Ratkaistava ongelma tai haaste
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen on korostuu nimenomaan Uudenmaan alueella, jossa alueen hyvinvointi- ja terveyserot ovat maan suurimpia. Tässä hankkeessa yhä kasvavaan eriarvoistumiseen tartutaan lähes koko Uudenmaan tasoisella yhteistyöhankkeella, sillä konsortiossa ovat mukana Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki, joiden väestöosuus kattaa noin 33 % koko Suomen väestöpohjasta.
Hyvinvointi- ja terveysvajeet kasautuvat erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville väestöryhmille, ja eriarvoisuus näkyy sekä alueiden välisinä että alueiden sisäisinä eroina. Uudellamaalla korostuvat erityisesti työikäisen, matalasti koulutetun väestön hyvinvoinnin ja terveyden heikko kehitys, hyvinvoinnin polarisoituminen sekä ulkomaalaistaustaisen väestön suuri osuus.
Kehittämistarve eri näkökulmista
Keskeinen haaste on myös se, että elintapaliitännäiset vajeet kasautuvat entistä enemmän henkilöille, joilla on jo valmiiksi heikompi sosioekonominen asema. Matalan tulotason väestö jää muita useammin työterveyshuollon ulkopuolelle, mikä lisää hyvinvointialueiden vastuuta tukea terveellisiä elintapoja, omahoitoa ja ennaltaehkäisyä. Samalla juuri ne ryhmät, joilla tuen tarve on suurin, ovat palvelujärjestelmässä vaikeimmin tavoitettavia.
Haastetta lisää lisäksi se, että elintapaohjauksen toimintamallit, palveluketjut ja käytännöt ovat Uudellamaalla eritahtisesti kehittyneitä. Tämä heikentää palvelujen yhdenvertaisuutta ja sitä, kuinka systemaattisesti elintapaohjaus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät.
Hankkeessa vastataan tähän kehittämällä yhtenäisempiä, saavutettavampia ja kohderyhmien tarpeet huomioivia elintapaohjauksen palveluketjuja ja toimintamalleja, jotta hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti.
