Siun soten asukkaiden osallisuuden rakentamisen taustalla vaikuttavat erityisesti sote-ja maakuntauudistukseen liittyvät suunnitellut lait, mutta myös Siun sotesta sekä alueuudistuksesta johtuvat mahdolliset vaikutukset päätöksentekovallan etääntymisestä asukkaista.
Siun sotessa osallisuuden rakentaminen on ollut ennen kaikkea tieto- ja suunnitteluosallisuuden kasvattamista. Siun soten palveluiden kehittämisessä on kaikki mukaan -mentaliteetti ja yhteistyö, joka pyrkii torjumaan osallisuuden yksilöistä, organisaatiosta tai rakenteista johtuvia esteitä. Siun soten osallisuudessa pyritään toimivaan demokratiaan, jossa riittävän moni asukas sekä muut alueen toimijat osallistuvat halutaan mukaan vaikuttamaan. Asukkaiden näkökulman huomioimisella pyritään parantamaan hyvinvointia, joka näkyy siinä, että asukkaat saavat itselleen sopivia palveluita.
Osallisuustyön tasa-arvoisuus näkyy siinä, että myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tyypillisesti koe osallisuutta on haluttu mukaan palveluiden kehittämiseen. Taustalla vaikuttaa demokratiavaje, joka liittyy äänestysaktiivisuuden laskuun, mutta myös erilaisiin toimintakykyihin sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat osallisuuden kokemuksen syntymiseen. Demokratiavaje voi näkyä siinä, että ihmisiä, joilla menee huonosti, ei kuulla riittävästi. Tyypillisesti Siun soten palveluiden kehittämiseen osallistujat ovat vanhempaa aikuisväestöä, mutta myös eri tavoin aktiivisia asukkaita. Voi päätellä, että osallisuutta koetaan siten enemmän niiden joukossa, joilla menee hyvin, koska heidän äänensä pääsee helpommin kuulumaan. Asukasosallistujilla on yleensä omakohtaista erityisen positiivista tai negatiivista kokemusta sote-palveluista, joka saa heidät osallistumaan palveluiden kehittämiseen.
Suoria osallisuuden kontaktipintoja asukkaiden ja Siun soten välillä on rakennettu asukkaita tapaamalla sekä heiltä monimenetelmällisesti mielipiteitä kysymällä. Esteettömyys on myös tärkeä arvo osallisuuden rakentamisessa. Monimenetelmällisyys tekee mahdolliseksi sen, että kaikille voi löytyä joku itselle sopiva tapa osallistua. Toiselle sopii hyvin mennä yleisötilaisuuteen ja toinen taas laittaa mieluummin palautetta sähköisessä palautekanavassa. Itselle helppo ja luonteva tapa voi olla toiselle hankala. Osallisuutta rakennetaan niin, että mahdollisimman monenlaiset ihmiset voisivat osallistua. Osallistumisen paikkoja jaetaan riittävän pieniksi, yksilöllisiksi sekä helpoiksi.
Siun soten asukkaiden osallisuutta rakennetaan myös sillä, että organisaation päälliköt ja johto ovat sitoutuneet asukkaiden osallisuuden kehittämiseen, näin erilaiset osallisuuden rakentamisen keinot tulevat mahdollisiksi asukkaiden ja palveluiden välisessä rajapinnassa. Asukkaiden osallisuuden rakentamiseen liittyvät suuressa määrin myös organisaation toimintaa läpäisevät asiakirjat sekä suunnitelmat. Osallisuuden rakentamista toteutetaan lisäksi puhumalla osallisuudesta, tähän liittyy määrittelykamppailua käsitteen merkityksestä. Jo se tuottaa osallisuutta, kun mahdollisimman moni sote-ammattilaisista päättäjiin on tietoinen siitä mitä osallisuus merkitsee ja mihin sillä organisaation toiminnassa pyritään. Organisaation tieto-osallisuuden kasvattaminen osallisuudesta on tärkeää siksi, että yksi suuri este osallisuuden rakentamiselle on asiaan liittyvätiedon puute.
Lähde:
Lankila, Jaakko.
Asukkaiden osallisuuden rakentaminen Siun sotessa. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos.
