Alueella ei ole kotiin vietävää psykososiaalista tukea ihmisille joilla neuropsykiatrisia-, mielenterveydellisiä tai riippuvuuksien haasteita. Kuntaliitosten myötä välimatkat ovat pitkiä jolloin palveluita tarvitsevat ja niistä hyötyvät kuntalaiset jäävät helposti palveluiden ulottumattomiin heikon julkisen liikenteen ja taloudellisen tilanteensa vuoksi. Saamalla tukea ja ohjausta omassa arjen toimintaympäristössään ihmisen elämän- ja arjenhallinta sekä osallisuuden kokemus vahvistuu ja hän tulee aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Hyvinvointialueiden tiukkaa taloustilannetta kuormittaa toistuvat päivystyskäynnit ja vääränlaisiin palveluihin kohdistuminen. Laki sosiaalisesta kuntoutuksesta on kirjattu vuonna 2015 mutta lakia sovelletaan hyvin vaihtelevasti ja se jättää paljon tulkinnan varaa. Toimintamallin kehittämisalueella sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa pääsääntöisesti työtoimintaa yhtenä päivänä viikossa. Liikkuvaa arjen tukea voidaan toteuttaa joko sosiaalipalveluitten alaisena sosiaalisena kuntoutuksena tai terveydenhuollon alaisena psykososiaalisena kuntoutuksena mielenterveyden-ja riippuvuuksien tulosalueen alaisuudessa. Liikkuvan arjen tuen malli toimii kokoavana linkkinä sosiaali-ja terveyspalveluiden, kolmannen sektorin sekä kunnan järjestämisvastuulla olevien työllisyyspalveluiden välillä varmistaen näin ollen asiakkaalle oikeanlaisen ja oikean aikaisen palvelukokonaisuuden. Tästä hyötyvät niin hyvinvointialue kuin kuntakin.
Alustava idea
Toipumisorientaatioon pohjautuvaa tavoitteellista, liikkuvaa, matalan kynnyksen tukea ja ohjausta asiakkaan kodissa ja arjen toimintaympäristöissä. Työikäisille, jotka tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen.
Toimintamallin kuvaus
- Asiakkuus vahvistaa ihmisen toimintakykyä ja arjenhallintaa, myönteistä minä-käsitettä sekä valmiuksia aktiivisempaan arkeen ja osallisuuden kokemukseen
- Edesauttaa tarvittaviin, oikea-aikaisiin palveluihin pääsyä vähentäen sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia
- Toiminta vahvistaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti
- Nopea tuki/neuvonta helposti saavutettavissa ilman raskasta byrokratiaa tai odotusaikoja
- Saavuttaa myös ne kuntalaiset, joiden on hankalaa tai mahdotonta pitkien/kalliiden välimatkojen vuoksi käyttää palveluita
- Luo yhdenmukaisuutta ja tasa-arvoa hyvinvointialueelle
- Mallista erityisesti hyötyvät:
- Päihdeongelmien kanssa kamppailevat, joilla ei ole vielä hoitomyönteisyyttä
- Mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat, joilla ei ole vielä hoitomyönteisyyttä
- Monien haasteiden kanssa elävät, joilla ei ole diagnoosia ja sen vuoksi hoitosuhdetta mihinkään
- Neuropsykiatrisista haasteista kärsivät
- Asiakkaat, joilla on terveydenhuollon kontakti mutta tarvitsevat tukea ja käytännön ohjausta arkeensa
- Alueen asukkaitten hyvinvoinnin, osallisuuden ja tasa-arvon lisääminen
- Pitkien sairauslomien väheneminen
- Työllistyminen/työttömyyden/työkyvyttömyyden väheneminen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kuormituksen ja kustannusten vähentäminen
- Toimivan yhteistyön lisääminen eritoimijoiden välille ja yhteistyömuotojen kehittäminen
- Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen ja minä pystyvyyden lisääminen
Asiakkuuspolku:
- Asiakas/omainen/läheinen/ sosiaalityöntekijä/hoitava taho/mielenterveyden- ja riippuvuuksienyksikkö/osasto, työllisyyspalvelut, opiskelijaterveydenhuolto, tms. ottaa yhteyttä
- Sovitaan tapaaminen ja kartoitetaan asiakkaan elämäntilanne sekä palveluntarve ja ohjataan asiakas tarvittavan palvelun piiriin ja/tai sovitaan jatkosuunnitelma/ kotikäynti
- Laaditaan tukisopimus ja tavoitteet. Sopimukseen määritellään tapaamisten tiheys jota tarkastellaan aktiivisesti jatkossa. Aluksi tapaamiset 1-2krt./vko. Tuetaan asiakasta arjenhallintaan liittyvissä asioissa ohjaamalla, tukemalla ja motivoimalla ”rinnalla kulkijana” tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koko asiakkuuden ajan nimetty omaohjaaja jolla on käsitys asiakkaan kulloisestakin elämäntilanteesta ja kokonaisuudesta.
- Asiakas ja työntekijä arvioivat yhteistyössä tuen tarvetta ja asioiden edetessä suunnitelmallinen asiakkuuden päätös tai tarvittaessa saattaminen tuetumpaan palveluun (esim. palveluasuminen tai kuntoutus). Seurantatapaaminen n. puolen vuoden päähän
Yksilötyöskentelyn sisältö voi olla esimerkiksi:
- Tukea asiakasta arjenhallintaan liittyvissä asioissa ohjaamalla, tukemalla ja motivoimalla ”rinnalla kulkijana” tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
- Tukea sairauden kanssa elämisessä, oireiden tunnistamisessa ja hallintakeinojen harjoittelussa
- Kodinhoidollisissa asioissa ja ravitsemuksessa ohjaamista
- Virastoasioinnissa ja etuuksien kartoituksessa ja hakemisessa, talouden hallinnassa sekä digiasioinnissa ohjaamista
- Tukea työ- ja opiskelupolun löytämisessä
- Liikuntaan ja harrastustoimintaan motivointia
- Ohjataan palveluiden tarpeiden tunnistamisessa ja hakemisessa sekä tarvittaessa kuljetaan mukana niissä
- Päihteettömyyteen motivoitumisessa
- Riippuvuus- ja/tai mielenterveyshoitoon motivointia
- Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettelua
Asiakkailta ja yhteistyöverkostoilta kerätään palautetta ja kokemuksia palvelusta. Asiakastyössä käytetään mittareita joilla asiakas arvioi omaa toimintakyvyn ja osallisuuden muutosta. Käytössä Spiral, osallisuusindikaattori, pienet onnistumistarinat sekä toiminnan oma asiakastyytyväisyys-ja elämänhallinnan muutos mittaristo. Asiakkuuden alussa asiakas määrittelee itselleen tavoitteet joihin pyrkii asiakkuuden aikana. Jokainen asiakkuus on yksilöllinen ja toiminta ja tuki räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaisesti asiakkaan omien tavoitteiden pohjalta. Ryhmätoimintoja kehitetään ja järjestetään kulloisenkin asiakasryhmän tarpeiden ja toiveitten pohjalta. Toimintamalli pohjautuu toipumisorientaatio ajatteluun ja ajatukseen että asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Tavoitteellista, liikkuvaa matalankynnyksen tukea ja ohjausta asiakkaan kodissa ja arjen toimintaympäristöissä työikäisille, jotka tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen
Alueella ei ole matalan kynnyksen liikkuvaa palvelua työikäisille joilla on eriasteisia arjenhallinnan haasteita. Kuntaliitosten myötä alue on maantieteellisesti laaja ja julkiset kulkuyhteydet heikot. Palvelut keskittyy kantakaupunkiin ja näin ollen erityisesti syrjäseudulla asuvien on hankalaa tai jopa mahdotonta hakeutua tarvitsemiensa palveluitten piiriin. Liikkuvan tuen avulla voidaan saavuttaa myös ne kuntalaiset, joiden on hankalaa tai mahdotonta pitkien/kalliiden välimatkojen vuoksi käyttää palveluita. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa monien asioiden hoitaminen tapahtuu digitaalisessa ympäristössä. Myös hyvinvointialueen strategiassa palveluverkon rakentamiseksi painottuu digitaalisten ja etäpalveluiden kehittäminen. Kaikilla ei ole tarvittavia valmiuksia digiympäristössä toimimiselle. Liikkuvan tuen avulla voidaan motivoida ja opastaa palveluitten käyttöön asiakkaan omassa ympäristössä.
Hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen omien palvelujen avulla. Mielenterveys-ja päihdepalveluissa on käynnissä asumispalvelurakenteen keventäminen omien tukiasuntojen turvin (Mikkeliin). Aikuisten palveluissa tuetaan tätä rakennetta päivä/työtoimintojen ja kotiin vietävien palvelujen avulla. Toimintaa kehitetään tukemaan kotona ja tukiasunnoissa asuvien asiakkaiden tarpeen mukaiseksi. Rinnalle kehitetään jalkautuvaa palvelua kotona asumisen tueksi. Hyvinvointialueen palveluissa avainasemassa ovat ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut sekä niiden kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen. Liikkuvaa tukea on tarpeen laajentaa kattamaan hyvinvointialuetta yhtenäisemmin. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämisen painopistealueita ovat peruspalvelujen vahvistaminen, päihdepalvelujen kehittäminen sekä uusien etäpalvelujen vakiinnuttaminen osaksi palvelukokonaisuutta. Sosiaalipalveluiden peruspalvelupainotteisuudella tavoitellaan erityispalveluihin kohdentuvan paineen ja kustannusten kasvun vähentämistä. Peruspalveluihin tulee ensivaiheessa investoida, jotta niillä saadaan aikaan haluttu vaikutus.
Hyvinvointialueen palvelustrategiaan pohjautuen alueella on perusteltava tarve kotiin ja arjen toimintaympäristöön vietävään liikkuvaan arjen tukeen. Ensisijaisesti Liikkuvan tuen malli on tarkoituksenmukaista juurruttaa osaksi sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamismallia alueellamme, koska tällä hetkellä meillä tämä toteutuu hyvin suppeana. Tämä tukee myös v.2027 valtakunnallisesti voimaan tulevaa sosiaalisen kuntoutuksen uudistusta
Tärkeimpänä tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta ja laajempaa ymmärrystä alueen väestön tarpeista ja kustannusten muodostumisesta sekä palvelujärjestelmän uudelleen organisointia. Malli on luonnollinen osa sosiaalipalveluja ja lakiuudistuksen myötä 2027 erittäin tarpeellinen kokonaisuus työtoiminnan ohelle. Täm vaatii kuitenkin rahoittajilta ymmärrystä siitä, ettei ole kaikkien edun- tai tarpeen mukaista yrittää auttaa asiakkaita hoidollisin keinoin kun avun tarve on arjessa ja toiminnan ohjauksesssa. Rahat ja resurssit pitää kohdentaa oikein hyvinvointialueella.
- Työikäiset 18-65-vuotiaat alueen (hva, kunta) asukkaat jotka, tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen. Erityisesti ihmiset joilla on neuropsykiatrisia, mielenterveyden ja/tai riippuvuuksien haasteita.
- Psykiatrisesta osastohoidosta ja asumis-tai kuntoutusyksiköstä kotiutuvat
- Neuropsykiatrisista haasteista kärsivät
- Haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät täysi-ikäiset nuoret
- Aikuiset joiden työ-tai opiskelu on uhassa vaarantua arjessa selviytymisen takia
- Syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat
- Asunnon menettämisuhan alla olevat
-
Kriisiytyneessä elämäntilanteessa olevat
2. Hyvinvointialue:
- Työikäisten sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asumis- ja ostopalvelut
- Terveydenhuolto, mielenterveyden-ja riippuvuuksien avo-ja osastohoito, päivystys
-
Kuntouttava työtoiminta
3. Kaupungin työllisyyspalvelut
Toiminnan tarvetta ja laatua arvioidaan:
- Asiakas-ja verkostokyselyt
- Aktiivinen vuoropuhelu erilaisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi
- Sekä asiakkaan henkilökohtaisten- että toiminnan yleisten tavoitteitten aktiivinen tarkastelu
- Asiakastyössä käytettävät mittarit
- THL:n kehittämä Osallisuusindikaattori, taloudellisten hyötyjen työkalu sekä Pienet onnistumistarinat-työkalu, joiden tuloksista voi lukea tarkemmin toimintamallista liitteenä
1.6.2023-31.5.2026, kolme ohjaajaa ja vastaava ohjaaja/projektipäällikkö joka tekee myös asiakas työtä
Budjetti kolmelle vuodelle 532 117€
Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistyö on liian vähäistä/kankeaa. Puuttuu kokonaan kuntoutumissuunnitelma malli jossa asiakkaan koko verkosto kokoontuu ja kirjaa ylös yksilötasolla asiakkaan kuntoutuksen tavoitteita ja eritoimijoiden rooleja niiden toteuttamiseksi. Asiakkaan verkostoon tarvitaan nk. "kokoaja" jotta ei tehtäisi päällekkäisiä asioita tai asioita ei jäisi tekemättä.
Osallisuusindikaattorin pistemäärä nousi väliltä 55,00-57,49 välille 67,50-69,99. Mikäli otanta olisi ollut suurempi ja pidempiaikaisempi, olisi luku todennäköisesti noussut vielä enemmän.
Parhaat tulokset (noin puolet vastaajista kosi asioiden olevan nyt paremmin) asiakkaitten kokemuksissa toiminnan aikana nousi seuraavat: Arjensisältö , Mieliala , Turvallisuuden tunne , Yleinen toimintakyky , Asioiden hoito kodin ulkopuolella sekä Kyky poistua kotoa.
Yli puolet vastaajista koki uskon itseen ja omiin kykyihin vahvistuneen hankkeen aikana joko paljon tai melko paljon. Jonkin verran tähän uskoi n.40% vastaajista kun taas vain n.7% ei kokenut itseluottamuksensa lisääntyneen lainkaan
➢ Lähes 80% vastaajista koki saavuttaneensa henkilökohtaiset tavoitteensa vähintään kouluarvosanan 7 tasoisesti
➢ N. 65% vastaajista koki hyötyneensä hankkeen tuesta vähintään kouluarvosanan 9 tasoisesti
➢ Noin 75% vastaajista koi työskentelyn olleen yksilöllistä vähintään kouluarvosanan 9 tasoisesti.
Tuloksista ja taloudellisista hyödyistä voi lukea tarkemmin Toimintamallista liitteenä.
- Osallisuuden kokemus lisääntyy
- Minä- pystyvyyden kokemus lisääntyy
- Mahdollisuudet ohjauta työelämään tai opintoihin paranee
- Terveys paranee
- Ihmiset aktiovituvat kodin ulkopuolelle
- Asiakkaitten taloudenhoitokyky paranee mikä näkyy luottohäiriöitten vähenemisenä
- Asunnottomuus vähenee-tuen avulla voidaan vaikuttaa häätöjen määrään
- Terveydenhuollon resursseja vapautuu
Keskeisimpiä resursseja sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat riittävä aika ja tavoitettavuus, mikä mahdollistaa luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen. Tehostettuun työskentelyyn tarvitaan pääsääntöisesti lisää henkilöstöresursseja, koska asiakasmäärät ovat kasvussa ja tuen tarvetta on paljon. Työskentelyn intensiivisyyden lisääminen tarpeisiin räätälöidyissä palvelukokonaisuuksissa auttaa puolestaan asiakkaita hyötymään seuraavista palveluista. Ohjaajaresurssin tarve lisääntyy myös silloin, jos sosiaalisen kuntoutuksen palvelua laajennetaan hyvinvointialueilla, kuntoutusjaksot pitenevät tai ryhmätoimintaa laajennetaan. Maaseutumaisissa olosuhteissa tarvitaan työntekijöitä, jotka liikkuvat päätoimisesti maakunnassa kaupungissa olevien työntekijöiden lisäksi. Käytössä olevat resurssit vaihtelevat erilaisista pelivälineistä autoon, jolla asiakkaita viedään ajanvarauksille, palveluihin tai jolla päästään esimerkiksi luontoretkille. Käytössä voi olla organisaatiotasoista toimintarahaa asiakkaille järjestettävää toimintaa varten. Lisäksi asiakkaille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti täydentävää toimeentulotukea, toimintarahaa ja joukkoliikenteen liput kuntoutusjakson ajalle. Pitkien matkojen ja matkakulujen on havaittu olevan etenkin ryhmätoimintaan pääsyn este pienemmillä paikkakunnilla. Yhdeksän euron toimintaraha ja tuki matkoihin voi olla ratkaiseva tekijä osallistumisen mahdollistamiseksi. (Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli (THL), Pekka Karjalainen, Eeva Liukko ja Heidi Muurinen)
- Mallin kehittämisen resurssit kolmivuotiselle hakekaudelle Savonlinnan toiminta-alueella oli 532 117 €
- Ohjaajia kolme
- Asiakkaita kaudella tuettiin yhteensä 98, joista pidempiä asiakkuuksia oli 78
- Asiakkaita tavattiin pääsääntöisesti kerran viikossa
- Asiakkaitten lukumäärä riippuu paljon tuen tarpeesta ja sen intensiivisyydestä sekä välimatkojen pituudesta
- Ohjaajien määrä riippuu siitä kattavaa ja intensiivistä palvelua halutaan tarjota ja kuinka laaja toiminta-alue on
- Vertailua:
- Satakunnan hyvinvointialue 213 685 asukasta
- Siellä LiiTu-toiminnassa asiakkuuksia n.400, työntekijöitä 22, Vuonna 2022 LiiTu-kustannus 230 000 €
- Etelä-Savon hyvinvointialueella 129 914 asukasta, joista hankkeen toiminta-alueella (Savonlinna) 31 460 asukasta, asiakkuuksia vuositasolla n. 30
- Ehdotukset ohjaajien ammattipätevyyksistä: sosionomi, sairaanhoitaja, lähihoitaja (mielenterveys- ja päihdetyö) erityisesti silloin, kun työntekijä on em. koulutuksen lisäksi suorittanut kohderyhmälle soveltuvan mielenterveys- ja tai päihdetyön erikoisammattitutkinnon tai neuropsykiatrisen valmentajan tutkinnon. Tutkinnosta riippumatta tärkeää on työntekijöiden ymmärrys toipumisorientaatiosta ja laaja-alaisesta moniammatillisesta mielenterveys- ja päihdetyöstä
- Tarvittaessa ilta-aikainen työskentely mahdollistaa myös työssäkäyville tuen