Keski-Suomen perhekeskustoiminta

Kansalliset linjaukset huomioiden, toimintamallityöryhmä on tunnistanut minimivelvoitteet/reunaehdot, joiden sisällä pystytään toimimaan konkreettisesti samaan suuntaan ja jotta palveluiden ja toimintojen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa.

Samaan suuntaan - Kehittämisehdotuksina ja jatkotoimenpiteinä suositeltavaa 

Perhekeskustoiminnalle on laadittu Keski-Suomessa yhteiset arvot ja palvelulupaukset: lapsi- ja perhelähtöisyys, eettisyys, luottamus.

Palvelulupaukset otetaan käyttöön ja nähtäville

 Asiakirjat: Perhekeskustoiminta sisällytetään kuntien ja hyvinvointialueen keskeisiin asiakirjoihin, kuten hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja strategiaan.   

Yhteistyösopimus: Yhteensovittavaan ja sitouttavaan toimintaan laaditaan yhteistyösopimus hyvinvointialueen kaikkien perhekeskustoimijoiden kesken 

Verkosto: Perhekeskusverkostot toimivat monella tasolla. Perhekeskustoiminta tarvitsee maakunnallisesti kattavan monitoimijaisen strategisen ohjausryhmänsä. Jokaisessa kunnassa toimii myös ohjausryhmä/työryhmä, muodostetaan aluekohtaisia tiimejä sekä maakuntaa yhdistävänä toimii Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöverkosto. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhdessä panostetaan ennalta ehkäiseviin palveluihin luomalla ketteriä tiimirakenteita ja toimintamalleja. Hyödynnetään sidosryhmäanalyysia. Järjestetään säännöllisesti sekä maakunnallisia että alueellisia perhekeskuspäiviä. 

Johtaminen ja koordinointi: Toiminnan tulee olla johdettua ja koordinoitua monella tasolla. Paikallisella kuntatasolla on oma koordinoinnista vastaava työntekijä. Hyvinvointialueen tasolla on vähintään aluejaon mukainen määrä koordinaattoreita, jotka sijoittuvat Keskitettyihin palveluihin, jota johtaa palvelupäällikkö. Koordinaattoreille suositellaan toimintaan liittyvää päätäntävaltaa. 

Perhekeskustehtävät: Suositellaan perhekeskustehtävien edellyttämien asiantuntijaryhmien muodostamista, jotka suunnittelevat, arvioivat ja seuraavat tehtävien toteutumista hyvinvointialueella. Perhekeskustehtävien toteutuksen seurantaan on laadittu laatukorttiluonnos.    

Asemoituminen - saatavuus, saavutettavuus: Toimitaan lähipalveluperiaatteella sekä fyysisten perhekeskusten, alueella toimivien kohtaamispaikkojen, että digitaalisten (sähköinen perhekeskus) palveluiden avulla. 

Tilaratkaisut: Huolehditaan, että perhekeskusten alueellinen kattavuus on hyvä ja palvelee koko lapsiperheväestöä. Jokaisessa kunnassa/alueella tulisi olla yksi tai useampi lapsiperheiden kohtaamispaikka (mm. perhekahvilat, perhekerhot, avoin päiväkoti, perhepuisto). Perhekeskusten kohtaamispaikat toimivat ”ovina” sote-keskuksiin. Kohtaamispaikka voi toimia jo valmiiksi perhekeskuksen ohessa tai erillisenä omassa yksikössään. Perhekeskukset toimivat sekä asiakastyön että verkostotyön yhteiskäyttötiloina. Perhekeskuksissa voi olla ammattilaisten omia työpisteitä. (esim. perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja). Fyysiset toimitilat tulee olla toimivien kulkuyhteyksien päässä. Laaditaan karttasovellus hyvinvointialueen verkkosivulle perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista. 

Jalkautuvat palvelut: Lähipalveluperiaate toteutuu, kun ammattilaiset jalkautuvat fyysisiin perhekeskuksiin, lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, koteihin ja kohtaamispaikkoihin lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaisesti. 

Ohjaus- ja neuvonta: Perhekeskuksista/alueilta perheet saavat tarpeen mukaista matalan kynnyksen yleistä ohjausta ja neuvontaa SHL § 6. Ohjausta ja neuvontaa on saatavilla myös keskitetysti.  Asiakaskontaktien jatkuvuus tulee turvata nimeämällä lähityöntekijä/omatyöntekijä. Avun ja tuen saamisen oikea-aikaisuus vahvistavat varhaisen tuen ja hoidon toteutumista. Matalan kynnyksen yleinen ohjaus ja neuvonta, (sekä palveluohjauksessa että perhetyön asiakastapauksissa, vahvistetaan työparityötä monitoimijaisesti), yhteinen mallinnus osana perhekeskustoimintaa. 

Osallisuus: Toiminta on psykososiaalisesti saavutettavissa, osa palveluiden laatua edellyttäen, että perheitä kutsutaan mukaan perhekeskustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteisesti sovituilla menetelmillä. Perhekeskustoiminta on avointa kaikille lapsiperheille. Osallistamisen tavoissa voi olla vaihtelua paikallisten/alueellisten tarpeiden mukaisesti. Osallisuutta vahvistetaan ja tarjotaan tarpeiden mukaisia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita. Tähän on valmisteltu osallistamisen keinoja palvelumuotoilun avulla. Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. 

Viestintä ja markkinointi: Tiedottamista vahvistetaan ja laaditaan tiedottamisen rakenteet; Perhekeskustoiminnalle laaditaan oma viestintäsuunnitelma, käytetään osallistavaa viestintää

Karttasovellus hyvinvointialueen verkkosivulle perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista

Maksuttomuus: Lapsille, nuorille ja perheille avoin toiminta ja tuotetut palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Seuranta ja arviointimittarit: riskien hallinta johtamisen ja kehittämisen tueksi. Palautekyselyt, hyödynnetään säännöllisesti välitöntä laadullista palautetta, monialaisen työskentelyn arviointi työntekijöille. Tarvitaan systemaattista laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, yhteisiä arviointimittareita, myös laadullisen tiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta. Valmistelutyö siirtyy palvelutuotantoon. Tiedonkeruuta suositellaan sähköiselle alustalle.