Nuoret suunnittelevat tiloja, ympäröivää aluetta ja tapahtumia sekä tekevät käytännön toimenpiteitä ikäihmisten ja yhdistysten kanssa koululla koulupäivän jälkeen. Sosiaalinen koheesio ja psykologinen pääoma vahvistuvat, katuväkivalta vähenee.
Hankkeessa vastataan haasteeseen, jossa nuorten kasvuympäristössä on puutteita yhteisöllisyydessä, osallisuudessa ja mielekkäässä vapaa-ajantoiminnassa, mikä yhdessä yksinäisyyden ja heikon psykologisen pääoman kanssa lisää riskiä kielteisille kehityspoluille ja katuväkivallalle.
Toimintamallia kehitetään vastaamaan tarpeeseen vahvistaa nuorten kasvuympäristön turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä lisätä matalan kynnyksen toimintaa. Tavoitteena on ehkäistä nuorten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja kielteisiä kehityspolkuja sekä vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
KEHTAAMO-hankkeella tavoitellaan nuorten kasvuympäristön vahvistumista ja katuväkivallan riskin vähenemistä kohdealueella. Nuoret osallistuvat aktiivisesti monitoimitalon tilojen, ympäröivän alueen ja tapahtumien suunnitteluun sekä tekevät käytännön toimenpiteitä yhdessä ikäihmisten ja yhdistysten kanssa koulupäivän jälkeen. Tämä lisää sosiaalista koheesiota, yhteisöllisyyttä ja nuorten psykologista pääomaa (toivo, itseluottamus, sinnikkyys, optimismi). Yksinäisyys ja syrjäytyminen vähenevät, alueen turvallisuus ja vetovoima paranevat ja nuorten sekä ikäihmisten väliset kohtaamiset luovat sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Pitkäaikaisena tuloksena toimintakulttuuri muuttuu ja syntyy kestäviä malleja yhteisölliseen tilakehittämiseen.
Ryhmätoiminta arki-iltapäivinä koululla, ryhmien toimenpiteet edistävät alueen ja tilojen viihtyisyyttä, nuorten psykologista pääomaa, eri ikä- ja väestöryhmät kohtaavat toisiaan ja toteutetaan nuorten kanssa nuorten suunnittelemia toimenpiteitä, koulurakennuksen tilat tulevat aktiiviseen käyttöön, toteutetaan tapahtumia, turvallisuuskävelyjä, Nuorten ääni -kuuluville kampanja.
Toimintamallin onnistumista arvioidaan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla, ja arviointi perustuu systemaattiseen tiedonkeruuseen koko hankeajan.
Keskeiset arviointimenetelmät:
Toimintamalli sisältää viikoittaista nuorten ryhmätoimintaa, nuorten osallistamiseen perustuvaa yhteiskehittämistä, tapahtumia ja projekteja, turvallisuustyötä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Toiminta toteutetaan monitoimijaisesti nuorten arkiympäristössä ja siihen yhdistyy myös sukupolvien välinen yhteistyö.
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää monitoimijaista yhteistyötä, toimijoiden sitoutumista, selkeää koordinaatiota ja riittäviä resursseja. Lisäksi tarvitaan saavutettavat tilat, toimiva viestintä, nuorten aito osallistaminen sekä turvalliset toimintakäytännöt. Toimintaa kehitetään jatkuvasti kerätyn tiedon ja palautteen perusteella.
Nuoret osallistuvat kehittämiseen alusta alkaen tuomalla esiin omia kokemuksiaan ja tarpeitaan. He suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä aikuisten kanssa. Osallistuminen on jatkuvaa ja perustuu nuorten aitoon vaikutusmahdollisuuteen.
Toimintamallia kokeillaan hankekauden aikana vaiheittain suunnittelusta pilotointiin ja juurruttamiseen. Prosessi sisältää toimijoiden kokoamisen, nuorten osallistamisen, arjessa toteutettavan pilotoinnin sekä jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. Toteutus perustuu hanketyöntekijän koordinoimaan monitoimijaiseen yhteistyöhön, nuorten arkiympäristöön sijoittuviin tiloihin sekä riittäviin henkilöstö- ja toimintaresursseihin.
Kokeilun alkuvaiheessa on saatu käynnistettyä säännöllistä toimintaa nuorille, lisättyä heidän osallisuuttaan ja vahvistettua yhteisöllisyyttä. Nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, ja eri toimijoiden yhteistyö on konkretisoitunut. Pidemmän aikavälin vaikutuksia arvioidaan systemaattisesti.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa alueen turvallisuutta. Lisäksi tavoitteena on, että monitoimijainen yhteistyö ja nuorille suunnattu toiminta juurtuvat pysyviksi käytännöiksi, ja että yhdistykset ja muut toimijat jatkavat säännöllistä toimintaa hankkeen jälkeen.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää vahvaa koordinaatiota, arkeen jalkautuvaa toimintaa sekä toimijoiden sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Keskeisiä resursseja ovat nimetty projektityöntekijä, monitoimijainen verkosto, saavutettavat tilat, riittävä aika ja perusrahoitus toiminnan järjestämiseen. Lisäksi tarvitaan nuorilähtöistä työotetta ja osaamista yhteisöllisen toiminnan fasilitointiin.