Kansallisen muistipalvelupolun käyttöönotto Etelä-Savon hyvinvointialueella

Luotu 26.05.2026
Kansallisen muistipalvelupolun käyttöönotto Etelä-Savon hyvinvointialueella

Alustava idea

Tavoitteena on rakentaa alueelle selkeä, yhdenvertainen ja ennakoiva muistipalvelupolku, joka tukee yli 65‑vuotiaiden muistiterveyttä, muistioireiden varhaista tunnistamista ja oikea‑aikaista tukea.

Hanke jalkauttaa kansallisen muistipalvelupolun ja kokoaa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen nykyiset palvelut yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kohderyhmänä:

  • Yli 65‑vuotiaat muistisairauden riskissä olevat henkilöt
  • Muistisairautta sairastavat
  • Muistisairaiden omaishoitajat ja läheiset
  • Sote‑ammattilaiset ja järjestöjen toimijat
  • Etelä‑Savon kunnat, vanhusneuvostot ja hyte‑verkostot

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste
  • Etelä‑Savo on Suomen ikääntynein alue, mikä lisää muistisairauksien esiintyvyyttä; muistisairaudet heikentävät toimintakykyä ja kasvattavat palvelutarvetta merkittävästi
  • Alueella arvioidaan olevan jopa noin 5 000 muistisairasta henkilöä, joista osa jää ilman oikea‑aikaista tukea. Vuonna 2025 muistidiagnooseja oli 2900.
  • Muistisairaudet ovat yleisin syy ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymiselle
  • Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ei toteudu riittävän hyvin:
    • oireet jäävät usein huomaamatta
    • tietoa ja osaamista puuttuu niin ikääntyneiltä, omaisilta kuin ammattilaisiltakin
  • Muistipalvelupolku on hajautunut ja vaikeasti hahmotettava, eikä kokonaiskoordinaatiota ole riittävästi
  • Toimijoiden (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt) yhteistyö on osin pirstaleista, mikä heikentää palvelujen sujuvuutta
  • Järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen tuki jää osin hyödyntämättä, vaikka sen vaikuttavuus on osoitettua
  • Omaishoitajien tukipalvelut ovat vaikuttavia (78 % koki jaksamisensa vahvistuneen, RRP2), mutta tuen tarve on edelleen suuri
  • Muistisairaudet koskettavat laajasti myös sairastuneen lähipiiriä, mikä korostaa kokonaisvaltaisen tuen tarvetta
Kehittämistarve eri näkökulmista
  • luoda selkeä, yhtenäinen ja asiakaslähtöinen muistipalvelupolku, joka on helposti hahmotettavissa sekä asiakkaille että ammattilaisille
  • vahvistaa muistisairauksien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisevää työotetta koko alueella
  • parantaa palvelujen yhteensovittamista ja koordinaatiota hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä
  • hyödyntää nykyisiä palveluja ja erityisesti järjestöjen matalan kynnyksen tukea nykyistä vaikuttavammin
  • tukea muistisairastuneiden toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään
  • vahvistaa omaisten ja omaishoitajien tukea, jaksamista ja palveluihin ohjautumista
  • vastata väestön ikääntymisen myötä kasvavaan muistisairauksien ja palvelutarpeen lisääntymiseen ennakoivasti ja kestävällä tavalla

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset
  • Rakennetaan Etelä‑Savoon selkeä, yhdenvertainen ja ennakoiva muistipalvelupolku yli 65‑vuotiaille
  • Kootaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen palvelut yhdeksi toimivaksi ja sujuvaksi kokonaisuudeksi
  • Vahvistetaan muistisairauksien varhaista tunnistamista:
    • tunnistetaan riskissä olevat ikäihmiset ajoissa
    • ohjataan heidät oikea‑aikaisen tuen ja palvelujen piiriin
    • hyödynnetään näyttöön perustuvia käytäntöjä (mm. Käypä hoito ‑suositukset ja FINGER‑tutkimus)
  • Tuetaan ikääntyneiden toimintakykyä elintapaohjauksen ja matalan kynnyksen palvelujen avulla
  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista, työnjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä
  • Parannetaan omaishoitajien ja läheisten saamaa tukea sekä vahvistetaan heidän jaksamistaan
  • Lisätään palvelujen saavutettavuutta ja sujuvoitetaan asiakkaan palveluun ohjautumista

Pitkän aikavälin vaikutukset:

  • Parempi elämänlaatu muistisairastuneille ja heidän läheisilleen
  • Toimintakyvyn säilyminen pidempään ja kotona asumisen tukeminen
  • Raskaampien palvelujen tarpeen vähentyminen
  • Palvelujärjestelmän kustannusten kasvun hillintä ja resurssien tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen
Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitellut muutokset saavutetaan kehittämällä ja jalkauttamalla muistipalvelukokonaisuutta seitsemän toisiaan tukevan toimenpidekokonaisuuden kautta:

1. Rakennetaan ja yhtenäistetään muistipalvelupolku

  • Tunnistetaan ja korjataan palvelupolun keskeiset solmukohdat ja katvealueet, erityisesti alkuvaiheessa
  • Kootaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen palvelut, käytännöt ja toiminta selkeäksi kokonaisuudeksi
  • Otetaan käyttöön yhtenäinen muistipalvelupolku koko alueella
  • Lisätään viestintää ja tietoisuutta palvelupolusta

2. Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista

  • Lisätään muistiterveyden edistämisen keinoja ja tavoitetaan riskiryhmiä varhain
  • Otetaan käyttöön FINGER-mallin mukainen riskitestaus, elintapaohjaus sekä omaishoitajien tukeminen osana ikäneuvoloiden toimintaa
  • Hyödynnetään järjestöjen matalan kynnyksen tuki ja ohjaus osana palvelukokonaisuutta

3. Kehitetään muistikoordinaattoritoimintaa

  • Tarjotaan tuki asiakkaille palveluihin ohjautumisessa ja kokonaisuuden hahmottamisessa
  • Vahvistetaan yhdyspintatyötä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä
  • Pilotoidaan toimintamallia ikääntyneiden palveluissa

4. Tuetaan kuntia muistiterveyden edistämisessä

  • Yhteiskehitetään kunnille Muistiystävällisen kunnan askeleet -työkalu
  • Kootaan työkaluun tarkistuslistoja, hyviä käytäntöjä sekä näyttöön perustuvia toimintamalleja (mm. FINGER)
  • Tuetaan kuntia huomioimaan muistipalvelupolku osana hyvinvointityötä ja suunnittelua

5. Vahvistetaan ammattilaisten osaamista

  • Toteutetaan koulutuksia muistipalvelupolun käytännöistä, varhaisesta tunnistamisesta ja oikea‑aikaisesta ohjauksesta
  • Juurrutetaan koulutussisällöt osaksi perehdytystä ja jatkuvaa oppimista
  • Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita koulutuksissa

6. Kehitetään digitaalisia ratkaisuja

  • Laajennetaan OmaEloisa-alustaa sisältämään muistipalvelupolut, riskitestit ja ohjauksen palveluihin
  • Lisätään alustoille hoitopolut muistisairausdiagnoosin saaneille henkilöille
  • Kootaan hyvinvointitarjottimelle muistiterveyden edistämiseen ja tukeen liittyvät palvelut

7. Toteutetaan systemaattinen arviointi

  • Arvioidaan muistipalvelupolun toimivuutta, arjen sujuvuutta ja hyvinvointivaikutuksia
  • Seurannasta ja arvioinnin koordinoinnista vastaa Miina Sillanpään Säätiö
  • Hyödynnetään monipuolisia aineistoja: kyselyt, haastattelut, tilastotieto ja asiakaskokemukset
Seuranta ja arviointi

Etelä-Savon Muistipalvelupolun arviointi pohjautuu jatkuvaan/prosessiarviointiin sekä tuloksellisuuden arviointiin.

Jatkuva-/prosessiarviointi

Jatkuvaa arviointia toteutetaan koko hankkeen ajan ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden osalta. Palautetta kerätään niin hanke-, kehittäjä- ja ohjausryhmältä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta sekä itse kohderyhmältä ja heidän omaisilta. Tämän palautteen perusteella parannetaan ja viimeistellään hankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä esimerkiksi digipolkujen, ammattilaisten koulutuspakettien, muistikoordinaattoritoiminnan, Ikäneuvolan kehittämistoimien sekä Muistiystävällisen kunnan askeleet -työkalun osalta. Jatkuvaa arviointia tehdään sekä laadullisen, että määrällisen arvioinnin keinoin. Määrällisinä prosessimittareina toimii muun muassa digipolkujen ja riskitestien käyttöasteet, ammattilaisille suunnattujen koulutusten osallistujamäärät, muistikoordinaattoritoiminnan piiriin osallistuneiden asiakkaiden määrä sekä erilaiset tavoittavuuden mittarit.

Tuloksellisuuden arviointi

Hankkeen toimenpiteet jaetaan tuloksellisuuden arvioinnin osalta viiteen osa-alueeseen;

  1. Muistisairaat henkilöt ja heidän läheiset
    • Case-haastattelut/Pienet onnistumistarinat Muistipalvelupolun eri vaiheisiin liittyen --> Tavoitteena saada syvällisempää, laadullista, tietoa liittyen yksilöiden kokemuksiin muistipalvelupolun eri osa-alueissa (ensihuolesta diagnoosiin ja seurantaan)
  2. Eloisan alueen kuntalaiset sekä sote-ammattilaiset
    • Edustava ja valikoitumaton otos, jolta kerätään Webropol-pohjainen kysely (laadullinen ja määrällinen data) liittyen Eloisan muistipalveluiden toimintaan. Kysely painottuu erityisesti hankkeen aikana tehtyihin toimenpiteisiin.
  3. Eloisan sote-ammattilaiset
    • Palautekysely liittyen hankkeen aikana järjestettyihin koulutuskokonaisuuksiin (laadullinen ja määrällinen palaute, oman osaamisen lisääntymisen kokemus)
  4. Muistipalvelupolku
    • Läpimenoaikojen nopeutumisen seuranta niissä spesifeissä osa-alueissa, joihin on hankkeessa kohdennettu toimenpiteitä, painotus erityisesti muistipalvelupolun alkuvaiheen ennaltaehkäiseviin ja oireiden ensioireiden tunnistamiseen liittyviin toimenpiteisiin.
  5. Etelä-Savon hyvinvointialue
    • Muistidiagnoosien määrän seuranta, Ikäneuvolan kävijämäärien seuranta, Muistikoordinaattoreille hakeutuneiden seuranta

 

Ratkaisun keskeinen sisältö
  • Kartoitetaan ja yhtenäistetään muistipalvelupolku
    • tunnistetaan palvelujen solmukohdat ja katveet
    • kuvataan ja otetaan käyttöön yhtenäinen muistipalvelupolku
    • kootaan eri toimijoiden palvelut helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi
    • lisätään viestintää ja tietoisuutta palveluista
  • Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista
    • otetaan käyttöön muistisairauksien riskitestaus ja elintapaohjaus (FINGER-malli)
    • kehitetään toimintatapoja riskiryhmien varhaiseen tavoittamiseen
    • liitetään muistiterveyden edistäminen osaksi ikäneuvoloiden toimintaa
    • ohjataan asiakkaita matalan kynnyksen palveluihin ja järjestöjen toimintaan
  • Kehitetään muistikoordinaattoritoimintaa
    • tuetaan asiakkaita palveluihin hakeutumisessa ja palvelukokonaisuuden hahmottamisessa
    • vahvistetaan yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä
    • pilotoidaan toimintamalli ja vakiinnutetaan hyvät käytännöt
  • Tuetaan kuntia muistiterveyden edistämisessä
    • kehitetään yhdessä Muistiystävällisen kunnan askeleet -työkalu
    • tarjotaan kunnille konkreettisia työkaluja ja malleja muistiterveyden edistämiseen
    • tuetaan muistipalvelupolun huomioimista osana kuntien hyvinvointityötä
  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista
    • järjestetään koulutuksia varhaisesta tunnistamisesta, ohjauksesta ja palvelupolun käytöstä
    • viedään koulutukset osaksi perehdytystä ja jatkuvaa oppimista
    • hyödynnetään kokemusasiantuntijoita koulutuksissa
  • Kehitetään digitaalisia ratkaisuja
    • laajennetaan OmaEloisa-alustaa sisältämään muistipalvelupolut
      1. Aivoterveys ja muistioireiden tunnistaminen (avoin polku)
      2. Muistioireiden ensikäynnistä hoitoon ja seurantaan (suljettu polku)
    • rakennetaan selkeät digitaaliset hoito- ja palvelupolut sekä yhteys hyvinvointitarjottimelle
  • Seurataan ja arvioidaan toimintaa systemaattisesti
    • kerätään tietoa palvelupolun toimivuudesta ja asiakaskokemuksesta
    • toteutetaan kyselyitä, haastatteluja ja tilastoseurantaa
    • hyödynnetään arviointitietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Toteutuksen edellytykset

Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää sitoutunutta yhteistyötä, rakenteellisia muutoksia sekä osaamisen vahvistamista koko alueella:

  • Toimijoiden sitoutuminen ja yhteistyö
  • Yhteinen näkemys ja toimintamallit
  • Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen, koulutustarpeiden tunnistaminen
  • Resurssit ja koordinointi: aikaa kehittämistyölle ja uusien toimintatapojen käyttöönotolle sekä jatkuvuuden varmistaminen hankkeen jälkeen
  • Asiakas- ja omaislähtöisyys: osallistaminen kehittämiseen, jotta palvelujen suunnittelu vastaa arjen tarpeisiin
Asiakkaiden osallistuminen
  • hyödynnämme kokemusasiantuntijoita kehittämisessä: työpajat, koulutukset ja yhteinen työtila kehittämisen tueksi
  • keräämme asiakaspalautetta systemaattisesti: kyselyt, kohderyhmän haastattelut ja keskustelut 

Ratkaisun kokeilu käytännössä
  • Aivo terveys ja muistioireiden tunnistaminen -digipolku kevät 2025
  • FINGER-toimintamalli ikäneuvolassa syksy 2026
  • Muistikoordinaattoritoiminnan pilotti syksy 2026
  • Ammattilaisten koulutuskokonaisuus syksy 2026
  • Toimintamallin kuvaus syksy 2026
  • Muistiystävällisen kunnan askeleet -työkalu kevät 2027
  • Etelä-Savon muistipalvelupolku on kuvattu syksy 2027
  • Viestintä, arviointi ja seuranta aktiivista koko hankeajan
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

.

Pitkän aikavälin tavoitteet ja odotetut vaikutukset

.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Miina Sillanpään Säätiö sr
Mikkelin seudun Muisti ry
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Toimintamalli toteutuu hyvinvointialueen ja kuntien ennaltaehkäisevissä sekä perusterveydenhuollon palveluissa, osana muisti- ja ikäpalveluiden kokonaisuutta. Toimintaympäristöön kuuluvat myös järjestöt ja kolmas sektori (esim. muistiyhdistykset).
Toimintamallin tyyppi
Pavelukokonaisuus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)