Nuorten aikuisten (18-23v) prosessi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen avopalveluissa, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4,I1)

Luotu 29.04.2024
Nuorten aikuisten (18-23v) prosessi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen avopalveluissa, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4,I1)
Nuorten aikuisten (18-23v) prosessi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen avopalveluissa, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4,I1)

Alustava idea

Kehitettävä prosessi: Nuorten aikuisten (18-23v.) yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa koko Etelä-Savon hyvinvointialueella 

Kohderyhmä

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan aloittaessa alueella oli erilaiset ikärajat siirtyessä nuorten mielenterveyspalveluista aikuisten palveluihin. Valtaosassa liittyneissä organisaatioissa ikäraja aikuisten palveluihin siirtymiseen oli 18 vuotta, mutta pienessä osassa 23 vuotta. Ikäraja yhtenäistettiin vuoden 2025 alusta alkaen siten, että siirtyminen aikuisten palveluihin tapahtuu 18 vuotiaana. Tässä yhteydessä havaittiin tarve kehittää nuorten aikuisten (18-23v.) hoitoonpääsyn prosessia sekä pohtia aikuisten avohoitoon sijoittuvien nuorten aikuisten työryhmä toimintamallia. Tässä projektissa ei kehitetty mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen arviointi- ja hoitojaksojen sisältöjä, hoidon porrastusta tai hoidon kriteerejä, koska niiden kehittäminen on ollut osa Kestävän kasvun Eloisa-projektia. 

Organisaation strategiset tavoitteet kehittämisessä: 

  • sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut lähellä
    • nuoret aikuiset tietävät hoitoonpääsyn yhteydenottokanavat
    • nuoret aikuiset pääsevät hoitoon hoitotakuun mukaisesti, prosessiin ei synny pullonkauloja
  • kestävä ja mahdollistava talous
    • palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti 
Kehittämistarve eri näkökulmista

Kehittämistyön aluksi määriteltiin asiakasnäkökulmasta, mikä tässä prosessissa on asiakas. Määrittelyn tuloksena asiakas on yhteydenottaja, jonka hoidon tarve arvioidaan ja hänen tarvitsemansa palvelut järjestetään.

Prosessin alkupisteeksi määriteltiin se, kun asiakkaalle syntyy tarve saada hoidon tarpeensa arvioiduksi. Asiakkaan tarve voi syntyä hänellä itsellään tai jonkun ammattilaisen aloitteesta. Prosessin loppupisteeksi määriteltiin se, kun asiakkaan hoitoon johtanut oire tai häiriö on hoidettu siten, että sen haitat jokapäiväiseen elämään on poistuneet/asiakas pärjää oireidensa kanssa jokapäiväisessä elämässä tai asiakas siirtyy toiseen palveluun. 

Juurisyyksi prosessin epäselvyydessä muodostui se, että hoitoon pääsyssä on epäselviä vaiheita. Vaiheet ovat epäselviä ammattilaisille, mutta etenkin asiakkaalle. Palveluun on useita eri kanavia, joista asiakas ei tiedä mitä pitäisi valita tai kanavia ei löydy. Myöskään ammattilaiset eivät tiedä miten ja minne mahdollisesti hoidon tarpeessa oleva asiakas pitäisi ohjata. 

Yhtenä osatekijänä epäselviin prosesseihin ovat eri potilastietojärjestelmät alueella, mikä haastaa ammattilaisten työtä. Myös digitaaliset palvelut, kuten Terapianavigaattori, on eritavoin käytössä eri yksiköissä.

Tässä prosessissa on mahdotonta määrittää tarkasti asiakkaalle arvoa tuottava aika suhteessa läpimenoprosessiin hoidon luonteesta johtuen. Osa potilaan ja asiakkaan suoran kontaktin välissä olevat ajat ovat potilaalle arvoa tuottavia, kun näihin sisältyy asiakkaan omaa työskentelyä asiassaan.

Lähtökohtana olevat tarpeet: 

Asiakas:  

  • tietää yhteydenottokanavat ja ne ovat helposti löydettävissä
  • saa hoidon sujuvasti ja oikea-aikaisesti
  • saa tarvitsemansa hoidon hoitotakuun mukaisesti ja saa ensimmäisen ajan 14 vrk:n kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista

Ammattilainen:

  • selkeä ja sujuva prosessi hoidontarpeen arviointiin ja hoitojakson aloitukseen
  • tietää hoidontarpeen arvioinnin selkeän prosessin ja osaa ohjata asiakasta oikeaan palveluun

Organisaatio:

  • palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti talousarvion puitteissa
  • prosessit ovat selkeitä ja tehtyjen päätösten mukaisia
  • hoito tapahtuu hoitotakuun mukaisesti

Yhteiskunta:

  • väestön hyvinvoinnin lisääntyminen oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla palveluilla
  • väestön tasa-arvoiset palvelut

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Tässä kehittämisprosessissa keskityttiin ensisijaisesti asiakkaan sujuvaan ohjautumiseen oikea-aikaisesti oikeaan palveluun. Ideaaliprosessissa asiakas tietää, mihin ottaa yhteyttä ja kuinka hän löytää sen tiedon, mihin hänen tulee olla yhteydessä. Ideaalitilanteessa yhteyttä saisi kaikkina vuorokauden aikoina asiakkaalle sopivalla yhteydenottotavalla samoista yhteydenottokanavista. Hoidon tarpeen arviointi olisi sujuvaa ja ohjautuminen oikeaan palveluun tapahtuisi ilman viiveitä. Asiakas olisi myös mahdollisuus ohjata selkeästi määriteltyihin muihin sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin ilman uusia yhteydenottoja sekä myös kolmannen sektorin palvelut olisivat sujuvasti käytettävissä.

Prosessin tavoitteena on, että hyvinvointialueella on jatkossa tälle ikäryhmälle samanarvoiset palvelut koko alueella ja ohjautuminen palveluun on selkeää sekä tiedon löytäminen helppoa. 

Tavoiteltavat muutokset: 

  • nuorten aikuisten 
    • hoitoonpääsy on sujuvaa ja oikea-aikaista sekä tapahtuu hoitotakuun mukaisesti
    • hoitoprosessiin ei synny pullonkauloja prosessin missään vaiheessa 
    • hoitoon on perustettu nuorten aikuisten työryhmät, joissa hoito on suunniteltu nuorille aikuisille sopivaksi
  • asiakasohjaus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu yhtäläisesti koko alueella
  • terapianavigaattori on käytössä koko alueella 

     

Tavoitteiden saavuttaminen

Jotta muutos saavutetaan tarvitaan ikärajalinjaus nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin siirtymiseen. Tämän jälkeen voidaan valita muut kehittämisen osa-alueet ikärajan mukaisten vaihtoehtojen joukosta. 

Seuranta ja arviointi

Mittaaminen

  • Asiakaskokemus
  • hoitoonpääsyajat hoidon tarpeen arvioinnista ensimmäiseen hoitokontaktiin
  • terapianavigaattorin käyttöaste palveluun ohjautuvien asiakkaiden kohdalla
  • asiakasmäärät 
  • asiakasprosessikuvaus

Ratkaisun keskeinen sisältö

Etelä-Savon hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa kehitettiin nuorten aikuisten (18-23v) hoitoon ohjautumista, hoitoon pääsyä, hoidon oikea-aikaisuutta ja hoidon suunnitelmallisuutta. 

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien nuorten aikuisten prosessin kehittämisen myötä koko hyvinvointialueelle valittiin yhtenäinen yhteydenottokanava, jossa toteutettiin ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen hoidonporrastuksen mukaisiin palveluihin. Terapianavigaattori otettiin käyttöön hoidon ensijäsennyksenä. Terapianavigaattorin tehokas käyttö lisäsi hoidon aloituksen alkuvaiheen suunnitelmallisuutta.  Nuorten aikuisten hoidon aloitus pystytään toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti.  Nuorten aikuisten työryhmä toimintamallin suunnittelu/käyttöönotto mahdollistaa palvelujen kohdentumisen kyseiselle ikäryhmille heidän tarpeitaan vastaaviksi. 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa v. 2023 alusta alkaen. Hyvinvointialueen aloittaessa alueella oli useita eri paikallisia toimintamalleja, jotka aiheuttivat epäselvyyttä palveluun hakeutumisessa ja hoitoprosesseissa. Tasavertaisen hoidon toteutumiseksi toimintamallien yhtenäistämiselle oli tarve. 

Juurisyyksi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen prosesseissa muodostui epäselvyys yhteydenottokanavissa, hoitoon pääsyssä ja hoitoprosesseissa. Eri vaiheet olivat epäselviä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Palveluun hakeutumiseen on useita eri kanavia, joista asiakas ei tiedä, mitä pitäisi valita tai kanavia ei löydy. Myöskään ammattilaiset eivät tiedä miten ja minne mahdollisesti hoidon tarpeessa olevaa asiakasta pitäisi ohjata. 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmänä eteläsavolaiset 18-23 -vuotiaat nuoret aikuiset, jotka tarvitsevat mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen palveluja.

Kehittäjäryhmään kuuluu kehittäjäasiakas. Asiakkaita osallistettu asiakaskyselyllä ja asiantuntijaraadeilla.

 

 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Kevät 2024

  • aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yhteydenottokanavan yhtenäistäminen
  • ikärajalinjaus henkilön siirtyessä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin
  • terapianavigaattorin käyttöönotto koko Etelä-Savon hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa

Syksy 2024

  • asiakasraati
  • asiakasraadista nousseet kehittämisehdotukset osaksi kehittämisen tavoitteita
    • internet-sivujen muokkaaminen selkeämmäksi mm. kuvien avulla
    • tiedottamisen tehostaminen yhteydenottokanavista 
  • nuorten aikuisten työryhmätoimintamallin suunnittelun aloittaminen

Vuosi 2025

  • nuorten aikuisten työryhmän toiminnan suunnittelu jatkuu
  • nuorten aikuisten työryhmä toimintamallin aloittaminen ja toiminnan muokkaaminen kokemusten perusteella

     

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Ei ammattilaisilla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten palvelut tulisi järjestää. Asiakasraadeista saatiin hyvää tietoa siitä, mihin suuntaan tulee edetä, jotta asiakaslähtöisyys toteutuu. Ikärajojen erilaisuus alueella aiheutti omalta osaltaan hämmennystä siitä, mihin asiakkaan tuli ottaa yhteyttä tai minne asiakas ohjautui. Ikärajalinjausten jälkeen myös muut toiminnot alkoivat selkeytyä. 

  • Toimintamallin on osana hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen toimintamallia 
  • Tällä hetkellä kaikki yli 18vuotiaat mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevat aikuiset ohjautuvat palveluihin yhden oven  periaatteella Terveysneuvon hoidontarpeen arvioinnin kautta tai jonkun muun terveydenhuollon henkilön tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kautta. 
  • Terapianavigaattoria hyödynnetään hoidon jäsentäjänä arviointijakson alussa koko hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuusavopalveluissa.
  • Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on käytössä mallinnetut määrämittaiset arviointi- ja hoitojaksot.
  • Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on aloitettu Nuorten aikuisten työryhmä toimintamallin kehittäminen koko hyvinvointialueelle. 
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Tässä projektissa ei ollut erillisiä projektityöntekijöitä, vaan toimintamallin kehittäminen tapahtui osana jokaisen kehittämistiimiin osallistujan työtä, mikä edesauttoi asian juurruttamista käytäntöön. Toimintamallin kehittämiselle saatiin johdon tuki kaikilla tasoilla. Toimintamallin juurruttamiseksi järjestettiin useita henkilöstö- ja koulutustilaisuuksia sekä asiakastilaisuuksia. Tällä hetkellä toimintamalli on osana käytännön työtä koko hyvinvointialueella. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialue mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)