Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)

Luotu 17.09.2020
Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)
Ammatillisesti ohjattu tukihenkilötoiminta (Kaveri-, Perhekummi- ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnat)

Tiivistelmä

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen sekä yksinäisyyden ehkäisy ammatillisesti ohjatun vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan keinoin:

Kaveritoiminta: Lapsi tai nuori saa rinnalleen luotettavan aikuiskaverin, jonka kanssa jaettu tekeminen ja kannustava läsnäolo vahvistavat kokemusta siitä, että hänestä välitetään ja että hän kuuluu joukkoon. Toimintaan ohjaudutaan esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori jää helposti ryhmien ulkopuolelle, kaipaa mielekästä vapaa-ajan tekemistä tai turvallista aikuista rinnalleen.

Perhekummitoiminta: Perhe saa rinnalleen vapaaehtoisen perhekummin, jonka kanssa syntyy luottamuksellinen suhde. Perhekummi kuuntelee, keskustelee ja viettää aikaa perheen kanssa, tukien vanhemman omia voimavaroja. Tukisuhteen sisältö ja tavoitteet sovitaan joustavasti perheen tarpeiden mukaan, ja perhe saa samalla tietoa alueen muista palveluista.

Ymä-toiminta: Äiti saa rinnalleen vapaaehtoisen ystävän, jonka kanssa syntyvä turvallinen ja luottamuksellinen suhde vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Yhdessä tutustutaan uusiin ihmisiin, harrastuksiin, tapahtumiin ja palveluihin, ja suomen kieltä pääsee käyttämään luontevasti arjen tilanteissa, mikä lisää rohkeutta toimia itseitsenäisesti erilaisissa arjen ympäristöissä. Usein myös lapset osallistuvat tapaamisiin, jolloin koko perhe hyötyy.

Kustakin toiminnasta kaksi esimerkkiä:

Kaveritoiminta (2025): 

100 % lapsista ja nuorista koki ohjautuneensa mielekkään vapaa-ajan tekemisen pariin toiminnan kautta. 

95 % lapsista ja nuorista koki, että yksinäisyyden tunne on vähentynyt toiminnan avulla. 

Perhekummitoiminta (2025):

100 % vanhemmista koki että on saanut perhekummilta käytännön apuja ja neuvoja arjen haasteisiin 

100 % vanhemmista koki että on perhekummin kanssa saanut keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista 

Ymä-toiminta (2025):

89 %  äideistä koki että hänen kielitaitonsa on ystävän avulla parantunut tai hän käyttää rohkeammin suomen kieltä

84 %  äideistä koki että toiminnan avulla oma elinpiiri on laajentunut ja että on löytänyt uusia kohtaamispaikkoja.

Tulokset osoittavat, että toiminnan rakenteet, mittarit ja vapaaehtoisten ohjaus toimivat hyvin ja tuottavat johdonmukaisesti myönteisiä muutoksia kohderyhmissä. Näiden kokemusten pohjalta toiminnan toteuttamista ja kehittämistä voidaan jatkaa vahvistamalla erityisesti niitä elementtejä, jotka lisäävät arjen tukea, osallisuutta ja luottamuksellisia suhteita. Tavoitteena on syventää vaikutuksia ja varmistaa, että toiminta vastaa jatkossakin muuttuvien perheiden ja vapaaehtoisten tarpeisiin.

Vapaaehtoisilta kysyttäessä toiminnasta, heidän sosiaalinen pääomansa kasvaa, yksinäisyyden kokemus vähenee ja kokemus osallisuudesta vahvistuu. Lisäksi heidän mielekäs tekemisensä arjessa lisääntyy, ja toiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä.

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Maahanmuuttajat
Nuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

MLL:n Varsinais-Suomen piirin sivut

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ehkäisy sekä sukupolvien välisen kohtaamisen ja lukemissujuvuuden edistäminen ammatillisesti ohjatun vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan keinoin. (Ystäväksi maahan muuttaneelle äidille-, Kaveri- ja Perhekummitoiminnat ja sukupolvitoiminta Varsinais-Suomessa):

Varsinais-Suomessa osa lapsista, nuorista, perheistä ja alueelle muuttaneista naisista elää tilanteessa, jossa arjen kuormitus, yksinäisyys ja tukiverkkojen puute heikentävät hyvinvointia. Tuen tarve näkyy erityisesti nuorten mielenterveyden haasteina, vanhemmuuden kuormittumisena ja niukkoina sosiaalisina verkostoina. Kun tukea ei saada oikea-aikaisesti, vaikeudet kasautuvat ja johtavat usein raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeeseen.

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta tarjoaa matalan kynnyksen tukea ja rinnalla kulkemista tilanteissa, joihin julkiset palvelut eivät yksin riitä. Lapselle tai nuorelle se tuo turvallisen aikuisen ja ehkäisee yksinäisyyttä. Perheelle se vahvistaa vanhemmuutta ja jaksamista arjessa. Suomeen muuttaneelle naiselle se avaa uusia sosiaalisia kontakteja, mahdollisuuden käyttää suomen kieltä luontevissa tilanteissa ja kokemuksen osallisuudesta.

Toiminta on ennaltaehkäisevää: se vähentää ongelmien syvenemistä, tukee yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja pienentää painetta kalliimpiin korjaaviin palveluihin, täydentäen samalla julkista palvelujärjestelmää.

Myös lasten lukutaidossa on eroja: valtaosa suomalaislapsista oppii lukemaan sujuvasti, mutta osalle sujuva lukutaito jää saavuttamatta, mikä lisää myöhempää syrjäytymisriskiä koulutuksesta ja työelämästä. Sukupolvitoiminta vastaa tähän tarpeeseen tuomalla lapsen tueksi ikäihmisen antaman yksilöllisen lukuajan

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kaveritoiminta: 6–17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka kokevat yksinäisyyttä, tarvitsevat turvallisen aikuisen tukea tai hyötyvät sosiaalisten taitojen, itsetunnon tai arjenhallinnan vahvistamisesta. Lapsella tai nuorella ei lähtökohtaisesti ole lastensuojelun asiakkuutta.

Perhekummitoiminta: Esikoistaan odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet sekä heidän läheisensä, jotka kokevat tarvitsevansa tukea vanhemmuuteen, arjessa selviytymiseen tai sosiaalisiin verkostoihin. Lähtökohtana on perheen oma kokemus tuen tarpeesta; toiminta tavoittaa myös perheitä, jotka eivät ole löytäneet tarvitsemaansa tukea muualta.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta: Toimintaan ovat tervetulleita kaikki Suomeen muuttaneet naiset. Osallistujaa ei valita maahanmuuton syyn perusteella, vaan lähtökohtana on yksilön kokema tarve uusille sosiaalisille verkostoille, hyvinvoinnin vahvistamiselle tai arjessa toimimisen tuelle. Kohderyhmänä ovat myös osallistujien lapset ja perheet, jotka hyötyvät äidin hyvinvoinnin ja tukiverkoston vahvistumisesta.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kaveritoiminta: Lapsen tai nuoren vuorovaikutustaitojen, itsetunnon, osallisuuden ja arjessa selviytymisen vahvistuminen turvallisen ja luotettavan aikuiskaverin avulla. 

Perhekummitoiminta: Lapsiperheiden vanhemmuuden, hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen vahvistuminen sekä sosiaalisten tukiverkostojen laajeneminen

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta: Maahan muuttaneiden äitien hyvinvoinnin, vanhemmuuden, osallisuuden, sosiaalisten verkostojen, suomen kielen käytön sekä arjessa toimimisen valmiuksien vahvistuminen. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista, laatua ja vaikutuksia seurataan yhtenäisellä, valtakunnallisesti käytössä olevalla tukihenkilötoiminnan tietojärjestelmällä (Sense), joka sisältää myös vapaaehtoisille suunnatun asiointiportaalin. Järjestelmä varmistaa, että jokaisen tukisuhteen eteneminen ja laatu voidaan todentaa ja että osallistujien hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset tulevat näkyviksi.

Koordinaattorit toteuttavat säännöllisiä seurantasoittoja ja -palavereja tukisuhteisiin liittyen, ja kerätty arviointitieto tallennetaan järjestelmään. Tukisuhteiden päättyessä arvioidaan tavoitteiden saavuttamista sekä vaikutuksia osallistujan hyvinvointiin, osallisuuteen, sosiaalisiin verkostoihin ja arjessa selviytymiseen. Myös itsearviointitietoa kerätään vapaaehtoisilta, ja kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyökumppaneita haastatellaan toiminnan laadusta, tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.

Kerättyä tietoa käsitellään säännöllisesti työntekijätiimeissä, ja sitä käytetään suoraan toiminnan laadun parantamiseen, resurssien kohdentamiseen ja mittareiden kehittämiseen, jotta apu tavoittaa jatkossakin oikea-aikaisesti ne, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Laadulliset mittarit:

Kaveritoimintaan osallistuneista lapsista ja nuorista:
a. 80 % kokee ohjautuneensa toiminnan kautta mielekkään vapaa-ajan tekemisen pariin.

b. 60 % kokee yksinäisyyden tunteen vähentyneen.

c. 60 % kokee vuorovaikutustaitojensa parantuneen.

d. 40 % kokee koulunkäynnin ja arjessa selviytymisen sujuvan paremmin.

 

Perhekummitoimintaan osallistuneista vanhemmista:
a. 60 % kokee arjessa selviytymisen ja vanhemmuudessa jaksamisen vahvistuneen.

b. 50 % kokee toiminnalla olleen myönteisiä vaikutuksia myös lapsen hyvinvointiin.

c. 40 % kokee saaneensa käytännön keinoja vanhemmuuden tueksi.

d. 70 % kokee yksinäisyyden vähentyneen sekä sosiaalisten kontaktien ja mielekkään tekemisen lisääntyneen.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintaan osallistuvat äideistä:
a. 60 % kokee, että suomen kielen käyttö arjen tilanteissa on lisääntynyt tai vahvistunut.

b. 50 % kokee, että oma elinpiiri on laajentunut ja on löytänyt uusia kohtaamispaikkoja.

c. 40 % kokee löytäneensä lisää ilon aiheita, jotka auttavat jaksamaan arjessa.

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lapset, nuoret ja lapsiperheet tavoitetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen ja muiden järjestöjen kanssa, jotta apu ja tieto muista tukimuodoista löytyvät helposti ja oikea-aikaisesti. Toimintaa suunnitellaan yhdessä alueen toimijoiden kanssa, jolloin voimavarat kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja päällekkäisyyksiltä vältytään. Yhteistyö vahvistaa koko alueen ehkäisevän tuen kokonaisuutta ja sujuvia palvelupolkuja.

Toiminta ei kilpaile markkinaehtoisten palvelujen kanssa: se perustuu koulutettujen vapaaehtoisten antamaan, osallistujalle maksuttomaan tukeen, turvallisiin ihmissuhteisiin ja ammatilliseen ohjaukseen, eikä siitä peritä markkinahintaisia korvauksia. Samankaltaista vapaaehtoistoimintaa on myös muilla järjestöillä, mikä osaltaan vahvistaa alueen ehkäisevän tuen kattavuutta.

Pitkäjänteinen kumppanuus julkisen sektorin kanssa kohdentaa tuen alueella tunnistettuihin tarpeisiin. Se tuo lapsille, nuorille ja perheille varhaista tukea ja turvallisia ihmissuhteita silloin, kun raskaampia palveluja voidaan vielä välttää. Näin ehkäistään ongelmien kasautumista ja kevennetään lastensuojelun ja muiden korjaavien palvelujen kuormitusta samalla kun vahvistetaan hyvinvointia ja ohjautumista oikeisiin palveluihin.

Toimintamallin ydinsisältö

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen sekä yksinäisyyden ehkäisy ammatillisesti ohjatun vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan keinoin:

Kaveritoiminta: Lapsi tai nuori saa rinnalleen luotettavan aikuiskaverin, jonka kanssa jaettu tekeminen ja kannustava läsnäolo vahvistavat kokemusta siitä, että hänestä välitetään ja että hän kuuluu joukkoon. Toimintaan ohjaudutaan esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori jää helposti ryhmien ulkopuolelle, kaipaa mielekästä vapaa-ajan tekemistä tai turvallista aikuista rinnalleen.

Perhekummitoiminta: Perhe saa rinnalleen vapaaehtoisen perhekummin, jonka kanssa syntyy luottamuksellinen suhde. Perhekummi kuuntelee, keskustelee ja viettää aikaa perheen kanssa, tukien vanhemman omia voimavaroja. Tukisuhteen sisältö ja tavoitteet sovitaan joustavasti perheen tarpeiden mukaan, ja perhe saa samalla tietoa alueen muista palveluista.

Ymä-toiminta: Äiti saa rinnalleen vapaaehtoisen ystävän, jonka kanssa syntyvä turvallinen ja luottamuksellinen suhde vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Yhdessä tutustutaan uusiin ihmisiin, harrastuksiin, tapahtumiin ja palveluihin, ja suomen kieltä pääsee käyttämään luontevasti arjen tilanteissa, mikä lisää rohkeutta toimia itseitsenäisesti erilaisissa arjen ympäristöissä. Usein myös lapset osallistuvat tapaamisiin, jolloin koko perhe hyötyy.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lapsen/nuoren vuorovaikutustaitojen ja itsetunnon vahvistuminen turvallisen ja luotettavan aikuiskaverin avulla. (Kaveritoiminnan toteuttaminen Varsinais-Suomessa)

Lapsiperheiden vanhemmuuden tuen vahvistuminen: tukiverkoston laajeneminen ja arjessa jaksamisen lisääntyminen (Perhekummitoiminnan toteuttaminen Varsinais-Suomessa)

Maahanmuuttajaäitien vanhemmuuden tuen, osallisuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen, suomen kielen taidon paraneminen, sosiaalisten verkostojen ja elinpiirin laajeneminen sekä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. (Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan toteuttaminen Varsinais- Suomessa)

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Kustakin toiminnasta kaksi esimerkkiä:

Kaveritoiminta (2025): 

100 % lapsista ja nuorista koki ohjautuneensa mielekkään vapaa-ajan tekemisen pariin toiminnan kautta. 

95 % lapsista ja nuorista koki, että yksinäisyyden tunne on vähentynyt toiminnan avulla. 

Perhekummitoiminta (2025):

100 % vanhemmista koki että on saanut perhekummilta käytännön apuja ja neuvoja arjen haasteisiin 

100 % vanhemmista koki että on perhekummin kanssa saanut keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista 

Ymä-toiminta (2025):

89 %  äideistä koki että hänen kielitaitonsa on ystävän avulla parantunut tai hän käyttää rohkeammin suomen kieltä

84 %  äideistä koki että toiminnan avulla oma elinpiiri on laajentunut ja että on löytänyt uusia kohtaamispaikkoja.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Tulokset osoittavat, että toiminnan rakenteet, mittarit ja vapaaehtoisten ohjaus toimivat hyvin ja tuottavat johdonmukaisesti myönteisiä muutoksia kohderyhmissä. Näiden kokemusten pohjalta toiminnan toteuttamista ja kehittämistä voidaan jatkaa vahvistamalla erityisesti niitä elementtejä, jotka lisäävät arjen tukea, osallisuutta ja luottamuksellisia suhteita. Tavoitteena on syventää vaikutuksia ja varmistaa, että toiminta vastaa jatkossakin muuttuvien perheiden ja vapaaehtoisten tarpeisiin.

Vapaaehtoisilta kysyttäessä toiminnasta, heidän sosiaalinen pääomansa kasvaa, yksinäisyyden kokemus vähenee ja kokemus osallisuudesta vahvistuu. Lisäksi heidän mielekäs tekemisensä arjessa lisääntyy, ja toiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Arvio Kaveritoiminnan taloudellisista vaikutuksista: Meille räätälöidyn vaikutusten arviointityökalun (SOSPED) mukaan Kaveritoiminnalla on merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Yhden vuoden toiminnan vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä (15 v) näin: HUOM: vasta alustava kokeilulaskelma. 

-37 lastensuojelun asiakkuutta jää syntymättä → Säästö 342 000 € 

-12 huostaanottoa vältetään → Säästö 864 000 € 

-268 mielenterveyspalveluiden asiakkuutta ennaltaehkäistään → Säästö 844 000 € 

Ja mikä parasta, jo ensimmäisenä vuonna säästöt näkyvät eri tahoille: 

-Hyvinvointialueelle: 255 000 € 

-Kunnille: 9 000 € 

-Valtiolle: 10 000 € 

Laskentaperusteet saa pyydettäessä

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

-

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Piirimme pitkäjänteinen tukihenkilö- ja kotoutumistyö on vakiinnuttanut paikkansa hyvinvointialueella ja maakunnan kuntien ehkäisevässä työssä, täydentävissä palveluissa sekä avohuollon tukitoimenpiteenä. Toiminnan muodot ja prosessit ovat vakiintuneita, selkeitä ja kirjattuja. 

Yksi merkittävistä tekijöistä on työntekijöidemme sitoutuminen eli työntekijävaihdoksia ei ole juurikaan ollut. Työtä tehdään tiimissä ja yhteisvastuullisuus tavoitteiden saavuttamisessa on parantanut jokaisen työntekijän motivaatioita ja työn iloa. 

Toinen merkittävä tekijä on viestinnän onnistuminen niin, että toiminta on ollut hyvin esillä eri medioissa. Samoin verkossa tapahtuva markkinointi on onnistunut tavoittamaan sekä tuen tarvitsijoita että vapaaehtoisia. 

Toimiva hva- ja kuntakumppanuus, yhteistyö muiden järjestöjen ja piirin muun toiminnan kanssa sekä MLL:n piirien välinen tarkoituksenmukainen yhteistyö ovat luoneet hyvän pohjan taloudelliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan ja sen kehittämiseen.

Resurssipula suhteessa toiminnan tarpeeseen luo jatkuvaa tasapainoilua työntekijöiden työmäärän ja jonottavien avuntarvitsijoiden sekä koulutettujen vapaaehtoisten suhteen. Etenkin Kaveri- ja Ymä -toiminnoissa on jonkin verran jonoa koko ajan, mutta työntekijöillä ei riitä aika tarvittavaan uusien vapaaehtoisten rekrytointiin eikä solmia uusia suhteita, sillä nykyisten suhteiden ohjaus vaatii koko ajan työaikaa. 

Kilpailu vapaaehtoisista on edelleen lisääntynyt. Onkin panostettava houkuttelevaan viestintään, joustaviin osallistumistapoihin ja hyvään vapaaehtoiskokemukseen, jotta saamme sitoutuneita toimijoita mukaan. Ihmisten ajankäyttö ja kiinnostuksen kohteet jakautuvat yhä useampiin suuntiin, joten on tärkeää tarjota aidosti merkityksellistä tekemistä ja konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia. 

Tilanne edellyttää suunnitelmallista priorisointia: työaikaa on kohdennettava rekrytointiin ja aloituksiin sekä viestintää on vahvistettava, jotta kapasiteetti ja kysyntä kohtaavat.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
MLL:n Varsinais-Suomen piiri
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Koko Suomi

Rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)