1. Veturien tavoittaminen mukaan toimintaan:
Kohderyhmän nuoria aikuisia tavoitellaan mukaan toiminnan piiriin aktiivisen viestinnän avulla: tiedottamalla toiminnasta esim. sähköpostitse yhteistyökumppaneille ja lastensuojelun sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskenteleville tahoille, aktiivisella some-viestinnällä, esittelykäynneillä ja henkilökohtaisilla yhteydenotoilla.
2. Veturina toimimisen aloitus ja Veturi-valmennus:
Veturiksi haluava nuori ilmoittautuu mukaan toimintaan verkkosivujen kautta tai ottamalla yhteyttä toiminnan järjestäjiin. Veturikokelas kutsutaan tutustumistapaamiseen, jossa kerrotaan lisää toiminnasta, valmennuksesta ja sen rakenteesta, jutellaan nuoren elämäntilanteesta ja kysellään, mitä toiveita ja tarpeita hänellä on Veturointi-toiminnalle. Kartoitetaan nuoren mahdollisuuksia, voimavaroja ja omia vahvuuksia toimia Veturina. Sovitaan yhdessä valmennukseen tulemisesta ja kerrotaan siihen liittyvistä toimintatavoista.
Veturin roolit voivat olla moninaisia, ja haluamme valmennuksella tarjota kokemusasiantuntijoille mahdollisuuden valita itselleen sopivat toimintatavat. Veturi-valmennuksen tulisi pitää sisällään asiakokonaisuuksia hyvin laaja-alaisesti. Lopulta päädyttiin luomaan lyhyt, mutta intensiivinen valmennus, joka ottaa huomioon keskeisimmät toiminnan kautta saavutettavat voimavarat (nuoren oma vahvuus, Vetureiden keskinäinen tuki, toiminnan työntekijöiden läheinen suhde, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistuminen), tietopaketit (mm. Auta Lasta ry, Veturointi-toiminta, kokemusasiantuntijuus, lastensuojelu, nuorten kohtaaminen ja tukeminen, oman toiminta-alueen tärkeimmät palvelut, materiaalit sekä taito löytää tietoa) ja kyky kohdata oma menneisyys suhteessa lastensuojeluun (ratkaisukeskeinen oma tarina -työskentely sekä omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen).
Veturi-valmennuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Veturien omatarina-työskentelyyn ratkaisukeskeisin menetelmin. Jokaisella valmennuskerralla tulevien Veturien kokemustausta lastensuojelusta nousee esiin eri tavoin. Onkin tärkeää muistaa vahvistavat ja voimistavat elementit jokaisella valmennuskerralla. Omatarina-työskentelyyn on tärkeää varata riittävästi aikaa, turvallinen ympäristö sekä voimaannuttavat elementit.
Voimavarojen löytäminen omaelämänkerrallisten harjoitteiden sekä ratkaisukeskeisten näkökulmien ja menetelmien myötä ovat Veturointi-toiminnan koko valmennuksen mukana kulkeva teema. Löydämme toistemme tarinoista voimavaroja ja vahvuuksia sekä tunnistamme taitoja ja kykyjä selviytyä erilaisista tilanteista. Vahvistamalla ja kiinnittämällä huomiota voimavaroihin ja vahvuuksiin, huomaamme niitä entistä enemmän ympäriltämme sekä löydämme keinoja huomata niitä myös Veturina toimiessamme nuorille.
Ollakseen valmis kohtaamaan nuoria ja toimimaan heidän Veturinaan/tukijanaan erilaisissa elämänvaiheissa sekä kohtaamaan toisen vertaisen tarina ja toimimaan kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä, on nuoren itsensä oltava valmis kohtaamaan oma tarina/menneisyys. On tärkeää huomioida luottamuksellinen ilmapiiri sekä pohtia myös kuunnellessa toisten tarinoita, että miten sen vaikuttaa itseen. Veturi-valmennus tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kohdata oma kokemustaustansa lastensuojelusta turvallisesti ja nuoren itsensä määrittämissä rajoissa.
3. Veturien yksilö- ja vertaistuki:
Veturointi-toimintaan osallistuva Veturi saa tukea ja kannustusta yksilöllisesti Veturina toimimiseen, oman elämän asioihin, tukea työelämävalmiuksiin sekä työelämään.
Veturi saa tukea työhönsä Veturointi-toiminnan henkilöstöltä, yhteistyökumppaneilta ja toisilta Vetureilta Vetureina toimivien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden valmentaminen, työllistäminen ja tuki -toimintamallin mukaisesti ja hänellä on tukenaan Veturin käsikirja, johon on koottu vinkkejä ja yhteisiä toimintaohjeita (mm. haastavat tilanteet, tukisuhteen päättäminen).
Toimintaa koordinoiva henkilöstö on yhteydessä alueidensa Vetureihin ja pitävät yhteyttä heihin tarpeiden mukaisesti noin1krt/kk. Veturien vertaistuellisia tapaamisia eli Höyrytiimejä järjestetään sekä alueellisesti että yhdessä etäyhteyksin kerran kuukaudessa. Höyrytiimien teemoja voivat olla esim. virkistys, työnohjaus, toiminnan kehittäminen tai havaituista tarpeista nousevat koulutukselliset sisällöt.
Vetureille tarjotaan tarvittaessa myös ulkopuolista ammatillista työnohjausta ja työteveyshuollon tukea.
4. Työmahdollisuuksien tarjoaminen Veturointi-toiminnassa
Valmennuksen käyneille Vetureille tarjotaan työtehtäviä heidän oman elämäntilanteensa, vahvuuksiensa ja voimavarojensa sekä Veturointi-toiminnan tarpeiden mukaisesti. Veturointi-toiminassa työskentelee säännöllisellä työajalla vuosittain 2-4 kokemustaustaista työntekijää (ohjaaja/asiantuntija ja ohjaaja nimikkeillä). Muut valmennetut Veturit työskentelevät Veturointi-toiminnan tehtävissä tuntityöntekijöinä tai henkilökohtaisia palkkioita vastaan, riippuen tehtävien luonteesta ja Veturin elämäntilanteesta.
Työelämävalmiuksia ja tulevaisuuden työllistymistä voidaan tukea myös tarjoamalla harjoittelumahdollisuuksia ja toimimalla opinnäytetöiden tilaajana/ohjaajana esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa opiskeleville Vetureille.
Tulevaisuuteen, opiskeluun ja työllistymiseen liittyviä asioita käsitellään myös Vetureiden ja toimintaa koordinoivan henkilöstön yksilötapaamisissa sekä Höyrytiimi-ryhmässä.
Vetureilta pyydetään palautetta/arviointitietoa toiminnasta 2 kertaa vuodessa sähköisenä kyselynä, lisäksi heitä haastatellaan toiminnan seurantaa ja arviointia varten. Alueen työntekijät kyselevät Vetureilta palautetta ja toiveita muun muassa Höyrytiimien aiheista ja toiminnan kehittämisestä.
Nämä kokonaisuudet ovat mukana Veturi-valmennuksissa ja tuessa, jota on toteutettu vuodesta 2015 asti Oulun seudulla sekä vuodesta 2018 alkaen Turun seudulla. Valmennuksessa ja Veturien tukemisessa on mukana alueellisia yhteistyökumppaneita. Valmennus- ja tukimallin kehittämisessä (ensimmäisessä Veturointi-hankkeessa 2015-2017) oli mukana Vuolle Setlementti ry.