Monitoimijainen etsivä lähityö

Luotu 28.10.2021
Monitoimijainen etsivä lähityö
Monitoimijainen etsivä lähityö

Alustava idea

Etsivän lähityön toimintamallia  on kehitetty eri toimijoiden kanssa moniammatilliseksi ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavaksi toimintamalliksi, joka tavoittaa ja tukee palveluiden ulkopuolella olevia asiakasryhmiä. 

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset
Työttömät

Linkit - Liitteet
Etsivän lähityön malli

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Lähtökohta etsivän lähityön kehittämiselle kytkeytyy Helsingin kaupungin strategiaan, Helsingin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan sekä sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelmaan (THL). Lisäksi 1.7.23 alkaen sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan hyvinvointialueita järjestämään  syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden tavoittamiseksi palvelujen piiriin.  Toimintamallin kehittämisellä pyritään hyvinvointierojen kaventamiseen sekä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Etsivä työ voidaan nähdä sekä ennalta ehkäisevänä työmuotona, jossa proaktiivisella työotteella voidaan tunnistaa ennakoivasti riskitekijöitä että haittoja vähentävänä työnä.

Osallistumisen mahdollistavat voimavarat voivat olla jokapäiväisen selviytymisratkaisujen etsimisen vuoksi heikkoja. Tavoittamalla ja kohtaamalla ihmiset moniammatillisesti ja -kanavaisesti  heidän omassa ympäristössään pyritään lisäämään heidän osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta sekä hyvinvointia.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Toimintamallilla pyritään vahvistamaan palveluiden ulkopuolella olevien ihmisten osallisuutta, sisältäen kohdatuksi tulemisen ja palvelujen saavutettavuuden parantamisen sekä laajemmin asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa. 

Ammattilaistasolla toimintamallilla vahvistetaan  osallisuutta vahvistavien menetelmien osaamista sekä moniammatillista yhteistyötä, mikä tarkoittaa mm. jaettua asiantuntijuutta, yhdessä oppimista ja yhteiskehittämistä. Tämän lisäksi toimintamallilla edistetään rakenteellisen sosiaalityön orientaatiota ja yhdessä vaikuttamista, mikä osaltaan tukee etsivän lähityön kohderyhmän osallisuutta.

Organisaatiotasolla asiakkaiden osallisuuden edistämisen mallia voidaan hyödyntää myös peruspalveluissa ja muiden asiakasryhmien kanssa työskennellessä. Asiakkaiden osallisuuden lisäämisellä on mahdollista vahvistaa palveluiden saavutettavuutta sekä palveluiden kehittymisen paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Tiedolla johtaminen paranee, kun hyödynnetään palveluiden ulkopuolella olevien asiakasryhmien elinolosuhteista ja tarpeista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta kerättyä tietoa.

Yhteiskuntatasolla toimintamallilla pyritään tukemaan eriarvoisuuden vähenemistä. Kohderyhmän ihmiset tulevat nähdyksi ja osallistuvat kansalaisina eivätkä vain tietyn yhteiskunnallisen haasteen, esimerkiksi asunnottomuuden tai päihdeongelman edustajana.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Toimintamallilla pyritään edistämään asiakkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa elämässä, palveluissa, yhteisöissä sekä yhteiskunnassa muun muassa tavoittamalla ja kohtaamalla palveluiden ulkopuolella olevia asiakasryhmiä, parantamalla palveluiden saavutettavuutta ja mahdollistamalla asiakkaiden osallistumisen paikalliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä toimintaan. Asiakasosallisuuden vahvistamiseksi kehitämme etsivää lähityötä monitoimijaiseksi ja vakiinnutamme jo kehitettyjä menetelmiä.

Asiakkaiden osallisuutta vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä:

 - Moniammatillisen työparin myötä tavoitetaan uusia asiakasryhmiä, riskien tunnistaminen paranee ja asiakkaat saavat aiempaa kokonaisvaltaisempaan ja oikea-aikaisempaan alkuarviointiin pohjautuvaa tukea, neuvontaa ja ohjausta tarpeenmukaisiin palveluihin

-Monikanavaisuuden myötä tavoitetaan uusia asiakasryhmiä myös verkon/somen kautta ja vahvistetaan palveluista tiedottamista

-Tuetaan kohdattujen omaehtoista ja tasavertaista osallistumista yhteiseen toimintaan, työskentelyyn ja lähiympäristön toimintaan.

-Mahdollistetaan asiakkaiden kuulluksi ja nähdyksi tuleminen myös yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi toteuttamalla yhdessä rakenteellista sosiaalityötä

- verkostoidutaan laaja-alaisesti vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, asunnottomuusverkostojen, terveydenhuollon ja muiden tarpeellisten yhteistyökumppaneiden kanssa asiakas- ja ilmiöymmärryksen vahvistamiseksi sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi

Toimintamallilla pyritään vahvistamaan asiakkaan toimijuutta ja demokratisoimaan osallistumisen toimintatapoja. Tarkoituksena on purkaa osallistumisen esteitä luomalla uudenlaisia osallisuuden kanavia yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan toimintakulttuurin muutos työyhteisössä, jotta monitoimijaisesta osallisuustyöstä tulee kiinteä ja tiedostettu osa toimintakulttuuria.

Seuranta ja arviointi

Muutoksia on arvioitu työyhteisön kehittämistyöpajoissa sekä THL-sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit työpajasarjassa laaditulla kyselylomakkeella.

1. Osallisuuden edistämisen arviointityöpajat (2021):

Miten menetelmät parantavat uusia palvelujen ulkopuolella olevien tavoittamista ja kontaktin luomista heihin? (Uusien kohtaamisten määrä, työntekijöiden havainnointi ja arviointi kohtaamisista)

Miten kokeilut/menetelmät edistävät kohderyhmän osallisuutta: omassa elämässä, yhteisessä toiminnassa, etsivän työn kehittämisessä, lähiympäristössä, palveluissa ja/tai yhteiskunnassa? (julkaisut tms, asiakaspalautteet, yhteisen toiminnan määrä ja laatu, työntekijöiden havainnointi ja arviointi esim. asiakkaiden aloitteellisuuden lisääntymisestä )

Työyhteisön osallisuusosaamisen vahvistuminen (asiakkaiden huomioiminen/mukaan kutsuminen, työntekijöiden/tiimin oma arviointi)

2. Moniammatillisen yhteistyön arviointi (2023)

- Työntekijöiden kokemukset moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta työyhteisössä

- Työntekijöiden näkemykset ja arviot toimintamallin muutoksen vaikutuksista työntekijälle, työyhteisölle ja asiakkaalle. 

3. Etsivän lähityön toimintamalli asiakkaiden arvioimana (2021-2023)

Ratkaisun keskeinen sisältö

Etsivän lähityön toimintamallia  on kehitetty eri toimijoiden kanssa moniammatilliseksi ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavaksi toimintamalliksi. Toimintamallin avulla tavoitetaan entistä paremmin palveluiden ulkopuolella olevia, vahvistetaan asiakkaiden luottamusta omaan toimintakykyyn (mm. tieto, oma-aloitteisuus, itseilmaisu) sekä heidän osallisuuttaan yksilö-, ryhmä-, ja yhteiskunnallisella tasolla (nähdyksi/kuulluksi tuleminen, rakenteellinen sosiaalityö) mikä voi parantaa muutostyötä ja asiakkaiden palveluun tai yhteisöön kiinnittymistä.

Toimenpiteinä oli monitoimijuuden ja -kanavaisuuden vahvistaminen, yhteiskehittäminen, asiakkaiden osallisuutta tukevien menetelmien kokeilu  ja soveltaminen etsivään lähityöhön yhdessä asiakkaiden kanssa, asiakaspalautteen kerääminen ja kokeilujen ja kehitetyn toiminnan arviointi.  Kehittämisen kohteena oli etsivän lähityön toimintakulttuurin muutos monitoimijaiseksi ja työyhteisön osallisuusosaamisen vahvistaminen kaikkia kolmea työn osa-aluetta läpileikkaavaksi: Etsivä ja jalkautuvatyö, verkostotyö ja rakenteellinen sosiaalityö.  

Monitoimijaista etsivän lähityön toimintamallia on kehitetty 2021-2023 seuraavien pilottien avulla

1. Osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotti (THL 2021-2022) Asiakasosallisuuden edistämisen menetelmäkokeilut, ja ammattilaisten osallisuusosaamisen vahvistaminen

2. Sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit (THL 2022-2023) Moniammatillisen etsivän lähityön toimintamalli. Moniammatillista työparityötä (sosiaaliohjaaja-sairaanhoitaja)

3. Digitaalisissa toimintaympäristöissä toimiva sosiaaliohjaus

 

 

Yhteiskunnan muutokset kuten digitalisoituminen, palvelupisteiden lakkauttaminen ja peruspalveluiden keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin lisäävät tarvetta syrjäytymistä ennaltaehkäiseville menetelmille. Palvelujärjestelmän vaikeus tavoittaa ja palvella kaikkia asiakasryhmiä sekä pitkät odotusajat palveluihin saattaa jättää osan asiakkaista palvelujen ulkopuolelle. Osalla asiakkaista on taloudellisia ja/tai sosiaalisia haasteita, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Etsivän ja jalkautuvan työn avulla  tavoitetaan palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä ja voidaan pyrkiä rakentamaan luottamusta sekä tarjoamaan apua esim. neuvonnan, palveluohjauksen tai psykososiaalisen tuen avulla. Jalkautumalla asiakkaan elinympäristöön mahdollistuu tasavertaisempi kohtaamisympäristö, luottamusta vahvistava rinnalla kulkeminen sekä elinolosuhteiden ja heikkojen signaalien havainnointi. Työn tulee voida joustaa asiakkaiden ja alueellisten tarpeiden mukaan ja kyetä reagoimaan nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Etsivässä työssä keskeistä on luottamussuhteen ja dialogisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen sekä työskentely asiakkaan itse määrittelemien tarpeiden pohjalta. Etsivässä työssä työntekijöillä on laajat ja luovat ongelmanratkaisukeinot: "erityistarpeisiin tarvitaan erityisratkaisut" (Andersson 2013).

Etsivä lähityö tavoittaa Helsingin kaduilla, julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa oleskelevia ja palvelujen ulkopuolelle jääneitä tai niihin heikosti kiinnittyneitä aikuisia. Kohderyhmänä ovat erityisesti mm. asunnottomat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kamppailevat ihmiset. Etsivä lähityöllä on ollut 2021 noin 200–300 kohtaamista kuukaudessa, joista noin 90 % on tapahtunut kaduilla. Etsivän lähityön kohtaamilla ihmisillä on havaittu sosiaalisten ongelmien ohella useita hoitamattomia samanaikaisia vakavia somaattisia ja psyykkisiä sairauksia (Esim. Etsivä lähityö 2017). Etsivä lähityötä on tehty sosiaaliohjaajien voimin, ja tarve psykiatriselle osaamiselle ja kaduille jalkautuvalle etsivälle sairaanhoitajalle onkin näyttäytynyt ilmeisenä.

Lähtökohta etsivän lähityön kehittämiselle kytkeytyy Helsingin kaupungin strategiaan, Helsingin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaan sekä sosiaalihuollon menetelmällisen työn kehittämisohjelmaan (THL). Lisäksi 1.7.23 alkaen sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan hyvinvointialueita järjestämään  syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden tavoittamiseksi palvelujen piiriin.  Toimintamallin kehittämisellä pyritään hyvinvointierojen kaventamiseen sekä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Etsivä työ voidaan nähdä sekä ennalta ehkäisevänä työmuotona, jossa proaktiivisella työotteella voidaan tunnistaa ennakoivasti riskitekijöitä että haittoja vähentävänä työnä.

Osallistumisen mahdollistavat voimavarat voivat olla jokapäiväisen selviytymisratkaisujen etsimisen vuoksi heikkoja. Tavoittamalla ja kohtaamalla ihmiset moniammatillisesti ja -kanavaisesti  heidän omassa ympäristössään pyritään lisäämään heidän osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta sekä hyvinvointia.

 

Asiakkaiden osallistuminen

Etsivä lähityö jalkautuu Helsingin alueen kaduilla ja julkisissa tiloissa oleskelevien tai yöpyvien ja palveluiden ulkopuolella olevien henkilöiden pariin. Kohdatut ovat päänsääntöisesti asunnottomia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka tarvitsevat monialaista tukea. Palvelua tarjotaan asiakaslähtöisesti avuntarpeessa oleville ihmisille, joilla on vaikeuksia hakeutua palveluihin tai toimia palvelujärjestelmässä. Apua tarjotaan ikään tai asuinkuntaan katsomatta.  

Asiakasymmärrystä on kerrytetty kohtaamisten, havainnoinnin ja asiakaspalautteen systemaattisella dokumentoinnilla sekä verkostotyössä. Vuonna 2021 kirjattiin 200–300 kohtaamista kuukaudessa, joista lähes neljännes oli etsivällä lähityölle uusia kohtaamisia. Valtaosa kohdatuista oli 30–65-vuotiaita ja kolmannes kohtaamisista oli anonyymi. Etsivän lähityön pääasiallinen toiminta keskustelujen ohessa kohtaamisissa: Luottamuksen rakentaminen, neuvonta, motivointi ja palveluihin saattamiset. 10%: ssa kohtaamisissa kohdattu on ilmaissut epäluottamustaan viranomaisia kohtaan ja 6%: ssa on kieltäytynyt avusta. Asiakkaita on kohtaamisten yhteydessä ohjattu tai saatettu pääasiassa päihdepalveluihin (27 %), sosiaalitoimipisteelle (21 %), terveyden huollon palveluihin (15 %), asumispäivystykseen (14 %) ja asumisen tukeen (8 %).

Etsivän lähityön toiminta on lähtökohdiltaan lähes kynnyksetöntä ja erittäin asiakaslähtöistä. Työtä on kehitetty aiemmin asiakkaiden kanssa esim. : Asiakkaiden kanssa kehitetty yhdessä toteutettava sosiaalisen raportoinnin malli (2019), yksittäisiä kokeiluja asiakkaiden mukana olo mm.  työnohjauksessa ja rekrytointitilanteissa. Toimintamallin kehittämisen tavoitteeksi asetettiin etsivän lähityön monitoimijuuden vahvistaminen.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

2009 perustettu lähityöhanke  on vakiinnutettu osaksi Helsingin kaupungin toimintaa 2014. Työmuotoa on vahvistettu 2017 neljällä sosiaaliohjaajan ja 2022 yhdellä sairaanhoitajan  vakanssilla sekä määräaikaisella verkossa tehtävän työn sosiaaliohjaajan tehtävällä. Työmuoto näyttää onnistuneen luomaan tasalaatuisen palvelukonseptin, mikä ilmenee asiakkaiden luottamuksena etsivään lähityöhön työntekijästä riippumatta. Viime vuosina on pyritty kehittämään toimintamallia entistä asiakaslähtöisemmäksi (esim. asiakkaiden kanssa tuotettavan sosiaalisen raportoinnin malli). Tulevaisuuden soten myötä on tavoiteltu syrjäytymistä ehkäisyä ja palveluiden saavutettavuuden parantamista kehittämällä etsivää lähityötä moniammatilliseksi ja -kanavaiseksi.

1. THL:n Otso-pilotin avulla kehitettiin 2021 aikana uusia asiakkaiden osallisuutta tukevia menetelmiä, vakiinnutettiin aiemmin kehitettyjä menetelmiä, vahvistettiin laaja-alaista yhteistyötä eri verkostojen kanssa sekä vahvistettiin asiakkaiden osallisuutta etsivän lähityön kaikilla osa-alueilla; Etsivä ja jalkautuvatyö, verkostotyö ja rakenteellinen sosiaalityö. Kokeiluista  työyhteisö arvioi 6 menetelmää. Arvioidut menetelmät olivat vertaisten kanssa jalkautuminen, Green care –työhön pohjautuvat menetelmät, eläinavusteisuuteen pohjautuva kontaktinotto kadulla, taidevalokuvausprojekti (Oscar Wollsten), some-gallupit sekä sosiaalinen raportointi. Arviointi pohjautui asiakkaiden spontaanisti antaman palautteen dokumentointiin, valokuvausprojektin yhteydessä toteutettuun asiakaskyselyyn sekä työntekijöiden havaintoihin toiminnan vaikutuksista asiakkaiden osallisuuteen. Toimintaympäristön ja asiakasryhmän haastavien elämäntilanteiden vuoksi systemaattisen kirjallisen palautteen keruu osallistujilta on ollut haasteellista. Kaikki toiminta on ollut kohdatuille vapaaehtoista ja mahdollistanut tai tukenut osallistujien omaehtoista osallistumista. Arvioidut kokeilut ovat tavoittaneet palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä tai ryhmiä, jotka ovat tulleet mukaan yhteiseen toimintaan ja saaneet  uusia yhteyksiä muihin ihmisiin tai palveluihin. Kokeilut ovat vahvistaneet osallistujien nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja useiden osallistujien oma-aloitteisuutta yhteisessä toiminnassa.

Työyhteisön arvioinnin mukaan työntekijöiden osallisuustyön ymmärrys ja osaaminen on vahvistunut kehittämistyön myötä. Asiakkaiden innostuneisuus, mukaan tuleminen ja oma-aloitteellisuuden vahvistuminen on kannustanut työntekijöitä kokeilujen jatkamiseen ja yhdessä kehitettyjen menetelmien vakiinnuttamiseen. 

2. Moniammatillisuus 2022-2023

Toimintamallin muutosta moniammatilliseksi  edistivät etsivän lähityön vakiintuneet käytännöt ja rakenteet (esim. työparityö ja yhteisen tiedon jakaminen ja kokoaminen) sekä työyhteisön valmiudet jaetun asiantuntijuuden kulttuuriin (esim. avoimuus, yhteinen tahtotila ja yhdessä oppiminen). Moniammatillisen työparin tavoittamat asiakasryhmät saivat aiempaa oikea-aikaisempaa ja kokonaisvaltaisempaan alkuarviointiin pohjautuvaa tukea omassa elinympäristössään. Etsivän sosiaalityön toimintamallin (THL) pohjalta moniammatillisen  etsivän lähityön arvioitiin vahvistaneen erityisesti seuraavia logiikkamallin ydinelementtejä: asiakkaan saamaa yksilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä sovittuja yhteistyörakenteita ja ohjauskäytäntöjä. Muutoksen myötä tarve moniammatilliselle etsivälle työlle on näyttäytynyt työyhteisössä jopa odotettua merkittävämpänä.

Kynnyksetön ja välitön apu sekä turvallinen ja varmistettu siirtymä, olivat työyhteisön mukaan toimintamallin selkeimmin tunnistettavia mekanismeja. Moniammatillisen työparin osaamisen katsottiin voineen nopeuttaa tarpeenmukaisen palvelun löytymistä, sujuvoittaneen asiakkaiden palvelussa asiointia ja mahdollistaneen aiempaa monipuolisempien palveluvaihtoehtojen esittämisen asiakkaalle. Alustavien tulosten perusteella ydinelementtien ja mekanismien ohella myös luottamuksen vahvistuminen näyttää edistäneen toimintamallin oletettujen tulosten toteutumista; 1) asiakas tietää saavansa apua ja 2) palvelut ovat saatavia ja saavutettavia.

3.  Digitaalisissa toimintaympäristöissä toimiva sosiaaliohjaus 2022-2023

Kehitetty ja monipuolistettu sosiaalisessa mediassa tehtävää työtä; sisällön monipuolistuminen, palveluiden tunnettavuus on lisääntynyt, laaja-alaisempi ja määrällisesti aiempaa suurempi ihmisten tavoittavuus. Kartoitus ja suunnitelma verkossa tehtävästä etsivästä sosiaalityöstä. Verkossa tehtävä etsivä työ käynnistyi odotettua hitaammin (tietosuojavaikutusten arviointi ja uusien verkkoalustojen käyttöönotto ovat kesken). Ei vielä arviointia.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Toimintamallin vakiintuminen osaksi arjen työtä vaatii työyhteisöltä etsivän työn orientaation ja periaatteiden sekä moniammatillisen yhteistyön omaksumista.  Monitoimijainen etsivä lähityö edellyttää työntekijöiden sitoutumista ja ymmärrystä jaetusta asiantuntijuudesta ja osallisuustyön merkityksistä. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja asiakasryhmien tarpeiden muutokset tulee huomioida ja tarvittaessa mukauttaa ja resursoida toimintaa muutoksia vastaavaksi.

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää moniammatillisen työparin jalkautumista asiakkaiden elinympäristöön, aikaa toimintaympäristöön tutustumiseen sekä asiakasymmärryksen kerryttämiseen. Työmuoto edellyttää työntekijöiltä aktiivista ympäristön havainnointia ja kykyä ottaa kontaktia uusiin ihmisiin. Työntekijöiden tulisi olla helposti lähestyttäviä ja pyrkiä tasavertaiseen ja arvostavaan kohtaamiseen.  Jalkautumiselle tulee varata riittävästi aikaa; kontaktin ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa ja työntekijöillä tulee olla valmiudet vastata kynnyksettömästi asiakkaan ilmaistessa olevansa valmis tuen vastaanottamiseen. Etsivän työn vaikuttavuus pohjautuu myös aktiiviselle kasvokkaiselle verkostoitumiselle laajasti eri toimijoiden kanssa. 

Työntekijöiltä edellytetään toiminnassaan vahvaa asiakaslähtöisyyttä, aikaa kiireettömälle kohtaamiselle, avoimuutta ja kykyä tarttua ohikiitäviin tilanteisiin asiakastyössä sekä löytää joustavasti uusia ratkaisuja tarvittaessa luovia menetelmiä hyödyntäen. Yhteistyö on asiakkaalle vapaaehtoista. Kenttätyössä tarvitaan toimintarahaa pieniin tarvike- ja eväshankintoihin sekä välineet pieniin hoitotoimenpiteisiin. 

Rakenteellinen sosiaalityö on merkittävä osa etsivää lähityötä. Etsivässä työssä dokumentoidaan työntekijöiden asiakkaiden kanssa tekemät havainnot liittyen kohderyhmän elinolosuhteisiin, palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkiympäristössä mahdollisesti kehittyviin ilmiöihin. Tieto kootaan ja välitetään esimerkiksi sosiaalisen raportin muodossa päättäville tahoille ja julkiseen keskusteluun kohderyhmän aseman ja palvelujen parantamiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö on keino vahvistaa asiakkaiden ja asiakasryhmien osallisuutta.

Työyhteisön joustavuus, luovuus ja kannustavuus sekä reflektointia ja työparin työskentelyä tukevat rakenteet mahdollistavat onnistuneen kehittämisen.  Työyhteisöohjautuvuus, työntekijän aktiivinen toimijuus ja vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämisessä ovat tärkeitä lähtökohtia sekä uuden toiminnan kokeilemiselle että toimintamallin juurtumiselle. Esihenkilö toimii päivittäisjohtaa koko työyhteisöä, fasilitoi ja kannustaa työyhteisöä toimintamallin kehittämiseen sekä johtaa yhdessä määriteltyä muutosta. Organisaatio turvaa resurssit ja tukee toimintamallin juurruttamisessa sekä luottaa työntekijöiden asiakasrajapinnan asiantuntijuuteen ja hyödyntää tarvittaessa etsivän työn tietoa palveluiden ulkopuolella olevista asiakasryhmistä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin aikuissosiaalityön etsivä lähityö
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta