Irti nikotiinista- toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 21.05.2024
Irti nikotiinista- toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Irti nikotiinista- toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Alustava idea

 Tavoitteena on edistää alueen asukkaiden nikotiinittomuutta ja lisätä heidän hyvinvointia. Alueella otetaan käyttöön ryhmätoimintaa, itsehoitovalmennusta sekä koostetaan hyvinvointialueen verkkosivuille nikotiinittomuutta tukevaa materiaalia. 

 

 

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö ovat merkittäviä kansanterveysongelmia, jotka aiheuttavat laajalti terveysriskejä ja ennenaikaisia kuolemia. Nikotiiniriippuvuus ei ainoastaan vahingoita käyttäjän terveyttä, vaan myös lisää terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta. Sotkanetin tilastojen (2018) mukaan Kymenlaaksossa tupakoidaan enemmän kuin muualla Suomessa. Tilastotiedon ja hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan tupakointi on noussut hyvinvoinnin haasteeksi Kymenlaaksossa. Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen strategisissa painopisteissä ja tavoitteissa on kirjattu, että Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus mm. päihteettömään elämään ja saada siihen myös 
tukea. Keskeisenä pitkänaikavälin tavoitteena on Savuton Kymenlaakso 2030.

Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän työn tehostaminen. 

Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.

 

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Kymenlaaksossa nikotiiniriippuvuudesta kärsivän henkilön ohjaaminen ja asiakkaalle tarjottu tuki vieroittautumiseen on ollut saadun palautteen perusteella ollut riittämätöntä ja vaihtelevaa. Ryhmätoimintaa ja itsehoidollisia materiaaleja ei ole ollut systemaattisesti tarjolla. Ammattilaisten osaaminen Kymenlaakson hyvinvointialueella ei ole ollut tasalaatuista. 

  • Asiakasnäkökulma
  • Kenelle: Nikotiiniriippuvaisille henkilöille
  • Mihin: Tarjota  tukea ja jakaa tietoa nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseen. 
  • Miksi: Nikotiinittomuus parantaa merkittävästi yksilön terveyttä, lisää elinikää ja parantaa elämänlaatua. Nikotiinittomuus vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetes II:een, keuhkosyöpään ja muihin hengityselinsairauksiin. Uusi käypähoitosuositus kehottaa kaikkia  yllämainittujen sairausryhmien diagnoosin saaneita potilaita vieroittautumaan nikotiinista osana perussairauden hoitoa. Sama suositus  koskee jo pidempään sairastaneita. 

     

  • Ammattilaisnäkökulma
  • Kenelle: Kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille 
  • Mihin: Yhtenäistää ja tehostaa nikotiiniriippuvuuden hoitoa koko hyvinvointialueella. Antaa ammattilaisille keinoja ohjata potilasta nikotiinivieroituksessa. 
  • Miksi: Ammattilaiset tarvitsevat työnsä tueksi selkeitä, tutkittuja ja tehokkaita työkaluja, jotka tukevat potilaiden nikotiinittomuutta. 

     

  • Organisaationäkökulma
  • Kenelle: Kymenlaakson hyvinvointialue
  • Mihin: Tarve tuoda yhtenäiset nikotiinittomuuteen tähtäävät toimenpiteet laajemmin osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita koko hyvinvointialueelle.
  • Miksi: Nikotiinittomuus vähentää pitkäaikaisia terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa väestön terveyttä, mikä tukee alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.

     

  • Yhteiskunnallinen näkökulma
  • Kenelle: Koko väestölle
  • Mihin: Nikotiinittomuustyön tehostaminen
  • Miksi: Nikotiiniriippuvuus aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia paitsi suorina terveydenhuollon kuluina, myös menetettyinä työpäivinä ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Lisäksi passiivinen tupakointi vaikuttaa muihin kansalaisiin. 

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäiset käytännöt nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseksi alueen asukkaille ja työn tueksi ammattilaisille: 

  •  Oma Kymenlaakso- asiointialustalle toteutetaan Irti nikotiinista- itsehoitovalmennus (2025), joka on kaikille avointa tukea vieroittautumiselle.   
  • 28 päivää ilman- etäryhmätoiminnalla voidaan tukea Kymenlaakson asukkaita ryhmämuotoisella toiminnalla vieroittautumaan nikotiinituotteista. 
  • Ammattilaisille tarjotaan tukea ja koulutusta nikotiinituotteista ja vieroittautuvan potilaan tukemiseksi. Tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia nikotiiniriippuvuuden tunnistamisessa ja vieroitushoidon opastamisessa, mikä parantaa heidän valmiuksiaan tukea potilaita tehokkaasti ja yhdenmukaisesti eri toimipisteissä. (Hyte- koulutuskokonaisuus 2025)
  • Kirjaamiskäytänteiden tasalaatuisuuden edistäminen 
  • Tietoisuuden lisääminen (palvelutarjottimen ja hyvinvointialueen verkkosivujen sisällön kehittäminen)

Pidemmän aikavälin tavoitteena on nikotiinituotteiden käytön väheneminen Kymenlaaksossa. 


 

Tavoitteiden saavuttaminen

Alueellisen ryhmätoiminnan järjestäminen nikotiinista vieroittautuville henkilöille.  

  • Pilotointi vuonna 2024. 

Itsehoitovalmennuksen kehittäminen ja käyttöönotto.  

  • Käyttöönotto 2025

Ammattilaisten osaamisen lisääminen

  • Hyte- koulutuskokonaisuus
  • Kirjaamisen kehittäminen

 

Seuranta ja arviointi

28 päivää ilman ryhmätoiminta: 

  • Ryhmätoimintaa on tarjolla Kyllä/ei
  • Ryhmään osallistujien määrä
  • Toteutuneiden ryhmien määrä
  • Ryhmistä saatu asiakaspalaute

Irti nikotiinista- itsehoitovalmennus

  • Itsehoitovalmennus on käytössä Kyllä/ei
  • Itsehoitovalmennukseen osallistuneet henkilöt
  • Saatu palaute 
  • Itsehoitovalmennuksen alkukartoitus vs. loppukartoitus 

Ammattilaisilta saatu palaute hyte- koulutuskokonaisuudesta

 

 

 

Ratkaisun keskeinen sisältö

Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäiset käytännöt nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumiseksi alueen asukkaille ja työn tueksi ammattilaisille: 

  •  Oma Kymenlaakso- asiointialustalle toteutetaan Irti nikotiinista- itsehoitovalmennus (2025), joka on kaikille avointa tukea vieroittautumiselle.   
  • 28 päivää ilman- etäryhmätoiminnalla voidaan tukea Kymenlaakson asukkaita ryhmämuotoisella toiminnalla vieroittautumaan nikotiinituotteista. 
  • Ammattilaisille tarjotaan tukea ja koulutusta nikotiinituotteista ja vieroittautuvan potilaan tukemiseksi. Tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia nikotiiniriippuvuuden tunnistamisessa ja vieroitushoidon opastamisessa, mikä parantaa heidän valmiuksiaan tukea potilaita tehokkaasti ja yhdenmukaisesti eri toimipisteissä. (Hyte- koulutuskokonaisuus 2025)
  • Kirjaamiskäytänteiden tasalaatuisuuden edistäminen 
  • Tietoisuuden lisääminen (palvelutarjottimen ja hyvinvointialueen verkkosivujen sisällön kehittäminen)

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmänä on kaikki Kymenlaakson asukkaat ja ammattilaiset. 

Suomessa nikotiinin käyttö on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta vähentymisen tahti on hidastunut viime vuosina. Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 12 % ja naisista 11 %. Eläkeikäisistä (65–84-vuotiaat) miehistä tupakoi päivittäin 9 % ja naisista 5 %​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)​​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2023 nuorista pojista tupakoi päivittäin 6 % ja tytöistä 4 %. Sähkösavukkeiden ja nuuskan käyttö on kuitenkin yleistynyt nuorten keskuudessa​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)​​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)​.

Kymenlaakson alueellinen tilanne: 

Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö noudattaa samankaltaisia trendejä kuin muuallakin Suomessa, mutta alueellisista erityispiirteistä löytyy.

Keskeiset tilastot Kymenlaaksossa:

1.Nuoret (8. ja 9. luokka):

  • Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 17,2 % pojista ja 13,1 % tytöistä.
  • Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 7,5 % pojista ja 2 % tytöistä.

2. Ammatilliset oppilaitokset:

  • Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 24,2 % pojista ja 21,5 % tytöistä.
  • Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 14,1 % pojista ja 3,3 % tytöistä.

3. Lukiolaiset:

  • Päivittäin tupakkatuotteita tai sähkösavuketta käyttävät: 7,3 % pojista ja 6,9 % tytöistä.
  • Nuuskan päivittäiskäyttäjät: 2,7 % pojista ja 0,7 % tytöistä.

4.  Päivittäin Tupakoivat 20-64-vuotiaat (2022):

  • Miehet: 16,6 %
  • Naiset: 13,8 %
  • Yhteensä: 15,2 %

5. Päivittäin Nuuskaavat 20-64-vuotiaat (2022):

  • Miehet: 0,9 %
  • Naiset: 0,6 %
  • Yhteensä: 0,8 %

Erityispiirteet alueellamme

  • Aikuisten päivittäinen tupakointi: Alueilla, joissa on enemmän matalasti koulutettuja ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia, tupakointi on yleisempää.
  • Nuorten nikotiinin käyttö: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita, kuten tupakkaa ja nuuskaa, enemmän kuin lukiolaiset​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)​.
  • Erityisryhmät: Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä nikotiinituotteiden käyttö on yleisempää. Tämä ryhmä hyötyisi erityisesti räätälöidyistä tukipalveluista​ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)​.

Kymenlaakson alueella nikotiinituotteiden käyttö on monimuotoista ja sen käyttäjäryhmät vaihtelevat useiden tekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan.

  1. Nuoret ja nuoret aikuiset:
    • Nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta erityisesti uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkötupakan ja nikotiinipussien, käyttöön. Sosiaalinen media ja vertaisten vaikutus voivat olla merkittäviä tekijöitä tässä ryhmässä.
  2. Aikuiset (25-44 vuotta):
    • Tässä ikäryhmässä perinteiset tupakkatuotteet, kuten savukkeet, ovat edelleen yleisiä, mutta myös siirtymä sähkötupakkaan ja nikotiinipusseihin on havaittavissa. Monille aikuisille nikotiinituotteet ovat osa arkipäivän stressinhallintaa tai tottumusta.
  3. Keski-ikäiset ja vanhemmat (45+ vuotta):
    • Tämän ryhmän keskuudessa tupakointi on edelleen melko yleistä, mutta myös tietoisuus terveysriskeistä on suurempaa. Monet saattavat olla kiinnostuneita vähentämään tai lopettamaan nikotiinin käytön.
  4. Miehet vs. naiset:
    • Kuten monissa muissakin osissa Suomea, miehet ovat perinteisesti olleet suurempi ryhmä tupakkatuotteiden käyttäjinä verrattuna naisiin. Kuitenkin naisten nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö on yleistynyt viime vuosina.
  5. Sosioekonomiset erot:
    • Alempiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt käyttävät todennäköisemmin perinteisiä tupakkatuotteita. Korkeamman tulotason ja koulutustason omaavat henkilöt ovat todennäköisemmin kiinnostuneita vaihtoehtoisista nikotiinituotteista, kuten sähkötupakasta ja nikotiinipusseista.
  6. Terveystietoisuus:
    • Kymenlaaksossa, kuten muuallakin Suomessa, terveysvalistus on vaikuttanut siihen, että monet pyrkivät vähentämään tai lopettamaan nikotiinituotteiden käyttöä. Erityisesti vanhemmat ikäryhmät ja perheelliset henkilöt ovat usein kiinnostuneita tupakoinnin vähentämisestä terveyssyistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nikotiinituotteiden käyttäjät Kymenlaaksossa ovat heterogeeninen ryhmä, johon vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Uudet nikotiinituotteet ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas vanhemmat ikäryhmät saattavat olla kiinnostuneempia tupakoinnin lopettamisesta.

Nikotiinivieroituspalveluja suunniteltaessa tavoiteltavia ryhmiä ovat:

  1. Matalasti koulutetut aikuiset: Tupakointi on yleisempää tässä ryhmässä, ja he hyötyisivät kohdennetusta tuesta ja vieroituspalveluista, jotka ottavat huomioon heidän elämäntilanteensa.
  2. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret: Nuorten keskuudessa nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti nuuskan ja sähkösavukkeiden, on yleisempää. Nuorille suunnatut kampanjat ja tuki voivat olla ratkaisevan tärkeitä tässä ikäryhmässä.
  3. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt: Heillä on usein haasteellisempi nikotiiniriippuvuus, ja he hyötyisivät erityisistä vieroitusohjelmista, jotka yhdistävät nikotiinivieroituksen mielenterveys- ja päihdehoitoon.
  4. Raskaana olevat naiset ja heiän puolisot: Vaikka tupakointi raskauden aikana on vähentynyt, tälle ryhmälle suunnattu erityinen tuki voi edelleen parantaa äitien ja lasten terveyttä.

 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

28 päivää ilman- ryhmätoiminnan pilotointi järjestetään 30.9 - 28.10.2024 välisenä aikana etätoteutuksena. Toimintamallia arvioidaan pilotoinnin jälkeen ja tehdään tarvittavia kehittämistoimia.  

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Ryhmätoimintaan ohjautuminen oli laajasta markkinoinnista huolimatta vähäistä. Vuonna 2025 pilotoimme 28 päivää ilman- ryhmätoimintaa, joka käynnistyy verkkototeutuksena vasta, kun ilmoittautuneita ryhmään on riittävä määrä. Ryhmän ajankohta tarkentuu ryhmäläisten ilmoittautumisten perusteella. Ilmoittautumisjärjestelyä uudistetaan saadun palautteen perusteella. 

Arviointi täydentyy vuoden 2025 aikana. 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Juurruttaminen ja levittäminen "28 päivää ilman nikotiinia" -toimintamallista osaksi organisaation tai koko hyvinvointialueen  toimintaa edellyttää huolellista suunnittelua ja resursointia. Alla on kuvattu prosessi, vaiheet, tehtävät ja tarvittavat resurssit, jotta toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia.

Suunnittelu ja valmistelu

Tehtävät:

  • Kartoitus:  Nykytilanteen ja nykyisten toimintatapojen kartoittaminen 
  • Tavoitteiden asettaminen: Määrittele selkeät tavoitteet kehittämistyölle
  • Toimintasuunnitelma: Laadi suunnitelma siitä, miten toimintamallia aiotaan levittää ja juurruttaa.
  • Resurssit: Riittävät resurssit uuden toimintamallin suunnitteluun, kouluttamiseen, markkinointiin. Vastuun määrittely hankeajan päättymisen jälkeen
  • Kouluttaminen: Järjestä koulutusta  ja tiedotusta henkilöstölle toimintamallista ja sen tavoitteista.
  • Viestintä: Suunnitelmallinen ja monikanavainen viestintä asiakkaille ja ammattilaisille
  • Materiaalien tuottaminen: Asiakkaille ja henkilöstölle.
  • Tarpeenmukainen pilotointi  esimerkiksi ryhmätoimintamallin osalta
  • Tulosten seuranta:  Seuraa osallistujien sitoutumista, mahdollisia muutoksia nikotiinin käytössä
  • Palautteen kerääminen: Kerää palautetta osallistujilta ja henkilöstöltä toiminnan kehittämiseksi.
  • Raportointi: Raportoi tulokset johdolle ja muille sidosryhmille. Tuloksien saanti on pitkäjänteistä, tieto tulee viiveellä. 
  • Toimintamallin vakiinnuttaminen: Sisällytä toimintamalli osaksi organisaation tai alueen hyvinvointiohjelmia. Järjestä säännöllistä koulutusta ja viestintää uuden henkilöstön ja osallistujien sitouttamiseksi.

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)