LiikuntaVerkkopuntari on työikäisten ylipainoisten elintapaohjaukseen kehitetty toimintamalli, jossa on yhdistetty ryhmäliikunta, etätapaamiset ja Verkkopuntari. Ohjelma kestää vuoden. Ohjaajina toimivat liikunnanohjaajat ja sote-ammattilaiset.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta ei ole tarjolla riittävästi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa. Hyvinvointialueen yhteistyö liikuntapalvelujen ja Satakunnan Sydänpiirin kanssa ryhmämuotoisen elintapaohjauksen organisoinnissa lisää elintapaohjausta tarvitsevien mahdollisuutta saada tarvitsemaansa ohjausta ja muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan.
Tavoitteena on saada lisää ryhmämuotoista elintapaohjausta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaille ja kehittää toimintamalli, jossa on yhdistetty liikuntaryhmätoiminta ja verkossa toimiva ryhmä sekä etätapaamiset. Ryhmätoiminnassa hyödynnetään olemassa olevaa digitaalista ryhmäohjausmallia, Verkkopuntaria (Satakunnan Sydänpiiri) ja kuntien liikuntapalvelujen tarjoamaa ryhmätoimintaa.
Tavoitteena saada aikaan vaikuttava ja toimiva toimintamalli elintaparyhmäohjauksesta, johon ryhmäläiset sitoutuvat ja jonka avulla he pääsevät eteenpäin tavoittelemissaan elintapamuutoksissa.
Toimintaan osallistuu kaksi kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työhyvinvoinnin yksikkö. Ryhmäläiset osallistuvat sekä liikunta- että Verkkopuntari-ryhmään. Ouluun ja Utajärvelle sekä Pohteen hyvinvointialueen työntekijöille perustetaan omat liikuntaryhmänsä. Ryhmäläisiksi hyväksytään kaikki halukkaat, joilla on ylipainoa (BMI yli 30). Ohjaajina toimivat liikunnan ohjaajat ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevät terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja terveysliikunnan suunnittelija. Ohjaajat perehtyvät Verkkopuntariin osallistumalla perehdytyskoulutukseen. LiikuntaVerkkopuntari kestää vuoden. Ohjaus alkaa 3 kk:n intensiivijaksolla, joka sisältää sekä ryhmäliikuntaa että Verkkopuntariryhmässä toimimisen. Intensiivijakson aikana ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia. Mittaukset tehdään ryhmän alussa ja 6 kk:n käynnin yhteydessä. Oulussa mittaukset tekee liikunnanohjaaja, Utajärvellä terveydenhoitaja ja Pohteen henkilökunnan ryhmässä terveysliikunnan suunnittelija. Mittareina ovat paino, pituus ja vyötärönympärys tai vaihtoehtoisesti kehonkoostumusmittaus (Inbody). Lisäksi ryhmäläiset täyttävät diabetesriskitestin ja EuroHis 8 -elämänlaatumittarin. 3 kk:n intensiivijakson jälkeen seuraa omatoimijakso, jolloin Verkkopuntari on edelleen käytettävissä ja ryhmäläisiä kannustetaan liikkumaan omatoimisesti. Heitä opastetaan hyödyntämään youtuben maksuttomia liikuntavideoita. Omatoimijakso kestää yhteensä 9 kk. Omatoimijakson aikana ryhmäläisiä järjestetään 1-2 ryhmäetätapaamista, jonka vetää ravitsemusterapeutti
Muutoksen mittarina ovat keskustelut ohjaajien ja ryhmäläisten kanssa sekä palautekysely. Lisäksi ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia.
Terve Suomi -tutkimuksen (2022-2023) mukaan noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla. Vyötärölihavuutta on lähes joka toisella aikuisella. Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa.
Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lihavuuden käypähoito -suosituksen (2024) mukaan ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus (elintapahoito), jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat sekä käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita ja käyttäytymistä. Terveydenhuollolla on keskeinen rooli lihomisriskissä olevien henkilöiden tunnistamisessa, asian puheeksi ottamisessa, elintapaohjauksen tarjoamisessa ja lihavuuden sekä siihen liittyvien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
LiikuntaVerkkopuntari on usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjauksen toimintamalli. Sisältöinä ovat liikunta, ravitsemus, uni ja palautuminen. Vuoden mittainen ohjelma toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Toimintamalli soveltuu työikäisten ylipainoisten aikuisten painonhallinnan tueksi.
Kohderyhmänä on työikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla BMI on yli 30 ja jotka ovat motivoituneita elintapojensa tervehdyttämiseen ja joilla ei ole liikuntaryhmään osallistumista estäviä sairauksia. Asiakkaat kutsutaan liikuntaryhmiin, joita vetää liikunnan ohjaaja. Liikuntaryhmäläiset osallistuvat yhtäaikaisesti Verkkopuntari-ryhmään. Lisäksi ryhmäläisille järjestetään 1-2 etätapaamista. Kutsun yhteydessä asiakkailta kysytään toiveita liikuntaryhmän ja etätapaamisten sisällöistä.
Ryhmämallia testattiin Oulussa, Utajärvellä ja Pohteen työhyvinvointipalveluissa 9/23-9/24. Prosessikuvaus on esitetty jo aiemmin.
Terveysmittauksista seurantatietojen saaminen on haasteellista, koska ryhmäläisiä ei välttämättä tavoiteta niillä kerroilla, jolloin mittaukset oli tarkoitus tehdä. Ryhmäläisiin pitäisi pitää enemmän yhteyttä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta olisi voinut olla enemmän, esim. henkilökohtaisia keskusteluja. Ryhmiin olisi hyvä saada mukaan kokemusasiantuntijoita. He voisivat kannatella ryhmää omatoimijakson aikana. Ryhmäläiset olivat painoindeksiltään erilaisia. Joillakin oli huomattavan paljon ylipainoa ja joillakin ylipainoa oli vain vähän. Ne, joilla oli korkea painoindeksi, jäivät helpommin pois ryhmätapaamisista kuin ne, joilla painoindeksi on alhaisempi. Tutkimusten mukaan Verkkopuntari toimii parhaiten silloin, kun painoindeksi ei ole vielä päässyt kovin korkeisiin lukemiin.
Liikuntaryhmä tukee hyvin verkkopuntarityöskentelyä. Liikunta on hyvä lisä ja kannattaa jatkossakin miettiä liikuntaryhmien ja verkkopuntarin yhdistämistä. Kokeilemisen arvoinen on omaverkkopuntarin ja liikuntaryhmän yhdistäminen, jollainen on Oulussa jo suunnitteilla. Tällöin ohjaajien resursseja ei tarvitsisi sitoa verkkotyöskentelyyn.