Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)

Luotu 17.09.2020
Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)
Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)

Alustava idea

Alaikäisten lasten vanhempien ja maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden ja osallisuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisy ammatillisesti ohjatun vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan keinoin.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Maahanmuuttajat
Nuoret
Perheet

Linkit - Liitteet
MLL:n Varsinais-Suomen piirin sivut

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Kaveritoiminta: On tutkittu, että joka viides lapsi kokee itsensä ajoittain yksinäiseksi, ja joka kymmenennellä lapsella yksinäisyys jatkuu vuodesta toiseen. Jatkuvalla yksinäisyydellä voi olla hyvin vakavia seurauksia lasten ja nuorten terveydelle sekä hyvinvoinnille. Lasten auttamisessa on kuitenkin päästävä entistä varhaisempaan tukemiseen. Tulokset ovat parhaita, kun apua saa ennen mahdollista lastensuojelun asiakkuutta. Pitkittyessään yksinäisyyden seuraukset voivat olla elinikäisiä. Toiminta tarjoaa vapaaehtoiselle kiinnostavan ja sopivan haastavan tavan antaa aikaansa ammatillisen ohjauksen tuella. On mukavaa ja hyvällä tavalla haastavaa olla kaveri lapselle tai nuorelle. Toiminnan tarve on kasvanut koko ajan ennaltaehkäisevänä ja täydentävänä palveluna sekä yhtenä tärkeänä avohuollon tukitoimeenpiteenä.

Perhekummitoiminta: Usein lapsiperheen arki saattaa tuntua hyvin hektiseltä tai jopa kaoottiselta, ja vanhemmat voivat tuntea olonsa yksinäisiksi kiireen keskellä. Kasvatusvastuu saattaa tuntua raskaalta kantaa, koska perheillä ei välttämättä ole tarvittavia verkostoja ympärillään jakamassa arkea. Ajanhallinta, väsymys ja riittämättömyyden tunne voivat nousta keskeisiksi arkea kuormittaviksi seikoiksi. On myös paljon perheitä, joissa arki tuo mukanaan erityisiä haasteita vanhemmuuteen tai parisuhteeseen. Näitä tilanteita ovat muun muassa toisen vanhemman matkatyö, erityistä tukea tarvitseva lapsi, vanhemman mielenterveysongelmat tai perheen vähävaraisuus. Lukuisat perheiden parissa tehdyt kyselyt ja tutkimukset puoltavat tämänkaltaista, vanhempien jaksamista edistävää ja yksinäisyyttä torjuvaa toimintaa. Kunnat ovat tuoneet esille, että toiminta täydentää kunnan palveluita ja vastaa hyvin sellaisten perheiden tuen tarpeeseen, jotka eivät tarvitse ammattiapua.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta: Maahanmuuttoon liittyy tutkitusti stressitekijöitä, joilla voi olla pitkäkestoisiakin vaikutuksia maahanmuuttajan terveyteen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mikäli maahanmuuttaja ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua ajoissa. Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten, ja usein maahanmuuttajaperheissä nainen jää kotiin lasten ollessa pieniä. Erityisesti puolisoina maahan saapuneet ja kotona lapsia hoitavat äidit voivat jäädä kokonaan tukimuotojen ja kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle. He ovat kertoneet kokeneensa yksinäisyyttä, uupuneisuutta ja uuteen yhteiskuntaan ja elämäntilanteeseen sopeutumiseen liittyviä haasteita. Kunnan palvelut ja saatavilla olevat kotoutumisen työkalut ovat painottuneet kielen oppimiseen, koulutukseen ja työllistymiseen. Vastavuoroiselle ja kaksisuuntaista kotoutumista tukevalle toiminnalle on ollut tarvetta. Olemassa olevien palveluiden rinnalle on kaivattu

merkityksellisiä ihmissuhteita ja arkista läsnäoloa tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sopeutumisprosessia. Maahanmuuttajanaiset näkevät, että toiminta ehkäisee syrjäytymistä, lisää koko perheen hyvinvointia ja edistää kotoutumista. He ovat myös kokeneet, että tavanomaisissa asiakaspalvelutilanteissa heidän kokonaisvaltainen elämäntilanteensa ja tuen tarpeensa ei ole tullut esille, eivätkä he ole tienneet erilaisista palveluista tai osanneet hakea tarvitsemaansa apua.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Yhteiset tulokset ja vaikutukset näkyvät vapaaehtoisten ja kohderyhmien kokemina muutoksina. Lapset kokevat saavansa toiminnasta iloa ja vahvistusta hyvinvointiinsa. Perheet kokevat saaneensa tukea arkeensa. Verkostot vahvistuvat ja arkeen löytyy luotettava ihminen. Saadaan mielekästä tekemistä. Osallistujat kokevat saavansa toiminnasta merkityksellisyyttä, sisältöä elämään sekä ystävyyssuhteita. Vaikutuksena on sekä kohderyhmän että vapaaehtoisten hyvinvoinnin lisääntyminen, ystävyyssuhteiden rakentuminen ja sosiaalisen pääoman kasvaminen.

 

Toimintojen yhteiset tavoitteet:

– Sosiaalinen pääoma kasvaa, yksinäisyyden kokemus vähenee ja kokemus osallisuudesta vahvistuu

– Mielekäs tekeminen arjessa lisääntyy, ja toiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä

Kaveritoiminta:

– Lapsen/nuoren vuorovaikutustaidot ja itsetunto vahvistuvat

– Lapsi/nuori saa turvallisen ja luotettavan suhteen aikuiseen ja kokee itsensä tärkeäksi

– Lapsi ja nuori itsenäistyy ja oppii arjen hallintaa, ja hänen elinpiirinsä laajenee

Perhekummitoiminta:

– Lapsiperheiden vanhemmuuden tuki vahvistuu, tukiverkosto laajenee ja arjessa jaksaminen lisääntyy

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta:

– Kotoutumisen kokemus vahvistuu, maahanmuuttajaäitien sosiaaliset verkostot ja elinpiiri laajenevat ja suomenkielentaito paranee

Tavoitteiden saavuttaminen

Toiminta on vapaaehtoistyötä, jota toteutetaan ehkäisevänä työnä varhaisen tuen näkökulmasta. Se on tavoitteellista mutta vapaaehtoista kaikille osapuolille. Se ei korvaa ammattityötä mutta on yhteisiin laatukriteereihin perustuvaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren etu sekä vanhemmuuden tukeminen. Kaveritoiminta on ehkäisevää, hyvin varhaisessa vaiheessa annettavaa tukea 6–17-vuotiaalle lapselle tai nuorelle. Opettaja, kuraattori, psykologi, nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen tai vanhempi voi ohjata lapsen tai nuoren kaveritoimintaan. Tuen piiriin hakeudutaan silloin, kun lapsesta tai nuoresta herää koulussa huoli, hänellä ei ole kavereita, hän vetäytyy syrjään ryhmästä tai hänellä ei ole harrastuksia. Kaveritoiminnan koulutusta on hyödynnetty vuodesta 2016 alkaen Somerolla Läksyparkkitoiminnassa (ZempPari-toiminta), jossa lukiolaisia koulutetaan Kaveritoiminnan koulutuksella ohjaamaan ja tukemaan yläkoululaisten koulunkäyntiä.

Perhekummitoiminta on apua ja tukea perheen arkeen. Se on keskustelua, kuuntelua ja yhdessä tekemistä. Se on kohdennettu lapsiperheisiin tai odottaviin perheisiin. Vapaaehtoinen on ensisijaisesti aikuista varten tukemassa vanhemmuutta. Kunkin kummisuhteen tavoitteet ja käytännöt määritellään joustavasti perheen kokemien tarpeiden mukaan. Suhteen päätyttyä on tärkeää, että perheellä on jatkossa muita tukiverkostoja ja tarkka tieto alueensa muista lapsiperheille suunnatuista palveluista. Toiminta on osoittautunut tulokselliseksi ja edulliseksi tavaksi tukea lapsiperheitä ennaltaehkäisevästi.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajentaa sosiaalisia verkostoja ja elinpiiriä, vahvistaa vanhemmuutta ja elämänhallintaa sekä lisätä arkipäivän aktiivisuutta ja tukea osallisuutta. Toiminnan keskeisinä piirteinä ovat aito uteliaisuus, ystävyys ja arjen jakaminen. Usein myös lapset ovat toiminnassa mukana. Ennen kaikkea toiminnalla ehkäistään maahanmuuttajaäitien syrjäytymistä ja tuetaan kaksisuuntaista kotoutumista samalla rakentaen kulttuurien välistä yhteisymmärrystä ja kehittäen erilaisuuden kohtaamiseen liittyviä taitoja.

Tukisuhteet: Suhde voidaan solmia ammattilaisen, perheen tai tuettavan itsensä aloitteesta. Mikäli toiminta ei ole sopiva tai riittävä tukitoimi, tai asiakas ei kuulu kohderyhmään, hänet voidaan ohjata muun tuen piiriin. Tukisuhdetta valmisteltaessa tukihenkilötoiminnan ohjaaja selvittää sekä tuettavan että tukihenkilön tarpeet ja toiveet mahdollisimman yhteensopivan parin löytämiseksi. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Sopivan tukihenkilön löydyttyä sovitaan yhteinen aloituspalaveri tukisuhteen osapuolten kanssa. Suhde perustuu vuorovaikutukseen ja sen periaatteina ovat luottamuksellisuus, läsnäolo, kuunteleminen ja kohtaaminen. Tukihenkilö raportoi säännöllisesti tukisuhteen etenemisestä ja tapaamisista ohjaajalle. Tukisuhteet solmitaan aina lähtökohtaisesti yhden vuoden ajaksi, ja siihen ovat MLL:n toiminnassa

mukana olevat tukihenkilöt sitoutuneet. Suhde alkaa aloituspalaverilla ja vuoden aikana tukisuhteita seurataan yhdestä kolmeen seurantapalaverin avulla. Suhde lopetetaan lopetuspalaverilla, jossa myös kerätään palautetta tukisuhteen arviointikaavakkeen avulla. Suhteiden kesto eri tukihenkilötoiminnan muodoissa vaihtelee. Usein on tarvetta pidempikestoiselle suhteelle. Jos suhde toimii ja siitä on selkeää hyötyä tuettavalle jatkossakin, jatketaan suhdetta yleensä toisella vuodella, joskus vain puolikin vuotta kerrallaan, tuettavan tarpeen mukaan. Muista tukihenkilötoiminnoista hieman poiketen Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa suhteita seurataan kaksi vuotta, jonka jälkeen suhteet jatkuvat omalla painollaan. Parhaimmillaan toiminnassa mukana olevat ovat saaneet toisistaan elämänpituiset ystävät.

Vapaaehtoisten rekrytointi: Toimintamme on riippuvaista uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista, ja siihen on panostettava jatkuvasti enemmän. Jotta pystymme vastaamaan koko ajan kasvavaan kysyntään ja hakemusjonoihin, teemme vapaaehtoisten rekrytointia ympärivuotisesti ja kehitämme rekrytointimenetelmiä jatkuvasti. Lisäksi nykyisten tukihenkilöiden jaksamiseen ja motivointiin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota ja resursseja, jotta tukihenkilöt saataisiin sitoutettua toimintaan useamman tukisuhteen ajaksi. Tukihenkilötoiminnassa onkin koettu välttämättömäksi, että tiimissä on yksinomaan viestinnästä ja rekrytoinnista vastaava työntekijä, jonka vastuulla on toiminnan markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen, viestiminen eri kohderyhmille eri tiedotusvälineissä, olettärkeä.fi- rekrytointisivuston ylläpito ja siihen liittyvä kehittäminen, neuvonta ja kouluttaminen sekä erilaisten rekrytointitapahtuminen ja vapaaehtoisten virkistäytymistilaisuuksien suunnitteleminen ja järjestäminen.

Toiminnan dokumentointi ja raportointi: Toiminnan käytössä on sähköinen seuranta- ja raportointijärjestelmä. Asiakastiedon dokumentoinnista huolehtivat aina ohjaajat ja dokumentoinnissa

ja rekisterien ylläpidossa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kunnalle toimitettavista asiakastiedoista, tiedostojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sovitaan ennakkoon ja menettelytavoissa noudatetaan lainsäädäntöä.

Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus: Perhekummi- ja kaveritoiminnan koulutus (20 h) sekä Ystäväksi

maahanmuuttajaäidille toiminnan ja lukumummi- ja -vaaritoiminnan koulutukset (4h) ovat osa tukihenkilön valinta- ja valmennusprosessia. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Koulutusten toteuttamisesta vastaavat tukihenkilötoiminnan ohjaajat. Ryhmä- ja parityöskentely, tukihenkilöiden

vierailut tai käytännön kokemusten jakaminen sekä osallistava keskustelu ovat tärkeitä menetelmiä. Koulutukset ovat vielä harkinta-aikaa molemmille osapuolille, jolloin tukihenkilötoiminnan ohjaajan on mahdollista arvioida soveltuvuutta. Tukihenkilön tulee sisäistää vapaaehtoistyön eettiset periaatteet

ja ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn erot. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa omat voimavarat ja tiedostaa rajat tukihenkilönä toimimisessa. Koulutusten jälkeen toimintaan mukaan haluavat vielä haastatellaan. Koulutusprosesseja ja sisältöjä uudistetaan säännöllisesti. Koulutusten teemoja ja tapoja muokataan sellaisiksi, että ne antavat mahdollisimman monelle osallistujalle väylän löytää oman tapansa toimia tukihenkilönä. Lisäksi pyrimme entistä vuorovaikutuksellisempaan tapaan käsitellä asioita.

Ammatillinen ohjaus koostuu toiminnanohjauksesta, täydennyskoulutuksesta, tukisuhteen seurannasta, tiedottamisesta ja kiittämisestä. Vapaaehtoisille annetaan palautetta ja kannustusta sekä luodaan edellytyksiä vertaistukeen eri tilanteissa. Toiminnanohjauksissa tukihenkilöt voivat turvallisesti ja luottamuksellisesti tuoda julki kokemuksiaan ja kannustaa toisiaan. Pelkästään vapaaehtoisille tarkoitetut virkistystilaisuudet on koettu tärkeiksi, mutta myös tapahtumat ja retket, joihin tukihenkilöt osallistuvat tuettaviensa kanssa, ovat suosittuja. Tälle on ollut erityinen tarve Ystäväksi maahanmuuttajaäidille - toiminnassa, jossa onkin nyt säännöllisesti yhteistä toimintaa, niin asialuonteista kuin virkistäytymistä.

Seuranta ja arviointi

Toiminnan kehittäminen ja tuloksellisuuden osoittaminen vaativat säännöllisen seurantatiedon keruuta. Etenkin ajankohtainen tieto toiminnan vaikuttavuudesta on tärkeää, jotta voidaan arvioida resurssien oikea hyödyntäminen ja kohdentaminen. Kehitimme siksi uuden tiedonkeruumenetelmän, jossa kerätään seurantatietoa kunkin toiminnan tavoitetasoista. Menetelmä otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta, ja saamme näin tukisuhdekohtaisesti täsmällistä tietoa toiminnan vaikutuksista. Menetelmässä ohjaajat puhelimitse ottavat yhteyttä niiden tukisuhteiden, jotka ovat olleet voimassa yli 6 kk, tuettaviin ja mahdollisimman moneen muuhunkin tukisuhteen osapuoleen. Tiedot syötetään järjestelmään, josta saatuja tietoja verrataan tavoitetasoihin ja tarvittaessa määritellään sen pohjalta tarvittavat toimenpiteet joko itse tukisuhteeseen tai koko toimintaan. Lisäksi jokaisen seuranta- ja päätöspalaverin yhteydessä ohjaajat keräävät tietoa ja syöttävät järjestelmään.

Lisäksi MLL:n Varsinais-Suomen piiri kerää säännöllisesti arviointitietoa päättyvistä tukisuhteista ja itsearviointitietoa tukihenkilöiltä sekä lisäksi toteuttaa arviointihaastatteluja kunnan yhteyshenkilöille. Tukisuhteen päättyessä tietoa kerätään suhteen tavoitteiden saavuttamisesta ja vaikutuksista. Siinä vastaajina ovat tuettava, tuettavan huoltajat, tukihenkilö ja kunnan yhteyshenkilö. Vapaaehtoisilta kerätään palautetta siitä, miten he ovat kokeneet onnistuneensa tehtävässä, miten tehtävä on soveltunut omaan elämäntilanteeseen, omasta osaamisesta ja kehittymistarpeista, ohjauksesta ja

puitteista. Oman organisaation palautteessa kerätään tietoa sisäisestä työnjaosta, kokemusta omasta osaamisesta, kehittymistarpeista, toiminnan organisoinnista, johtamisesta ja puitteista. Tämä tapahtuu kuukausittain kokoontuvassa tiimissä ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavalla työntekijöiden kuulemisella toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä kehityskeskusteluissa, jotka pidetään myös kaksi kertaa vuodessa. Mikäli kunta avustaa toimintaa, järjestetään kunnan kanssa vuosittain yhteinen

suunnittelu- ja arviointipalaveri, jossa sovitaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan edellisen vuoden toiminnan laatua, määritellään kehittämistarpeet ja sovitaan niiden toteuttamisesta. Keskustelussa huomioidaan laadun kannalta olennaiset seikat ja kokouksesta tehdään muistio.

Ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kaikkien MLL:n piirien kesken. Työtä tehdään tukihenkilötoiminnan päivillä kaksi kertaa vuodessa sekä toiminnan

valtakunnallisessa johtoryhmässä. Toiminnan palautekyselyjä toteutetaan vapaamuotoisella puhelinkeskustelulla, jossa vastaajina toimivat kuntien yhteyshenkilöt. Heitä ovat esim. kuraattorit,

koulupsykologit ja terveydenhoitajat, perhe- ja kasvatusneuvolan työntekijät.

Vuonna 2019 on aloitettu tarvemäärittelyä yhteistyössä muiden MLL:n piirien kanssa uuteen toiminnan seurantajärjestelmään. Sen avulla toimintaan tulee laadun varmistusta ja toiminnan yhtenäistämistä kaikissa piireissä. Järjestelmästä toivotaan seurannan lisäksi hyötyä raportointiin ja arviointiin. Myös tietoturvan tärkeys, kulukorvausten maksaminen ja reaaliaikainen laadullinen seuranta puoltaa tämänkaltaisen järjestelmän suunnittelua ja hankintaa.

Laadulliset mittarit:

Kaveritoimintaan osallistuneista lapsista ja nuorista:

a. 80 % kokee, että on toiminnan kautta ohjautunut mielekkään vapaa-ajan tekemisen pariin.

b. 60 % kokee, että yksinäisyyden tunne on vähentynyt.

c. 60 % kokee, että vuorovaikutuksellinen toiminta yleisesti aikuisten kanssa on lisääntynyt.

d. 40 % kokee, että koulunkäynti ja arjen hallinta sujuvat paremmin.

Perhekummitoimintaan osallistuneista vanhemmista:

a. 60 % kokee, että arjessa selviytyminen ja vanhemmuudessa jaksaminen on kohentunut.

b. 50 % kokee, että toiminnassa mukana oleminen on vaikuttanut positiivisesti myös lapsiin.

c. 40 % kokee, että on saanut käytännön vinkkejä arjen avuksi vanhemmuutta tukemaan.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaan osallistuvat äideistä:

a. 60 % kokee, että heidän suomen kielen taitonsa on parantunut.

b. 50 % kokee, että oma elinpiiri on laajentunut ja että on löytänyt uusia kohtaamispaikkoja.

c. 40 % kokee, että on löytynyt lisää ilon aiheita, jotka auttavat jaksamaan

omassa arjessa.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia siirtämään toimintansa painopistettä ehkäisevään työhön. Tämä on aiheuttanut sen, että järjestöjen tarjoamat ehkäisevät toimintamuodot ovat nousseet kuntien palvelukokonaisuuksissa entistä tärkeämpään rooliin. Kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on alettu kehittää entistä kiinteämmän yhteistyön suuntaan, tavoitteena saumattomien palveluketjujen aikaan saaminen. Kunta voi avustaa MLL:n yksittäistä ehkäisevän tuen toimintamuotoa kuten esimerkiksi tukihenkilötoimintaa tai lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuus on vaihtoehtona joustava. Sen avulla voidaan vuosittaista toiminnan painopistettä muuttaa kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi, kun asiasta sovitaan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Malli mahdollistaa myös MLL:n tarjoaman ehkäisevän tuen kokonaisuuden liittämisen osaksi kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Tällöin voidaan puhua kunnan ja järjestön välisestä strategisesta kumppanuudesta. Strateginen kumppanuus on pitkäjänteistä ja ennustettavaa yhteistyötä, jolloin myös järjestö voi suunnata tietoisemmin omaa kehittämistyötään ja henkilöstöresurssejaan kunnan näkökulmasta tarpeellisiin ehkäisevän tuen muotoihin. Kaveritoiminta on ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea tarjoavaa toimintaa, joka on tärkeä avohuollon tukitoimenpide. Etenkin uuden sosiaalihuoltolain myötä julkinen sektori kaipaa apua näissä täydentävissä toimenpiteissä, joilla vähennetään paineita lasten- ja nuortensuojelussa. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille - toiminta ei ole lähellä julkisen sektorin lakisääteistä toimintaa vaan täydentää ja tukee julkista palveluverkkoa. Yhteistyö julkisten palveluiden kanssa on välttämätön mm. toimintaan ohjautuminen on tehokasta neuvolan ja kototoiminnan kautta.

Asiakkaiden osallistuminen

Kaveritoiminta:

Kohderyhmänä ovat 6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, joista on herännyt huoli esim. koulussa, nuorisotoimessa, kotona, kasvatus- ja perheneuvolassa tai muissa tahoissa, jotka kohtaavat lapsen tai nuoren. Kohderyhmällä ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa mm. vapaaaikaan, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Jotta lasta ja nuorta voidaan varhaisessa vaiheessa tukea tehokkaasti, ovat toissijaisena kohderyhmänä myös toiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten vanhemmat.

Perhekummitoiminta:

Perhekummitoiminta on suunnattu neuvolaikäisten lasten perheille. Tuettavat perheet tulevat toimintaan kunnan työntekijän kautta tai itse hakeutumalla. Lähtökohtana on lapsiperheen subjektiivinen kokemus tuen tarpeesta. Perhekummi ei kuitenkaan ole lastenhoitaja, kodinhoitaja tai muu ammattilainen. Toiminta tavoittaa sellaisia väliinputoajaperheitä, joita kunnan apu ei tavoita.

Ystäväksi maahanmuttajaäidille -toiminta:

Kohderyhmänä ovat maahan muuttaneet perheelliset naiset sekä heidän kauttaan perheen lapset ja muut perheen jäsenet. Toiminta tuo järjestöön myös uusia suomea puhuvia naisvapaaehtoisia, jotka ovat myös kohderyhmää. He saavat toimintaan perehdytyksen, ohjauksen ja jatkokoulutusta.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri
Toimintaympäristö
MLL:n Varsinais-Suomen piiri
Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)