Tilapäinen majoitus toi vakautta majoittujien haasteellisiin tilanteisiin, ja kokeilussa käynnistettyä tilapäismajoituspalvelua jatketaan hyvinvointialueella pilotin päättymisen jälkeen. Pysyvämpään asumiseen siirtyminen helpottuu, kun asumistilannetta pääsee edistämään turvallisessa ympäristössä, jossa yöpymisen lisäksi on mahdollista hoitaa esimerkiksi ruoanlaitto, peseytyminen ja pyykinpesu. Majoituksen aikana on helpompi sopia myös esimerkiksi järjestöjen tuottamien tuki- tai muiden ostopalvelujen aloittamisesta jo mahdollisesti sinä aikana, kun tilapäinen majoitus on käynnissä. Tilapäismajoitusprosessissa vuokra-asuntoon siirtymistä sekä pysyvämmän asumisen turvaamista edistetään hyvällä sosiaalihuollon ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.
Asiakas majoittuu tilapäisessä asumisessa itsenäisesti, mutta on tärkeää sopia majoituksen käynnistymisen yhteydessä, millä tavoin pysyvämpään asumisratkaisuun siirtymistä edistetään. Majoittujan kanssa tehdään suunnitelma tilapäisen majoituksen ajalle, johon kirjataan, minä päivinä työntekijä tapaa majoittujan tai on muulla tavoin yhteydessä tähän. Suunnitelman laatiminen vastuuttaa majoittujaa oman prosessinsa edistämiseen ja mahdollistaa tilapäismajoitusyksikön kunnon tarkkailun majoituksen ollessa käynnissä.
Hyvinvointialueen ja vuokranantajien välisessä yhteistyössä on tärkeää korostaa myös ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön toimintamalleja, kuten huoli-ilmoitusten tekemistä hyvissä ajoin, kun asumisen haasteita havaitaan. Kaupunkien vuokrataloyhtiöt ovat merkittäviä vuokranantajia pitkäaikaissairaille, jonka vuoksi hyvinvointialueen sosiaalihuollon sekä näiden vuokranantajien on syytä viestiä aktiivisesti, kun yhteisen kehittämisen tarve huomataan tai toiminnoissa tulee oleellisia muutoksia. On myös tärkeää huomioida, että tietosuoja tuo osaltaan haasteita sote- ja vuokranantajayhteistyöhön, sillä tietojen luovuttamisen suostumuksen osoittaminen voi olla vaikeaa. Organisaatiolla tulee olla riittävän helppokäyttöinen menetelmä suostumuksen hankkimiseen ja dokumentoimiseen, mikäli asiakas tarvitsee ja haluaa tukea esimerkiksi hoitoon ohjautumisessa tai asumisasioiden hoitamisessa.
Projektissa todettiin, että fyysisen avaimen luovuttamista asiakkaalle on hankalaa koordinoida, sillä huoneistojen avaimia on rajallinen määrä, ja tarve tilapäiselle majoitukselle voi ilmetä vuorokauden ympäri ja käytännössä missä tahansa sosiaalihuollon palvelualueella. Tilapäismajoitushuoneistot varustettiin etänä hallittavilla älylukoilla, joihin Eloisan työntekijöiden on mahdollista asettaa koodi oven avaamista varten. Tällöin majoittuja voi suunnata huoneistoon ilman erillistä fyysistä avainta, joka helpottaa majoittamista erityisesti päivystysaikana.
Valtaosa tilapäistä majoitusta hyödyntäneistä ohjautui pysyvämpään asumisratkaisuun tilapäismajoitushuoneistosta. Yksittäiset majoittujat siirtyivät projektin tilapäismajoituksesta muuhun tilapäiseen majoitukseen, kuten sukulaisten tai tuttavien luo. Tilapäinen majoitus kesti tavallisesti 2-4 viikkoa, jonka aikana yleensä pystyttiin löytämään pysyvämpi asumisratkaisu.
Projektin myötä hyvinvointialueelle on vakiintunut omaksi toiminnaksi tilapäismajoituspalvelu, johon sisällytetään tarpeen mukaan ohjaus hoidon tarpeen arviointiin. Tämä edistää asunnottomuuden vähentämistä ja ehkäisyä, kun asumisen haasteita omaavaa pitkäaikaissairasta henkilöä autetaan omaan vuokra-asuntoon, välivuokra-asuntoon tai muuhun asumismuotoon siirtymisessä sekä ensisijaisiin hoitopalveluihin hakeutumisessa.
Majoituksen aikana asiakkuudesta vastaava työntekijä auttaa asiakasta siirtymään pysyvämpään asumisratkaisuun, kuten vuokra-asuntoon. Asiakkuudesta vastaavan työntekijän puntaroi tilanteeseen sopivia asumisratkaisuja ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Perinteinen vuokra-asuminen ei ole kaikkien majoittujien kohdalla ajankohtaista, vaan osa tarvitsee tuetumpaa asumista.
