Digineuvola toteutuu kolmen kerran intensiivisen kurssitapaamisen muodossa, jossa jokainen tapaaminen on kestoltaan n. 2-3h. Aikaa on siis hyvä varata 2 tuntia per kurssikerta yhteiseen työskentelyyn, sekä ylimääräinen tunti yksilöllisempiin digitukiasioihin. Kurssin toteutuksesta sovitaan hyvissä ajoin toteutuspaikan kanssa, ja tässä samalla suunnitellaan kurssin markkinointi. Mainoksiin liitetään tieto, että kurssilaiset voivat olla suoraan yhteydessä järjestäjiin tai välittää toiveensa sisällöistä toteutuspaikan henkilökunnan kautta.
Digineuvolaan voi osallistua oman laitteen kanssa, jolloin laitteen päivityksestä ja huoltamisesta tulee tutumpaa – tai mikäli laitetta ei ole, saa laitteen Digineuvolan ajaksi lainaan järjestäjiltä. Kurssin päätyttyä laitteen saa pitää omanaan. Tarkoituksena on siis mahdollistaa tietokoneen käyttö sellaisille ihmisille, joilla muutoin ei ole varaa oman laitteen hankintaan.
Kurssilla läpikäytäviä asioita tyypillisimmin ovat sähköpostin käyttö, asiointipalvelut ja sähköinen tunnistautuminen, sosiaalinen media ja sen eri kanavat, viihde-ja lehdet, oman alueen vapaa-ajan harrastukset, kuvien käsittely ja tallentaminen. Kurssilla tarkoitus on, että keskitytään ja paneudutaan niihin teemoihin joita kurssilaisilta itseltään syntyy. On tärkeää huomata että yhden ohjaajan ohjaamana kurssille mahtuu maksimissaan kuusi osallistujaa, jotta ohjausta voidaan toteuttaa riittävän yksilöllisellä tasolla – mikäli kurssilla on täysin aloittelijoita, voidaan miettiä pienempää osallistujamäärää.
Kurssin tapaamiskertojen on hyvä kulkea kolmen sarjoissa: jos kurssille toivotaan jatkoa, voidaan sopia kolmen kerran uusi jakso. Näin pystytään pitämään kurssit riittävän lyhyenä sekä tarpeen mukaan mahdollistamaan uusien kurssilaisten osallistuminen. Periaatteena pidetään, että kurssille osallistuvat ovat sellaisia henkilöitä, jotka muutoin eivät osallistuisi esimerkiksi kirjaston järjestämille opastuksille tai muutoin kokevat osallistumisen vaikeaksi. Erityistä ymmärrystä kannattaa olla oppimis- ja kielihaasteiden osalta, päihde-ja mielenterveyden haasteiden sekä hahmottamisen ongelmien osalta.
Digitalisaatio ajaa palvelut yhä voimakkaammin verkkoon, tietokoneella hoidettavaksi. Asiointi on siirtynyt sähköiseen muotoon. Viihde, vapaa-aika ja ihmissuhteet rakentuvat myös digitaalisten yhteyksien avulla. Siksi jokaiselle kansalaiselle on tärkeä olla myös digikansalainen ja digitaalisesti osallinen yhteiskunnasta. Siksi ruoka-avun ja päivätoiminnan äärelle täytyy tuoda digitukea, koulutusta ja laitteita.
Digineuvola-toimintaa on kokeiltu ruoka-apu ja päiväkeskustoiminnan yhteydessä, Espoossa. Toiminnan tarkoituksena on tuoda vähävaraisille ja heikossa asemassa oleville mahdollisuus oman laitteen hankintaan sekä tutustuttaa tietokoneen käyttöön. Kävijät ovat olleet päivätoiminnan ja ruoka-avun asiakkaita, joilla taustalla on erilaisia toimeentuloon ja arjen sujuvuuteen liittyviä haasteita.