Työkyvyn tuen tiimi / Espoon Työkykyhanke

Luotu 11.06.2021
Työkyvyn tuen tiimi / Espoon Työkykyhanke
Työkyvyn tuen tiimi / Espoon Työkykyhanke

Alustava idea

Työkyvyn tuen tiimi arvioi yhdessä asiakkaan ja  monialaisen verkoston kanssa  työttömän asiakkaan terveydentilaa ja työkykyä. Arvion perusteella laaditaan työkyvyn tuen suunnitelma. 

 

 

Kohderyhmä

Työikäiset
Työttömät

Toimintamallin kuvaus

Tavoitteiden saavuttaminen

Hankkeessa on lähdetty rakentamaan osatyökykyisen asiakkaan työkykyarvion ja tuen palvelupolkua, jossa tavoitteena on saada aikaan asiakkaalle ja ammattilaiselle selkeä ja yhdenmukainen malli työttömän asiakkaan työllistymisen tukemiseksi. Hankkeen vastuu on terveyspalveluilla ja tämän kautta toiminnan keskiössä on terveyspalveluiden työkykytiimi. Hanketavoitteita toteutetaan kuitenkin tiiviissä  yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja aikuissosiaalityön sekä muun laajan verkoston kanssa. 

Työkykytiimin toiminta ja kehittäminen nivoutuu koko palvelumallin kehittämiseen. 

Tästä esittely sekä hankkeessa tuotettua materiaalia on Espoon työkykyhankkeen työkyvyn tuen palvelumalli- lehdellä. 

Espoon työkykyhankkeessa kehitettyjä toimintamalleja on suunniteltu siirrettävän tulevalle L-U hyvinvointialueelle. Tällä hetkellä on menossa kartoitus miten työttömien työkyvyn tuen palveluita sekä työttömän terveystarkastuksia toteutetaan muissa alueen kunnissa. Työkyvyn tuen palvelumallin kehittämistä tullaan selvityksen jälkeen jatkamaan hyvinvointialueen laajuisesti. Tällä hetkellä mallin kehittäminen on kohdennettu asiakastyön tekemiseen ja siinä todettujen haasteiden esille tuomiseen sekä ratkaisuehdotuksien löytämiseen. Hankkeessa onkin saatu arvokasta tietoa käytännöstä mallin edelleen kehittämiseen. 

Hankkeen käytännön työssä on todettu tarve joustavalle palvelumallille, jota voidaan muuntaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhtenä kohderyhmänä hankkeessa on nostettu esille nepsy-oireilevien asiakkaiden ryhmä, jota  varten hankkeen Nepsy-tiimi kehittää palvelupolun mallia työkyvyn tuen näkökulmasta. Alla nykytilassa oleva nepsy-tiimin toimintamalli. Nepsy-tiimiin kuuluu ammattilaisia sekä terveyspalveluista, sosiaalipalveluista että työllisyyspalveluista. Nepsy-asiakkaan palvelupolun kehittäminen jäi alkuvaiheeseen ja edellyttää kehittämisen jatkotoimia tulevaisuudessa. 

 

Seuranta ja arviointi

 

Kysely monialaisen verkostoyhteistyön toteutumisesta kuntakokeilun omavalmentajille, aikuissosiaalityön työntekijöille sekä työkykytiimille. 

Työkykytiimin toiminnan ajan on kerätty tuloksia tilastointitaulukkoon, josta yksi esimerkki liitteenä.  Työkykyarvion prosessin toteutumista seurataan myöskin työkykyhankkeen Kela projektityöntekijän kautta etenevien kuntoutus B-lausuntojen etenemisen kautta. 

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Asiakkaiden ohjautuminen työkykytiimiin

Asiakkaat ohjautuvat pääasiassa Työllisyys Espoon kuntakokeilusta, mutta myös Te-toimistosta, Kelasta,  Aikuissosiaalityöstä, Terveyspalveluista, Oppilaitoksista, Kuntoutuspalveluista sekä järjestöiltä.  Asiakkaat ohjautuvat joko lähetteellä tai konsultoinnin kautta suoraan terveydentilan ja työkyvyn arvioon tai asiakkaan omalla yhteydenottopyynnöllä (Omaolo) terveystarkastukseen, josta tarvittaessa ohjataan kattavaan arvioon. Työkyvyn arvioon ohjattaessa pyritään siirtämään arvion kannalta oleelliset tiedot saatetta käyttäen. 

Työllisyys Espoossa  omavalmentaja  sekä Te-palveluissa asiantuntija voi tunnistaa työkyvyn arvion ja tuen tarpeita keskustelemalla asiakkaan kanssa  ja myös tarkastelemalla: 

  • asiakkaan työhistoriaa (onko rikkonainen, vähäinen työhistoria tai työhistoriaa lainkaan) 
  • koulutusta (onko kesken jääneitä opintoja, onko saanut suoritettua ammattitutkinnon, onko saanut opiskeluaikana koulusta tukea opintoihinsa, ja jos niin millaista) 
  • osallistumista työllisyyttä edistäviin palveluihin (ovatko ne keskeytyneet, palvelusta tullut palaute) 
  • onko asiakaspalvelujärjestelmässä merkintää asiakkaan terveysrajoitteista tai kuntoutuksesta 
  • Omavalmentaja ohjaa mahdollisuuksien mukaan täyttämään Kykyviisari- itsearviointi kyselyn sekä Omaolo sähköisen terveystarkastuksen.  Omaolon terveystarkastuksen  täyttämiseen ohjataan omavalmentajan sekä kuntouttavan työpajojen ohjaajien kautta, sekä Työllisyyden kuntakokeilun alkupalveluissa, joissa kartoitetaan asiakkaan työkyvyn tuen tarvetta. 

Mikäli asiakas on osallistunut Työllisyys Espoon psykologin ohjaukseen, niin asiakkaan ammatinvalintaohjaustiedoissa saattaa myös olla jotakin huomioitavaa työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamisessa. 

 

Työkykytiimin käytäntö

  • Sosiaali- ja Terveyspalveluissa puututaan ongelmatilanteisiin. (Asiakas hakee toistuvasti sairaslomajaksoja  kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun jaksolla.) 
  • Asiakkaan pitkittyneen työttömyyden taustasyitä selvitetään kysymällä asiakaskohtaamisissa. Mikäli esille nousee toimintakyky- ja terveyshaasteita ohjataan työkyvyn tuen arvioon. Kysymyksiin sisällytetään Kykyviisari itsearviokyselyn kysymys B4
  • PPT asiakaskohtaamisissa  sekä matalan kynnyksen palvelussa  kartoitetaan sekä nostetaan esille tarve työkyvyn tuen arviolle. (tämä käytäntö  tarkentuu L-U hankesuunnitelman edetessä)
  • Työtön asiakas ohjataan tekemään Omaolo sähköinen terveystarkastus tai konsultoidaan työkykytiimiä.
  •  Kykyviisari itsearviokysely tulossa käyttöön aikuissosiaalityön työllisyysohjaajien työn tueksi.
  • Kelasta asiakas voi ohjautua työkykytiimille esim. jos kuntoutus ei arvioida vielä oikea-aikaiseksi ja asiakas tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ennen Kelan kuntoutuspalveluja. Osa asiakkaista, jotka tarvitsevat Kelan erityispalveluja voisivat hyötyä työkyvyn tuen tiimistä.  
  • Asiakas voi ohjautua työkykytiimille myös itsenäisesti, täyttämällä Omaolo sähköisen terveystarkastuksen tai vaihtoehtoisesti ottamalla yhteyttä soittamalla. Työttömällä on lakisääteinen oikeus terveystarkastukseen, jonka perusteella voidaan tarvittaessa ohjata myös perusteelliseen terveydentilan ja työkyvyn arvioon.
  • Viestinnän avulla tehostetaan asiakastiedotusta mm. Espoo.fi sivuille tietoa työttömän terveystarkastuksesta sekä mahdollisuudesta  työkyvyn arvioon ja tukeen. Tuotetaan viestintämateriaalia myös jaettavaksi palveluissa, joissa asiakkaita liikkuu.

 

Tiimin resurssit ja roolit

Työkykytiimiin kuuluu neljä terveydenhoitaja/työkykykoordinaattoria, terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, tiimin keskeinen kumppani on Kelan projektityöntekijä.  Työkykytiimin lääkärituki, yleislääketieteen erikoislääkäri, aloittanut keväällä -22. Lääkäri on paikalla 1 päivänä viikossa. Kattavia työkykyarvioita hankitaan ostopalveluna moniammatilliselta tiimiltä Live-palveluilta. Asiakkaat ohjautuvat kattavaan arvioon työkykytiimin arvion perusteella. Perustason työkykyarvioinneissa hyödynnetään Terveyskeskuksien kokenutta lääkäriresurssia, joille aikavaraukset tehdään työkykytiimistä palveluvastaavien kautta. Työkykytiimin terveydenhoitaja koordinoi asiakkaan työkykyarvion prosessia ja toimii yhteistyössä verkoston kanssa. 

Työkykytiimi toimii tiiviissä yhteistyössä ja vastaa hankkeen tavoitteiden toteutumisesta yhdessä aikuissosiaalityön, terveysasemalla työskentelevän sosiaaliohjaajan sekä erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyden tiimin kolmen työllisyysohjaajan kanssa. Työkykytiimin sosiaaliohjaaja toimii pääsääntöisesti yhteistyölinkkinä sekä työparina  aikuissosiaalityölle.

Tiimillä on tiivis yhteistyö Työllisyyden kuntakokeilun omavalmentajien kanssa. Omavalmentaja toimii arvion prosessin ajan asiakkaan vastuutyöntekijänä taustalla ja seuraa prosessin etenemisestä. Omavalmentaja saa palautteen arvion jälkeen työllistymisen jatkosuunnitelmaan varten. Tarvittaessa jatkosuunnitelma sovitaan yhteisessä verkostotapaamisessa. 

 

Espoon työkykyhankkeessa rakennetaan työkyvyn tuen palvelumallia koko Länsi-Uusimaan hyödynnettäväksi. Työkyvyn tuen palvelu tarkoittaa työllisyys- ja sote-palveluiden kokonaisuutta, selkeitä asiakaspolkuja ja sovittuja työtapoja, joiden avulla päästään nopeasti auttamaan työtöntä henkilöä hänen tarpeidensa mukaan. Kunnan puolelta mukana on sosiaali- ja terveystoimi sekä työllisyyspalvelut. Keskeiset kumppanit ovat Kela ja TE-toimisto.

Hankkeen focuksessa on vaikeasti työllistyvät henkilöt. Lisäksi hankkeessa rakennetaan prosessi varhaiseen tunnistamiseen ja ongelmien ehkäisyyn. 

Espoon työllisyyden Kuntakokeilu on alkanut maaliskuussa 2021. Yksi sen tavoitteista on kehittää työttömien sote-palveluja. Espoo on yhdessä rakentamassa Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa yhteistä sote-keskusta. Tämän kokonaisuuden keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan sekä matalan kynnyksen palveluiden palvelumalli ja työkykyohjelma. 

Työkykyhankkeen Työkykytiimi on aloittanut työnsä alkuvuodesta 2021, varsinainen hankkeen asiakastyö on päässyt alkamaan maaliskuussa 2021 Työllisyyden kuntakokeilun alkaessa. Työkykytiimin kanssa tiiviisti hankeyhteistyötä tekevän kuntakokeilun ja aikuissosiaalityön, erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyden tiimin kanssa on rakennettu yhteistyön malleja ja sovittu käytänteistä. 

Tiimi on vastaanottanut asiakkaita monialaiseen terveydentilan ja työkyvyn arvioon, joka sisältää tarvittaessa sosiaalisen tilanteen kartoituksen sekä kattavan sosiaalisen selvityksen. Työkykytiimi  on antanut konsultaatiotukea  kuntakokeilun omavalmentajille asiakkaiden auttamiseksi sekä perehdyttänyt uusia omavalmentajia työttömän terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen tarpeen tunnistamisessa.

 Pääosin työkykytiimiin asiakkaat tulevat Työllisyyden kuntakokeilusta, johon siirtyi Te-palveluilta n.20 000 asiakasta. Asiakasvirtaa tulee jatkossa myös normaalia työnhakijaksi ilmoittautumisen reittiä. Erityisesti huomioitavaa myös työkykyhankkeessa on, että Työllisyys Espoon asiakkaista noin puolet on vieraskielisiä. Työkykyhankkeen tavoitteena on rakentaa toimiva prosessi työttömien sote-palveluille kytkemällä työllisyyskokeilu ja sote-keskushankkeet yhteen. Tavoitteena on kohdistaa työttömien sote-palvelut paremmin ja tunnistaa tarpeet varhaisemmassa vaiheessa. Hankkeen toinen tavoite on, että paljon eri sote-palveluja tarvitseville (PPT)  asiakkaille on tehty yksilöllisen tarpeen mukainen (terveys-, hoito- ja asiakassuunnitelma) ja nimetä vastuutyöntekijä koordinoimaan prosessia. Asiakkaita on arvioitu olevan n.2 000. Tämä määrä on asetettu työkykytiimin hankkeen ajan tavoitteeksi.  Näistä vaikeasti työllistyville, joilla on monia eri toimintakyky ja terveysongelmia, tehdään kattava työkyvyn arviointi ja suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet. Asiakkaita arvioidaan olevan n.500. 6/2022 työkykyhankkeessa päästiin aloittamaan yhteistyö Live-palveluiden kanssa kattavien työkykyarvioiden toteutuksesta. Ohjaus kattavaan arvioon tapahtuu työkykytiimi kartoituksen ja arvion jälkeen. Live-palveluissa arvioista vastaa moniammatillinen työryhmä. Työkykytiimin asiakkaaksi voi ohjautua myös muualta verkoston toimijoiden kautta tai asiakas itsenäisesti. Asiakastyön lisäksi yhteistyöverkoston moni ammattilainen tarvitsee tukea ja konsultaatioapua työssään, pohtiessaan asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeita sekä jo edeltävästi tehtyjen tai aloitettujen meneillään olevien työkykyarvioiden ja suunnitelmien tilannepäivityksissä sekä tarpeessa ottaa nämä huomioon työllistymisen suunnitelmissa. 

Asiakkaiden osallistuminen

Hankkeen valmisteluvaiheessa käydyissä keskusteluissa on todettu, että ehkäisevä terveydenhuolto ei toteudu riittävän tehokkaasti työttömien osalta. Asiakkaan sosiaali- ja terveysongelmiin puututaan vasta viiveellä. Varsinkin työttömyyden pitkittyessä asiakkaan usein moninaisia ongelmia ratkotaan yksi kerrallaan, pahimmillaan kokonaan yhteensovittamatta. Asiakkaan saama palvelu ei vastaa tarpeeseen. Ammattilaisilla on todettu olevan haasteita tunnistaa työttömän työkyvyn arvion ja tuen tarpeita. Tarve monialaiselle terveydentilan ja työkyvyn arviolle ja tuelle on tunnistettu ja todettu ja puute sote-palveluvalikoimassa on ollut ilmeinen.

Toimintamallia on lähdetty rakentamaan entisen Typ- terveydenhoitajien työnkuvan ja toimintamallin pohjalta kattamaan koko Espoon työttömien terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen tarpeita. Espoossa ei ollut edeltävästi työttömien terveystarkastuksen koko kaupungin kattavaa toimintamallia.

Ensivaiheessa monialainen terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen palvelu on päädytty kohdentamaan kaikkein vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa oleville Espoolaisille. Asiakasohjaus on suunniteltu tulevan Työllisyyden kuntakokeilun työhön kuntouttavilta palveluilta, jossa on n.5000 asiakasta. Kuntakokeilun toiminnan alkuvaiheen käynnistyshaasteiden ja työkykyhankkeen suuren asiakassuunnitelmien määrätavoitteen vuoksi tähän on tehty  muutosta jo kevään 2021 aikana suuntaamalla ensivaiheen ohjausta myös matalammalla kynnyksellä terveystarkastukseen ohjaukseen, jossa otettu käyttöön myös sähköinen terveystarkastus Omaolo. Omaolon kautta asiakkaalla on mahdollisuus lähettää yhteydenottopyyntö Työkykytiimille. Toiminnan tavoitteena parempi asiakkaiden saavutettavuus sekä varhaisempi ongelmiin puuttuminen. Samalla parannetaan ammattilaisten osaamista työkyvyn arvion ja tuen tarpeen tunnistamisessa.

Työkykytiimin asiakas

  • Työtön työnhakija, jolla toiminta- ja työkykyä heikentäviä terveydentilaan ja/tai sosiaaliseen elämäntilanteeseen liittyviä haasteita.
  • Asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä eikä yksittäisistä palveluista ole löytynyt ratkaisua sen edistämiseksi. Työllistymisen esteille ei löydy selkeää syytä.
  • Asiakkaalla on tarve monialaiselle tuelle sekä monelle eri sote-palvelulle. Hän tarvitsee koordinoivaa tukea, ehkä jopa rinnalla kulkijaa edetäkseen palveluissa.
  • Työikäinen vuosia työttömänä ollut asiakas. Taustalla useita työttömyyspätkiä sekä keskenjääneitä opintoja tai puuttuva peruskoulutus.
  • Työtön työnhakija, joka ei ole pitkään aikaan käynyt terveystarkastuksessa ja oma terveydentila tai elämäntilanne huolestuttaa.
  • Asiakas on suostuvainen terveydentilan ja työkyvyn arvioon.

Työkykytiimi auttaa myös, jos

  • Ammattilainen tarvitsee tukea työhönsä ja haluaa selvittää asiakkaan kokonaistilannetta sekä pohtia asiakkaalle tarjottavia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Työkykytiimin jäsenen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Työ- ja toimintakyvyn arviointiin on käytössä Kykyviisari, Omaolo sähköinen terveystarkastus, haastattelu – tapaamiset vastaanotolla, Vastaanotolla terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen kartoitus,  täytetään Life Care fraasin terveys- ja hoitosuunnitelma, täytetään mittarit BDI, sekä Audit-kyselyt tarvittaessa.

Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyden edistämisen tiimin työllisyysohjaajan kautta sosiaalinen kuntoutus, sosiaalisen toimintakyvyn  arviointia varten.  Työllisyysohjaajalla käytössä sama PTA kuin aikuissosiaalityössä, mutta painotetaan työllisyys ja työkykyisyys näkökulmaa. Asiakkaan kokemus työkyvystä otetaan esille keskustelussa. Kykyviisari tulossa käyttöön.  Aikuissosiaalityössä työ painottuu akuutin tilanteen hoitamiseen.

Kuntakokeilun omavalmentaja käy keskustelun asiakkaan kokonaistilanteesta. Eteneminen motivoivan haastattelun keinoin asiakkaan kertoman mukaan. Tietoa asiakkaan työhistoriasta saadaan Ura-järjestelmästä.  Selvitetään tarvittaessa edeltäviä b-lausuntoja ja mahdollisia kuntoutusselvityksiä Urasta tai Kelan työkykyneuvojalta. Kykyviisari tulossa käyttöön, tällä hetkellä käyttö vielä vähäistä. Kuntouttavaa työtoiminta aloitetaan hyödyntämään työkyvyn arvion ja tuen keinona myös monialaisesti. Tällöin kiinnitetään huomioita esim. sekä fyysiseen että psyykkiseen toimintakykyyn.

Kuntouttava työtoiminta sekä sosiaalinen kuntoutus toimii tarvittaessa käytännön työ- jja toimintakyvyn arvioinnin menetelmänä. Tätä suunnitellaan tarkemmin syksyn aikana. Esim. 1-3kk arviojakso osana työkykyarvion prosessia.

Motivoivan haastattelun keinot käytössä kaikilla toimijatahoilla.

Kykyviisari itsearviotestin kysymys B4  otetaan mukaan jokaiseen asiakaskohtaamiseen sote- ja työllisyyspalveluissa.

  • B4. Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? 
  • Vastaus asteikolla 0 – en pysty lainkaan työhön – 10 – työkykyni on parhaimmillaan

 

Moniammatillisuus toteutuu verkostotapaamisissa, joissa asiakas mukana. Yhteisessä verkostossa välittyy yhteinen tieto. Verkostotapaamisissa kartoitetaan tilannetta, laaditaan arvio palveluiden tarpeesta ja ajankohtaisuudesta.  Sovitaan miten edetään, asiakkaan asioiden hoito ja koordinointivastuu siirretään saattaen vaihtaen eri organisaatioiden (toimijoiden) välillä. 

Monialaisessa yhteistyössä huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on selkeä käsitys tavoitteista, joita kohden asiakkaan palvelupolulla edetään.

Verkostotapaamisia tukemaan aloitettu työkykytiimin säännölliset viikko kokoontumiset toukokuussa, jossa tiimin välinen konsultaatio mahdollisuus. Toteutetaan tässä vaiheessa Skypessä.

Asiakkaan suostumuksella ammattilaisten väliset konsultaatiot, jos suostumusta ei ole nimetön konsultaatio.

Asiakkaalle nimetään ajankohtaisesta palvelusta vastuutyöntekijä.  Asiakkaalla voi olla vastuutyöntekijä usealla toimijataholla samanaikaisesti,

Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä työkykytiimin yhteistyössä ajankohtaisen koordinoinnin päävastuu ja käsitys kokonaisuudesta on sen toimijan vastuutyöntekijällä, jossa palvelu meneillään, mutta ns. pääasiallisen asiakkuuden ollessa edellisessä palvelussa on yhteistyö tiivistä ja  vastuutyöntekijä on tietoinen miten prosessi etenee. Ajankohtaisen palvelun vastuutyöntekijä kutsuu esim. verkostotapaamiset koolle. 

Tiimin toiminnassa toteutetaan verkostoyhteistyön toimintamallia myöskin ilman fyysisiä tapaamisia, tällöin painotetaan tiedon jakamista verkoston toimijoiden välillä,  esim. tehdyt suunnitelmat jaetaan verkostolle. Muissa organisaatioissa toimivat vastuutyöntekijät pysyvät ajan tasalla asiakkaan tilanteesta.

Terveydentilan ja työkyvyn arvion ja tuen suunnitelma käydään läpi tarvittaessa  yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa. Palaute terveydentilan ja työkyvyn arviosta ja tuen tarpeesta voidaan välittää myös Kuntakokeilun palautelomakkeella, Te-tston palautelomakkeella tai suojatulla sähköpostilla lähettävälle tai  asiakkaan kanssa palveluita jatkossa hoitavalle taholle. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Espoo
Kehittäjäorganisaatiot
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Espoon Työkykyhanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)