Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle

Luotu 15.12.2021
Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle
Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle

Alustava idea

Arjen sankarit, miehet kuntoon ja työllistymisen polulle -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointia ja toiminta- ja työkykyä parantava sekä terveisiin elintapoihin ohjaava maakunnallinen toimintamalli työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot
Työttömät

Linkit - Liitteet
PPSHPn Arjen sankarit -hankkeen verkkosivut
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Arjen sankarit -hankkeen verkkosivut
Tilaa Pohjois-Pohjanmaan perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Työ- ja toimintakykyongelmat ovat työelämän ulkopuolisilla henkilöillä yleisiä. Pitkäaikaistyöttömistä jopa puolella on heikentynyt työkyky. Heillä on usein työssäkäyviä heikompi terveys ja koettu elämänlaatu, enemmän mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä. Lihavuus on yleistä. Jopa neljännes työikäisistä on lihavia (BMI 30 kg/m2). Myös ruokatottumuksiin tarvittaisiin muutosta. Esimerkikiksi FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä vain 14 prosenttia syö kasviksia suositusten mukaisesti. Terveyskäyttäytymiseen ja elintapoihin liittyvillä ongelmilla on vaikutus myös kansantalouteen ja niiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja.

Työttömyyden pitkittymisessä ei ole kyse yksinomaan koulutuksen tai työpaikan puutteesta. Asiakkailla on työllistymismahdollisuuksia rajoittavia työ- ja toimintakyvyn haasteita, joihin vastataan kokoamalla TE-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista asiakkaan tarpeiden mukainen palvelupaketti. Palvelupaketin tulisi sisältää elintapaohjauspalvelut, jotka edistävät asiakkaiden työ- ja toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveellisillä elintavoilla voidaan vaikuttaa moniin riskitekijöihin, muun muassa vähentää riskiä sairastua masennukseen, mikä on eniten työkyvyttömyyttä ja myös työttömyyden pitkittymistä aiheuttava tekijä.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Työ- ja toimintakykyongelmien pitkittyessä asiakkaat tarvitsevat työhön kuntouttavia palveluja. Asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellaan hänelle sopiva palvelu esim. kuntouttava työtoiminta tai muu sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jonka tavoitteet määritellään yksilöllisesti. Tavoitteita asetettaessa voidaan painottaa arjen ja elämänhallintaa, esimerkiksi terveellistä ruokavaliota, säännöllistä vuorokausirytmiä ja liikkumista. Elintapaohjausta voidaan sisällyttää kuntouttavaan palveluun esimerkiksi silloin, kun asiakas arvioi itsellään olevan terveyteen, työ- ja toimintakykyyn ja elämänlaatuun liittyviä haasteita.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Arjen sankarit -hankkeessa tuetaan miesten arjen taitoja ja tarjotaan keinoja, joilla he voivat edistää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveysmittauksilla herätellään tiedostamaan omia terveysriskejä ja motivoidaan osallistumaan hankkeen toimintaan. Kykyviisaria hyödynnetään työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Toiminta hankkeessa on ryhmämuotoista, mikä mahdollistaa vertaistuen ja -oppimisen. Esim. yhdessä ruoanlaittaminen, ruokailu ja keskustelut terveellisistä elintavoista edistävät työkykyä monin tavoin ja ryhmältä saatu tuki kannustaa ja motivoi elintapamuutoksessa ja arjen hallinnassa.

Tavoitteiden saavuttaminen

Arjen sankarit, ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen polku

Mitä polku tarjoaa asiakkaalle?

Työikäinen työelämän ulkopuolella oleva mies asioi TE- / työllisyys-/ kuntouttavissa tai sote-palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tunnistetaan tarve elintapojen kohentamiselle. Mies ohjataan ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen polulle, joka on osa asiakkaan työllistymistä edistäviä toimia tai voi olla ensimmäinen askel työllistymisen polulla.

Asiakkaan polku käynnistyy Hyvinvointia ruoasta - tai Hyvä arki -ryhmällä. Ryhmät ovat toiminnallisia, joissa osallistujat saavat eväitä oman hyvinvointinsa edistämiseen. Hyvinvointia ruoasta -ryhmässä osallistuja saa tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja ryhmässä valmistetaan edullista arkiruokaa sekä syödään yhdessä. Yhdessä syöminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta. Hyvä arki -ryhmässä osallistuja saa tietoa terveellisistä elintavoista ja lisänä on ruoanvalmistusta. Ryhmämallit sisältävät tehtäviä osallistujille, joiden tarkoituksena on auttaa ryhmässä opittujen asioiden sovittamista osaksi omaa arkea. Tehtävien avulla osallistuja tulee tietoisemmaksi omista suhtautumistavoista, tiedoista ja taidoista, mikä luo pohjan uuden tiedon omaksumiselle ja uusien taitojen oppimiselle. Lisäksi tehtävät auttavat oman arjen suunnittelussa.

Hyvinvointia ruoasta -ryhmätoiminta sisältää 6 tapaamiskertaa 2-3 kk:n ajanjaksolla. Yhden ryhmätapaamisen kesto on 4 tuntia. Ensimmäinen on Tästä se lähtee -aloitustapaaminen ja loput 5 tapaamiskertaa ovat toiminnallisia ruoanvalmistusta sisältäviä tapaamisia, joista jokaisella kerralla on oma teema; Säännöllisellä syömisellä rytmiä päivään, Säästöjä ruokakuluihin, Mikä ohjaa ruokailutottumuksiani? Terveyttä kasviksista ja Omat valintani jatkossa. Ryhmänohjaajille on laadittu Hyvinvointia ruoasta -ohjaajan opas, joka sisältää taustatietoa miesten ravitsemuksesta, teoriatietoa terveellisistä ruokailutottumuksista sekä valmiin ohjelmarungon ja ohjeet Hyvinvointia ruoasta -ryhmän toteuttamiseksi.

Hyvä arki -ryhmä sisältää 8 tapaamiskertaa 2-3 kk:n ajanjaksolla. Yhden ryhmätapaamisen kesto on 3 tuntia. Ensimmäinen on Ryhmä tutuksi, makupaloja terveistä elintavoista ja hyvästä arjesta -aloitustapaaminen ja loput 7 tapaamiskertaa ovat toiminnallisia ryhmätapaamisia; Mielen hyvinvointi, Hyvinvointini avaimet, Avain hyvää arkeen ja terveyteen, Syöminen, Omat ruokavalinnat käytännössä, Liikkuminen ja Miten tästä eteenpäin? Ruoanvalmistusta on osassa ryhmätapaamisia ja välipala nautitaan jokaisella ryhmätapaamisella. Osallistujat saavat Hyvää arkea -työkirjan oman muutostyöskentelynsä tueksi. Ryhmäohjelmaa suunniteltaessa hyödynnettiin Sydänliiton Tulppa-toimintamallia.

Ryhmään osallistuville järjestetään seurantatapaamiset puolen vuoden ja vuoden päähän ryhmän aloittamisesta. Puoli vuotta ryhmän aloittamisesta hyvinvointitapaamisen ohjelmassa on hyvinvointirata. Rata sisältää rastipisteitä hyvinvoinnin eri osa-alueilta; Viikon elintapateko, Ideoita omaan arkeen, ravitsemuksen nelikenttä, Oma uneni -harjoitus ja Mitä voisin parantaa? sekä lisärasti Miten liikut mieluiten? Hyvinvointiradan lopuksi osallistujat täyttävät Oma hyvinvointilupaukseni -lomakkeen. Lomakkeelta osallistujat valitsevat teon, jonka toteutumista voivat seurata jatkossa omassa arjessa. Lopuksi käydään yhteistä keskustelua ryhmästä ja sen annista. Miettimällä henkilökohtaisen hyvinvointiteon itselleen, asiakkaan on helpompi nähdä ryhmässä käsiteltyjen teemojen yhteys omaan arkeensa. Hyvinvointiteon tekeminen jatkaa myös luontevasti kurssin keskeistä teemaa, omasta hyvinvoinnista huolehtimista.

Vuoden kuluttua ryhmän aloittamisesta järjestetään hyvinvointitapahtuma / oma hyvinvointini -työpaja. Tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa (kunnan hyvinvointipalvelut, sote-palvelut, järjestöt ja yksityiset toimijat). Tapahtuman sisältö rakentuu hyvinvoinnin eri teemoihin liittyvistä alustuksista / näyttelyistä ja yhdessä kahvittelusta. Mahdollisuuksien mukaan tapahtumassa on ruoanvalmistusta.

Seurantatapaamisten välillä osallistujia kannustetaan osallistumaan paikallisesti ja alueellisesti järjestettäviin terveellisiä elintapoja tukevaan toimintaan, tapahtumiin ja seminaareihin/ webinaareihin. Järjestäjinä ovat esim. kunnan liikuntapalvelut, järjestöt, hankkeet, hyvinvointialue jne.

Vertaisryhmän ohjaajakoulutuksen suunnittelua ja toteutusta on tehty yhteistyössä Psoriasisliiton Vertaistervarit - hyvinvointia ja terveyttä edistävää vertaisryhmätoimintaa -hankkeen kanssa, https://www.vertaistervarit.fi/. Molemmilla hankkeilla on yhteinen tavoite eli kouluttaa vapaaehtoisia tarjoamaan elintapaohjausta vertaisryhmässä. Vertaistervarit-hanke on vastannut koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

Mitä polku tarjoaa ammattilaiselle?

Toimintamalli sisältää moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön asiakaspolun istuttamiseksi paikallisiin olosuhteisiin. Työryhmään voivat kuulua esim. kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja ja hänen esimiehensä, työttömien terveydenhoitaja sote-palveluista ja liikunnanohjaaja kunnan liikuntapalveluista sekä asiantuntijoita kunnan hyvinvointipalveluista. Työryhmä hahmottelee asiakaspolun ja sopii käytännön asioista kuten asiakasohjauksesta Arjen sankarit -polulle ja yhteistyökäytännöistä.

Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisen työparina polulla ryhmissä on esim. ravitsemusterapeutti, muu ravitsemusalan ammattilainen tai toimintaterapeutti. Muita ryhmien aikana asiakkaan tukena olevia ammattilaisia ovat esim. terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Jokainen asiantuntija osaltaan auttaa ja tukee asiakkaita tieto-, taito- ja osaamishaasteissa. Ryhmässä toimiminen antaa mahdollisuuden havainnoida asiakkaiden tietoja, taitoja ja yhteistyökykyä. Toiminnan lomassa ohjaaja voi ottaa puheeksi monenlaisia arkeen liittyviä asioita, joista voi keskustella asiakkaiden kanssa. Lisäksi toimintaan osallistuu toimijoita kunnan liikunta- ja hyvinvointipalveluista tarjoamalla toimintaa miehille heidän kokonaishyvinvointinsa edistämiseksi. 

Ammattilaisia kannustetaan osallistumaan kerran vuodessa järjestettävään elintapaohjauksen verkkokoulutukseen (2op). Teemoina ovat liikunta, ravitsemus ja uni. Koulutuksen toteuttavat Pohjois-Pohjanmaan perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopiston kanssa.

Seuranta ja arviointi

Arjen sankarit -hankkeessa keskeinen tavoite on, että kohderyhmänä olevien miesten hyvinvointi, toiminta- ja työkyky paranevat. Tavoitetta seurataan ja arvioidaan terveysmittauksilla (pituus, paino, BMI, vyötärön ympärys, verenpaine, verensokeri, diabetesriksitesti) ja Kykyviisari-kyselyllä ryhmän alussa sekä ½ v ja 1v hyvinvointitapaamisilla. Terveysmittaukset voidaan toteuttaa osana työttömien terveystarkastusta tai erillisenä mittaustapahtumana esim. ryhmätapaamisen yhteydessä. Asiakas täyttää Kykyviisari-kyselyn ja siihen liittyvän keskustelun toteuttaa kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja.

Hyvinvointia ruoasta - ja Hyvä arki -ryhmän päätyttyä osallistujilta kerätään palautetta

Hyvinvointia ruoasta -palautelomake:

1. Kuinka hyödylliseksi koit Hyvinvointia ruoasta -ryhmän kokonaisuudessaan? 

(1 = ei hyödyllinen – 5 = erittäin hyödyllinen).

2. Arvioi Hyvinvointia ruoasta -ryhmätoiminta (1=täysin eri mieltä – 5=täysin samaa mieltä)

  • Ryhmän sisältö vastasi odotuksiani ja toiveitani
  • Saamani tieto oli minulle hyödyllistä
  • Ryhmään osallistuminen motivoi minua syömään terveellisesti
  • Ryhmään osallistuminen motivoi minua laittamaan ruokaa
  • Tunsin, että tulin ymmärretyksi ryhmässä
  • Tunsin, että minua tuettiin riittävästi ryhmässä
  • Tunsin olevani hyvin mukana ja aktiivinen ryhmässä
  • Ateriarytmini on muuttunut parempaan suuntaan
  • Ryhmässä sain vinkkejä arjen hallintaan
  • Vetäjät onnistuivat hyvin ryhmän vetämisessä

3. Kehittämisideoita ja vapaa sana

Hyvä arki -ryhmän palautelomake:

1. Kuinka hyödylliseksi koit Hyvä arki -ryhmän kokonaisuudessaan? 

(1 = ei hyödyllinen – 5 = erittäin hyödyllinen).

2. Arvioi Hyvä arki -ryhmätoiminta (1=täysin eri mieltä – 5=täysin samaa mieltä)

  • Ryhmän sisältö vastasi odotuksiani ja toiveitani
  • Saamani tieto oli minulle hyödyllistä
  • Ryhmässä sain riittävästi tietoa minulle hyödyllisistä asioista
  • Ryhmään osallistuminen motivoi minua tekemään elintapamuutoksia
  • Ryhmästä oli apua minulle tavoitteideni saavuttamisessa
  • Hyvää arkea -työkirja oli minulle hyödyllinen
  • Tunsin, että tulin ymmärretyksi ryhmässä
  • Tunsin, että minua tuettiin riittävästi ryhmässä
  • Tunsin olevani hyvin mukana ja aktiivinen ryhmässä
  • Kotitehtävät olivat minusta hyödyllisiä
  • Terveystarkastus oli minulle hyödyllinen
  • Vetäjät onnistuivat hyvin ryhmän vetämisessä

3. Kehittämisideoita ja vapaa sana

Toimintaryhmissä ammattilaiset tekevät havainnointia (suhtautuminen toimintaan, tiedot, taidot ja yhdessä toimiminen), kartoittavat ryhmään osallistuvien toiveita sekä kysyvät suullista palautetta esim. mitä omalle hyvinvointiteolle kuuluu ja mitä ovat oppineet kyseisellä ryhmätapaamisella sekä mitä voisivat viedä omaan arkeen.

Arjen sankarit -toimintaan osallistuvat ammattilaiset arvioivat toimintaa säännöllisin väliajoin yhteisissä kokouksissa.  Arviointia tehdään esim. SWOT-nelikenttäanalysointimenetelmällä eli toiminnan vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Yhteistyön tavoitteena on tiedon jakaminen, yhteisen näkemyksen rakentaminen ja asiakaslähtöisen toiminnan suunnittelu.

Koulutuksista, seminaareista/webinaareista ja tapahtumista kerätään palautetta webropol-kyselyillä.

Arjen sankarit -hankkeessa toimintaa on arvioitu arviointimatriisin avulla.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Arjen sankarit, ravitsemusterveyden edistämisen ja kuntoutumisen polku on rakennettu työelämän ulkopuolella oleville, työikäisille miehille.

Työikäinen työelämän ulkopuolella oleva mies asioi TE- / työllisyys-/ kuntouttavissa tai sote-palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tunnistetaan tarve elintapojen kohentamiselle. Mies ohjataan kuntoutumisen ja ravitsemusterveyden edistämisen polulle, joka on osa asiakkaan työllistymistä edistäviä toimia ja voi olla ensimmäinen askel työllistymisen polulla. Toimintamalli istuu hyvin osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, sosiaalista kuntoutusta ja mielenterveyden palveluita.

Polku alkaa Hyvinvointia ruoasta -ruoanvalmistusryhmällä tai Hyvä arki -ryhmällä. Molemmat ryhmät sisältävät teemoja terveellisistä elintavoista ja painopiste on terveellisessä ravitsemuksessa. Ryhmässä miehet valmistavat ruokaa, perehtyvät terveelliseen ravitsemukseen ja muihin terveyttä edistäviin elintapoihin sekä asettavat tavoitteita omien elintapojensa parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen tai mt-palvelujen ammattilaisen työparina ryhmissä on esim. ravitsemusterapeutti, muu ravitsemusalan ammattilainen tai toimintaterapeutti. Muita ryhmien aikana miesten tukena olevia ammattilaisia ovat terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Jokainen asiantuntija osaltaan auttaa ja tukee ryhmään osallistuvia miehiä tieto-, taito- ja osaamishaasteissa. Lisäksi toimintaan osallistuvat eri toimijat kunnan liikunta- ja hyvinvointipalveluista tarjoamalla toimintaa miehille heidän kokonaishyvinvointinsa edistämiseksi.  

Toimintamalli sisältää terveysmittaukset (pituus, paino, BMI, vyörtärön ympärys, verenpaine, verensokeri, diabetesriksitesti) ja työ- ja toimintakykyarvion Kykyviisarilla mitattuna ryhmän alussa sekä ½ v ja 1v hyvinvointitapaamisilla.

Pohjois-Pohjanmaalla on pitkä ja ansiokas historia maakunnallisen hyvinvointiyhteistyön edistämisessä ja kuntien

hyvinvointijohtamisen tukemisessa. Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen

valmistelussa kehitettiin kansallisesti ainutlaatuinen ihmislähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte)

toimintamalli. Työ on jatkunut meneillään olevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta lukien.

Arjen sankarit -hankkeen valmistelussa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen hyvinvointityön tavoitteet mm. tiivistämällä työllistymistä edistävien palvelujen, järjestöjen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välistä yhteistyötä pohjoispohjalaisten miesten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Asiakkaiden osallistuminen

Viime vuosien uutisointi on nostanut esille suomalaisten miesten vauhdikkaan syrjäytymisen. Toiminta- ja työkyvyn säilyminen sekä työn merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeä. Tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, että yli 21 prosenttia 20-54-vuotiaista pohjoispohjalaisista miehistä ei uskonut jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.

FinSote-tutkimuksen 2017-2018 tulosten mukaan koulutustasolla on jonkin verran tai merkittävästi yhteyksiä miesten

työkykyyn, terveyskäyttäytymiseen ja muihin hyvinvoinnin osatekijöihin. Pohjoispohjalaisten miesten matala

koulutustaso lisää todennäköisyyttä esim. koetun työkyvyn heikentymiselle (matala koulutus 34 vs. korkea koulutus 20 %) ja kokemukseen siitä, ettei jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (matala koulutus 33 vs. korkea koulutus 8 %). Matala koulutustaso lisää myös todennäköisyyttä siihen, että

• kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi

• kokee toimintarajoituksia terveysongelman vuoksi

• kokee masennusta

• käyttää kasviksia ja hedelmiä vähän

• joutuu tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi

• käyttää liikaa alkoholia

• ei osallistu kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan

(esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta)

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Valmis Arjen sankarit -toimintamalli mahdollistaa toimintamallin juurruttamisen.

Toimintamallin juurruttaminen onnistuu, kun eri toimijat ja palvelun käyttöönottajat osallistetaan toimintamallin kehittämiseen ja järjestetään tarvittava tuki toimintamallin käyttöönotolle. Toimintamallin jatkuvuuden kannalta oleellista on, että toimintamallin osaset otetaan osaksi työllistymistä edistäviä ja kuntouttavia palveluja sekä mahdollistetaan riittävät resurssit toiminnan järjestämiseen kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Käyttöönotto edellyttää yhteisiä kokouksia palvelusta vastaavan johdon ja toimintaan osallistuvien ammattilaisten kanssa sekä käyttöönottokoulutuksia ja paikallisista käytännöistä sopimista. Toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen edistävät toimintamallin juurruttamista. Lisäksi toiminnan juurruttaminen edellyttää aktiivista ja säännöllistä tiedottamista sekä toimintamallin päivittämistä yhteistyössä verkoston kanssa.

Toiminnan järjestäminen edellyttää, että asiakkaan tarve elintapavalmennukselle tunnistetaan ja kartoitetaan. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille tulee tehdä arviointi ennen sosiaalityön asiakkuuden aloittamista. Asiakkaan aktivointi- tai asiakassuunnitelman tulee sisältää maininta terveyttä edistäviin elintapoihin tukemisesta.

Arjen sankarit -toimintamallin juurruttamista edistetään Pohjois-Pohjanmaalla osana työkyvyn tuen toimintamallia. Lisäksi toimintamalli on otettu yhdeksi hyväksi käytännöksi Ruokaviraston verkkosivuille työikäisten ravitsemuksen edistämisessä. 

Asiakkaiden sitoutumista toimintaan edistää tutun ohjaajan toimiminen ryhmässä ohjaajana, sopiva ryhmän koko ja toimivat tilat. Sopiva ryhmän koko on 3-6 osallistujaa. Ryhmäkokoon vaikuttaa, ohjaako ryhmää yksi vai kaksi ohjaajaa. Lisäksi annettavien tehtävien ja kirjallisten ohjeiden määrä ja vaativuus on suunniteltava kohderyhmä huomioiden.

Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajille on järjestetty Hyvinvointia ruoasta -ohjaajakoulutusta. Koulutus koostuu kahdesta iltapäivän koulutuskokonaisuudesta. Kesto 3 tuntia / koulutusiltapäivä. Koulutus sisältää oman ryhmän suunnittelun. Hankeasiantuntijat (ravitsemusterapeutti, ruoka- ja elintarvikeasiantuntija ja terveydenhoitaja) toimivat tukena ja sparraajina ohjaajille ryhmän suunnittelussa ja ohjaamisessa.

Hyvinvointia ruoasta -ohjaajakoulutus

1. koulutusiltapäivän ohjelma

Hyvinvointia ruoasta -ryhmä miehille, mitä se on?

  • Tervetuloa koulutukseen ja tullaan tutuiksi
  • Hyvinvointia ruoasta -ryhmä osana kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta
  • Perehdytään Hyvinvointia ruoasta -ryhmämalliin ja ohjaajan oppaaseen
  • Ideapaja: Mistä lähden liikkeelle ryhmän suunnittelussa ja käynnistämisessä?
    • Mitä tukea tarvitsen ryhmän ohjaamiseen?
    • Ryhmän aikataulu
    • Ryhmän koko
    • Tilat ja välineet
    • Ohjaajat
    • Ryhmästä tiedottaminen ja osallistujien rekrytointi
  • Oman ryhmän suunnittelu -välitehtävä ja kysymykset

2. koulutusiltapäivän ohjelma



Hyvinvointia ruoasta –ryhmä käyntiin!

  • Tervetuloa ja porinahetki
  • Välitehtävän purku
  • Eväitä ryhmän ohjaamiseen (elintapamuutosvalmius ja tuki muutoksen eri vaiheissa, motivaatio ja pystyvyys, ohjaajan ja ryhmän tuki elintapamuutoksessa)
  • Ravitsemusohjauksen työvälineet ja kotitehtävät
  • Hyvinvointia ruoasta –ohjaajan opas
  • Muut elementit polulla
  • Jatkotyöskentelystä sopiminen
  • Kysymykset ja palaute

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaalla työllistymistä edistävissä ja kuntouttavissa palveluissa
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)