TE-palvelut eivät välttämättä ole aina tarkoituksenmukaisimpia palveluita ja ne eivät ole aina riittäviä avoimille työmarkkinoille työllistymiseksi.
Taustalla ajatus siitä, että sosiaalihuollon palveluissa on nykyistä enemmän panostettava toimiin, joilla edistetään asiakkaiden työllistymistä.
Sosiaalipalvelut ja TE-hallinnonpalvelut tulisi olla kaikkien vammaisten henkilöiden käytössä rinnakkain – ei toisiaan poissulkevina.
SHL vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta
27 d § Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus - ja muiden tukitoimien järjestämistä.
27 e § Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
- Sisällöltään monimutkaisia erityisesti siltä osin kuin on kysymys palvelujen piiriin kuuluvien henkilön edellytysten määrittelystä, ja palvelut myös sekoittuvat keskenään. Lainsäätäjän tarkoitus avoimille työmarkkinoille etenevästä polusta ei ole käytännössä täyttynyt.
- Käytännössä sosiaalipalveluna järjestettävä toiminta voi olla monelle vammaiselle ”päätepiste”, josta ei edetä avoimille työmarkkinoille.
- Työkykyohjelmassa sosiaalihuollon palvelupolun vahvistaminen tarkoittaa vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan sisällöllistä kehittämistä niin, että toiminnot selkeästi eroavat sosiaalihuoltolain mukaisesta päiväaikaisesta toiminnasta sekä kehitysvammaisille järjestettävästä muusta virikkeitä antavasta toiminnasta.
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Kehitysvammaisten erityishuoltolaki 2 § työtoiminta sekä 35 § 2 mom. työhönvalmennus, työtoiminta ja muu virikettä antava toiminta
- Palvelut käytännössä: Toimintakyvyn ylläpitäminen ja arviointi, mielekäs tekeminen ym.
- Palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä palvelua on harvoin tarjolla
- Mikäli kehitysvammaisille pyritään löytämään ensisijaisesti työsuhteisia palkkatyöpaikkoja, joissa on resursoitu riittävästi työhönvalmennukseen sekä työpaikkojen etsintään, kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät palkkatyöhön merkittävästi useammin
- Kehitysvammaliiton mukaan 30000 kehitysvammaisesta työikäisestä ihmisestä vain noin 600 on palkkatyössä, mutta 3000–6000 olisi potentiaalisia työllistyjiä
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan palvelua, jonka tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2 §)
- Toiminnan sisältö on epäselvä, useita oikeudellisia epäkohtia käytännössä kuten mm. osa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista jää vaille laadukasta sosiaalipalvelua. Kuntouttavaan työtoimintaan työttömälle nimetty vastuuhenkilö ei aina ole sosiaalihuollon ammattilainen, palveluun ohjauksessa myös epäselvyyksiä
Vammaisuuden määritelmä (Vammaispalvelujen käsikirja)
Viimeisin virallinen kansainvälinen määritelmä vammaisuudesta on tehty YK:n vammaissopimuksessa:
- "Persons with disabilities include those who have long-term physical, mental, intellectual or sensory impairments which in interaction with various barriers may hinder their full and effective participation in society on an equal basis with others."
- "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa."
-
Vammaissopimuksen englanninkielisessä alkuperäisversiossa käytetään termiä ”persons with disabilities”. Suomeksi se kääntyy yleensä ”vammaiset henkilöt”, mutta ”disability” tarkoittaa vammaisuuden lisäksi toimintarajoitteisuutta. Suomalainen käännös ei tavoita sitä englanninkielisen käsitteen viestiä, että kyseessä on henkilö, jonka eräänä piirteenä on toimintarajoite. Näin ollen toimintarajoitteen käsite lähestyy vammaisuuden käsitettä, ja ne voidaan nähdä eri tilanteissa samaa tarkoittavina tai osittain toisistaan poikkeavina.