Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Toimintamallin vaikuttavuutta on arvioitu erilaisten kyselyiden ja palautteiden avulla. Toimintamallia rakennettaessa toteutettiin SWOT- analyysi , jonka avulla arvioitiin toimintamallin vahvuuksia & mahdollisuuksia sekä uhkia & riskejä. Analyysiin osallistettiin palvelualuejohtajat, vastuualuepäälliköt sekä lähijohtajina työskentelevät henkilöt. SWOT-analyysin perusteella rakennettiin toimintamallin pohja, joka sisälsi vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja riskit. Analyysin toteuttamisessa hyödynnettiin etätyöpajoja sekä Padlet- alustaa. Tärkeänä esille tuli tulosten käsittelyn säännöllisyys, myös henkilöstön kanssa. Koettiin myös tärkeäksi tuoda yhteiset mittaritiedot mukaan osavuosikatsauksiin sekä oma-
valvontasuunnitelmiin mikä edesauttaa laatupoikkeamiin puuttumista.
Kotihoidon vertaiskehittämiseen liittyy säännöllisesti toteutuva työhyvinvointi- kysely niin ammattilaisille kuin lähijohdolle, tässä on nähtävissä positiivinen kehitys koko Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Osaamiskartoituksen aineistot on kerätty hankkeen aikana ja osaamiskartoituksen tulosten hyödyntäminen on aloitettu. Osaamisen kehittämisen suunnittelu ja hoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen vievät aikaa eikä tapahdu hetkessä. Näiden vaiheiden jälkeen arvioidaan osaamista uudelleen, joten tässä vaiheessa osaamiskartoituksen vaikuttavuutta
ei voida vielä arvioida, koska työ osaamisen vahvistamiseksi on vasta aloitettu.
Vertaiskehittämisen ja resursointityökalun tulosten avulla pyritään yhä tehokkaampaan asiakastarpeisiin perustuvaan resursointiin. Kotihoidon tehokkaammalla resursoinnilla on vaikutus henkilöstön kokemukseen kuormittuvuudesta. Tällä hetkellä työhyvinvointikyselyn tuloksissa Pohde on kansallisella tasolla, kun arvioidaan henkilöstön palautu-
mista työn rasituksesta. Pohteen kotihoidon ammattilaiset kokevat töihin lähtemisen mielekkäämmäksi kuin kansallinen keskiarvo. Ammattilaiset kokevat myös onnistuvansa hieman paremmin asiakkaiden kotona pärjäämisen ja elämänlaadun ylläpitämisessä sekä parantamisessa.
Tuloksia hyödynnetään asiakaslähtöisesti. Tavoite on, että Pohteella kotihoidon resurssi on käytettävissä asiakastyöhön tehokkaasti ja asiakas saa suunnitelman mukaista palvelua sovitun tuntimäärän. Näin ikäihmisen kotona asuminen ja hyvän elämän kokeminen turvataan ja resurssi kohdennetaan oikea- aikaisesti asiakastarpeen mukaan.
RAI-asiantuntijan ja RAI-vastaavan urakehityspolku ikäihmisten palveluissa- pilotti oli neljälle pilotti yksikölle toteutettu pilotti, jonka tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, mutta tulokset ei ole yleistettävissä, koska pilottiin osallistuneiden ja esimerkiksi pilotin kyselyihin vastanneiden määrä oli hyvin pieni. Pilotin tuloksena on kuvattu pilottiyksiköiden osalta RAI-toimintamallin tehtävänkuvien vaikutusta yksiköiden toimintaan ja RAI-asiantuntijoiden osalta heidän tehtävänkuvan vaikutusta myös laajemmin hyvinvointialueella. Nyt pilotissa on kuvattu ikäihmisten palveluissa tunnistetun tärkeän asiantuntijuuden vaikutusta RAI-toimintaan. Urakehitys on kuitenkin paljon muutakin ja asia vaatii vielä jatkokehittämistä.
Resursointityökalu ja vertaiskehittämisen tulokset ovat vahvasti kytköksissä Pohteen systemaattiseen ikäihmisten palveluiden vertaiskehittämisen toimintamalliin ja siitä jalostettuun kotihoidon tiedolla johtamisen toimintamalliin. Systemaattinen ikäihmisten palveluiden vertaiskehittämisen ja kotihoidon tiedolla johtamisen toimintamalli on kyt-
ketty osaksi Pohteen kotihoidon kehittämisohjelmaa. Näistä voit lukea lisää linkin takaa.
