Toimenpidekohtainen arviointi löytyy hankkeen loppuraportista.
Koko hankkeesta voidaan todeta, että hankkeessa on luotu ja vahvistettu Keski-Suomeen yhteistyön maakunnallisia toimintamalleja ja yhteisen tekemisen mallia pohjaksi hyvinvointialueen valmistelulle. Hankkeessa on pystytty vahvistamaan nykyisten järjestäjien kykyä hallita toimintaympäristöä, ennakoida palvelutarpeita, järjestää palvelutarpeiden mukaisia palveluja ja hallita kustannuksia sekä ohjata ja valvoa tuottajia ja siten aiempaa paremmin tunnistaa väestön palvelutarpeita.
Erityisen tärkeää on, että hankkeen aikana on pystytty lisäämään maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia saada yhdenvertaisia, laadukkaita ja turvallisia palveluja, palveluiden tuottajista, tuotantotavoista, ajasta sekä paikasta riippumatta. Yhtenäiset ohjaus- ja valvontakäytännöt lisäävät myös palveluntuottajien yhdenvertaisuutta.
Hankkeessa on ollut kolmessa osa-alueessa, yhteensä 28 toimenpidettä ja näissä kaikissa on tehty vaikuttavaa ja Keski-Suomelle merkityksellistä työtä, joka vie kohti hyvinvointialuetta. Kokonaisuutena hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Yleinen arviointi osa-alue 1:
Osa-alueelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Järjestämisvastuullisten organisaatioiden keskinäisen yhteistyön luonne muuttui merkittävästi, kun sote-uudistukseen liittyvien lakien valmistelu ja uudistuksen toteutuminen eteni hankesuunnitelmassa arvioitua nopeammalla aikataululla. Tästä johtuen tavoitteena olleita päätöksenteon rakenteita ja toimintamalleja ei hankkeen aikana otettu sellaisenaan käyttöön, mutta hankkeen aikana valmisteltuja malleja ja rakenteita hyödynnetään hyvinvointialueen valmistelussa. Järjestämisvastuullisten organisaatioiden sidosryhmäyhteistyötä vahvistettiin ja yhtenäistettiin hankesuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyen.
Keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 1:
-
Yhteistyön rakenteet ja toimintamallit
-
Sote-palveluiden kehittämisstrategian ja järjestämissuunnitelman linjaukset
-
Välivaiheen yhteistyön malli
-
Maakunnallinen laatuverkoston ja laatutiimin toimintamalli ja verkoston ja tiimin toiminnan käynnistyminen
-
Yhdyspintamäärittelyjä kuntien muihin palveluihin (hyte)
-
Tutkimus- kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden ja järjestämisvastuullisten yhteistyön toimintamalli
-
Osallisuuden toimintamalli ja käytännöt
-
Järjestöyhteistyön toimintamalli ja käytännöt
-
Sapluuna-malli
Osa-alue 2
Järjestämisvastuullisten organisaatioiden tietojohtamisen yhteiskehittäminen vahvisti Keski-Suomen lukuisten järjestäjien kykyä hallita toimintaympäristöä yhteismitallisesti, ennakoida palvelutarpeita, järjestää palvelutarpeiden mukaisia palveluja ja hallita kustannuksia sekä ohjata ja valvoa tuottajia.
Hankkeen aikana yhtenäistettyjen tietojohtamiskäytäntöjen ja siihen liittyvien työkalujen ja toimintamallien avulla alueellamme voidaan aikaisempaa paremmin tunnistaa väestön palvelutarpeita. Terveyshyötyarviomallia hyödyntämällä järjestäjillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tunnistaa mm. kuinka paljon väestössä on henkilöitä, joilta puuttuu hoitoja tai jotka saavat vaikuttamattomia hoitoja, ja kuinka paljon on suuririskisiä henkilöitä, jotka hyötyisivät elämäntapamuutoksista tai lääkehoidoista. Tietojohtamisen työkaluja voidaan jatkossa hyödyntää myös palveluihin liittyvien väestö- ja yksilötason priorisointien tekemisen työkaluna.
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen luo vahvan pohjan alueen Hyte-työlle ja jatkokehittämiselle.
Hankkeen aikana yhtenäistetyillä tuottajien ohjauksen ja valvonnan toimintamalleilla lisätään maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia saada yhdenvertaisia, laadukkaita ja turvallisia palveluja, palveluiden tuottajista ja tuotantotavoista riippumatta. Yhtenäiset ohjaus- ja valvontakäytännöt lisäävät myös palveluntuottajien yhdenvertaisuutta.
Keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 2
-
Nykyisten järjestämisvastuullisten organisaatioiden tietojohtamisen kypsyystasoarvio
-
Tietojohtamisen kehittämissuunnitelma
-
Sote-tietopakettien maakunnallinen käyttöönottosuunnitelma
-
Suunnitelma maakunnallisen tietojohtamisen ympäristön laajentamisesta ja toteutus osittain
-
Keski-Suomen hyvinvointikertomus 2017-2020
-
Keski-Suomen hyvinvointiohjelma 2021-2024
-
Hyvinvoinnin edistäminen Keski-Suomessa, prosessikuvaus
-
Hyvinvoinnin seurannan indikaattorit
-
Toimintamalli terveyshyötyarvion käytöstä
-
Alustavat palveluverkkolinjaukset
-
Palveluiden myöntöperusteiden ja asiakasmaksujen koonti
-
Keski-Suomen hyvinvointialueen omavalvontaohjelma (= valvontasuunnitelma)
-
Keski-Suomen hyvinvointialueen valvonnan käsikirja
-
Suunnitelmallisen valvontakäynnin lomakepohja, valvontakertomusmalli
-
Henkilöstömitoituslaskelma-mallipohja
-
Esitys hyvinvointialueen valvonnan organisoitumiseksi ja valvonnan resurssiksi
-
Tuottajien valvontatyökalu ja reklamaatiohallinta
-
Valvonnan tilastointiin yhtenäinen ohje ja malli valvonnan raportoinnista.
-
Terveydenhuollon yksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelmapohjan pilottiversio
Osa-alue 3
Yhtenäisten toimintatapoja ja –prosesseja määrittely luo pohjan hallinto- ja sektorirajat ylittävien palvelukokonaisuuksien, palvelupolkujen ja hoitoketjujen sujuvuuden parantamiselle. Hankkeen aikana kehitetyt ja käyttöönotetut digitaaliset omahoidon sekä etähoidon ja etähoivan ratkaisut ja toimintamallit parantavat palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, aika- ja paikkariippumattomuutta sekä tasa-arvoistavat maakunnan väestöä maantieteellisestä sijainnista riippumatta, vähentävät matkustamista ja mahdollistavat sujuvan asioinnin myös perinteisten aukiolo aikojen ulkopuolella.
Hankkeen aikana toteutetut sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen, kirjaamisvalmennukset sekä yhteinen suunnitelma sosiaalihuollon arkistopalvelun laajennuksista luovat pohjan hyvinvointialueen yhtenäiselle käytännölle ja ovat parantaneet merkittävästi valmiuksia siirtyä rakenteiseen tiedon tuotantoon myös sosiaalihuollossa.
OmaKS-palvelu on kokoaa yhteen palveluja ja on tuonut aivan uuden ulottuvuuden palveluvalikoimaan digitaalisten palvelujen myötä. OmaKs kautta asukkaiden ulottuville on saatu laajasti uusia ja kehittyneempiä digitaalisia mahdollisuuksia.
Maakunnallinen RAIsoft tietokanta ja RAI-järjestelmään perustuva maakunnallinen ikääntyneiden palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja kehittämisen toimintamalli on käytännössä ensimmäinen yhteinen arviointiväline tulevalla hyvinvointialueella, joka on merkittävä parannus asukkaiden yhdenvertaisuuden ja yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin osalta.
keskeiset tuotokset ja saavutetut tulokset, osa-alue 3:
-
Omaolon koronavirustaudin oirearvio
-
Koronarokotuksia varten otettiin käyttöön ajanvaraus- ja palvelunhallintajärjestelmä AVPH, mikä mahdollisti THL ohjeistuksen mukaisen taustamäärittelyn ajanvarauksen taustalle (ikä ja diagnoosiperustainen oikeus ajanvaraukseen)
-
Omaks.fi digitaalinen palveluratkaisu
-
Suunnitelma sosiaalihuollon arkistopalvelun laajennuksista Keski-Suomen kunnissa.
-
Sos.kanta käyttöönotot eriteltyjen palvelutehtävien osalta
-
Sosiaalihuollon kirjaamisvalmennukset ja valmentajakoulutukset
-
Maakunnallinen RAIsoft tietokanta ja käyttöönoto ja RAI-järjestelmään perustuva maakunnallinen ikääntyneiden palveluiden palvelutarpeen arvioinnin ja kehittämisen toimintamalli
-
Yhteenveto maakunnallisista ja kansallisista asiakasohjauksen toimintamalleista ja palvelupolkukuvauksista
-
Loppuraportti Aster yhteistyöstä
