää ja kehittää maahan muuttaneiden asiakkaiden kanssa tehtävää palveluohjausta ja moniammatillista yhteistyötä. Ajankohtaiset laki- ja organisaatiomuutokset haastavat tarkistamaan ja kehittämään eri alueellisten toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita ja niiden toimivuutta asiakkaan eduksi. Kotolaki edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välillä.
Hankkeen kohderyhmässä on asiakkaita, joilla on tunnistettavissa moninaisia osallisuutta ja työkykyä heikentäviä sosiaalisia, terveydellisiä, ym. haasteita. Näiden yksilöllisten haasteiden kartoittaminen ja oikeiden palveluiden piiriin ohjaaminen vaatii monialaista ja -ammatillista työotetta. Monialainen yhteistyö ja palvelutarpeen arviointi on olennaista, jotta työkyvyn tuen tarvetta sekä pitkäaikaistyöttömyyden riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja asiakas tarvittaessa ohjata oikean palvelun piiriin. Palveluohjauksen tarve korostuu niiden maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla, joilla on puutteellinen suomenkielentaito ja/tai ymmärrys saatavilla olevista palveluista.
Kohtaanto-ongelma korostuu erityisesti maahanmuuttajien kohdalla, kun työvoimaa olisi paikallisesti saatavilla, mutta työllistyminen on maahanmuuttajalle silti haasteellista. Usein kielitaidon puute esitetään rekrytoinnin esteeksi. Taustalla saattaa kuitenkin olla myös ennakkoluuloja eri kulttuureista saapuvia kohtaan. Ulkomaalaistaustaisten pieni määrä alueella aiheuttaa sen, että niin työyhteisöissä kuin laajasti eri palveluissakin saattaa maahanmuuttajan kohtaamiseen liittyä pelkoja ja epätietoisuutta.
Hankkeessa maahanmuuttajien työllistymistä edistetään eri keinoin. Ne ovat työvalmennus, kielikoulutus, yritysyhteistyö sekä moniammatillinen yhteistyö mm. sosiaalipalveluiden kanssa. Näissä kaikissa osa-alueissa on Etelä-Pohjanmaalla vielä paljon kehitettävää. Suurin paine kohdistuu luonnollisesti maakuntakeskus Seinäjokeen.