Lapsibudjetoinnin pilotointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole toimintatapaa lapsibudjetoinnin toteuttamiseksi. Myöskään lapsivaikutusten arvioinnille ei ole vakiintunutta käytäntöä. Toimintamalli liittyy keskeisesti VAKEn kahteen arvoon; huolehdimme kestävästä taloudesta sekä vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta .
Lapsilla menee Suomessa enimmäkseen hyvin, mutta lasten oikeuksien toteutumisessa on myös monia haasteita. Erilaiset päätökset ja toimet vaikuttavat lasten asemaan, mutta näitä vaikutuksia ei aina arvioida riittävän huolellisesti etukäteen eikä lasten mielipiteitä ja näkemyksiä huomioida johdonmukaisesti. Tutkimuksissa on noussut esiin, että monet lapset ja nuoret kokevat syrjintää tai yksinäisyyttä. Kaikki lapset eivät myöskään saa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. (lähde: Mikä kansallinen lapsistrategia on? - Lapsistrategia)
Lapsibudjetoinnin pilotointi on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kaksiosainen. Aluksi tehdään jälkiarviointi vuoden 2023 tilinpäätöstietoihin pohjaten. Jälkiarvioinnin osana laaditaan palvelukartta ja mahdollinen jaottelu (liikennevalomalli) jonka mukaan nähdään miten kohdennukset ovat jakautuneet ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen sekä korjaaviin palveluihin. Pilotin tarkoitus on olla kokeilu siitä, miten lapsibudjetointia konkreettisesti tehdään ja mitä kaikkea on budjetoinnissa otettava huomioon, jotta lapsibudjetoinnista saadaan hyvin toimiva ja säännöllinen käytäntö hyvinvointialueen talousarvion tueksi.
Toinen osa hanketta on selvitystyö ja toimintasuunnitelma, jonka avulla kirkastetaan hyvinvointialueen lapsibudjetoinnin taso jatkossa sekä sen toteutus. Lähtökohtana on, että lapsibudjetoinnista tulee hyvinvointialueella pysyvä käytäntö, joka toteutetaan säännöllisesti ja jonka avulla saadaan tietoa lapsiin kohdistuvien määrärahojen vaikuttavuuksista. Tavoitteena on luoda malli, jolla saadaan kerättyä säännöllisesti tietoa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetuista euromääristä, mutta niin, että se sidotaan lapsivaikutusten arviointiin ja vaikuttavuuteen.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on viime vuosina herättänyt huolestuneisuutta. Lapsibudjetointi auttaa osoittamaan hyvinvointialueen talouden jakautumista. Kun tieto lapsiin ja nuoriin kohdistuvista investoinneista saadaan sidottua myös lapsivaikutusten arviointiin, saadaan arvokasta tietoa taloudellisten panostusten vaikutuksista. Jotta hyvinvointialueen taloudelliset resurssit voidaan käyttää tehokkaasti, on tärkeä tietää, millaisiin palveluihin määrärahat kohdentuvat, miten ne vaikuttavat eri kohderyhmiin ja miten palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena sekä millaista vaikuttavuutta kohdennetut määrärahat tuottavat.