Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue , RRP, P4 I1

Luotu 10.11.2023
Mielenterveystarkastus  nuorille, Kainuun hyvinvointialue , RRP, P4 I1
Mielenterveystarkastus nuorille, Kainuun hyvinvointialue , RRP, P4 I1

Tiivistelmä

Mielenterveystarkastus eli mielihetki on kehitetty yhteiskehittämällä koulujen eriammattilaisten kanssa. Toimintamallilla vastataan nuorisovaltuuston aloitteeseen, jossa nuoret toivoivat koulussa saavansa mielenterveydestä enemmän tietoa, opiskeluhuollon ihmisiä tutummaksi sekä mielenterveystarkastuksia toteutumaan samoin kuin fyysisiä terveystarkastuksia. 

Mielihetki on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan kaikille tietyn vuosiluokan oppilaille. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista. 

Mielihetki toteutetaan korteilla, joiden avulla nuori arvioi mielen hyvinvoinnin teemojen toteutumista omassa arjessaan. Nuori lajittelee kortit sopiviin pinoihin sen mukaan, kuinka hyvin kukin teema toteutuu hänen päivittäisessä elämässään. Korttien takana on tukikysymyksiä, jotka toimivat keskustelun apuna ja syventävät pohdintaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Kortit toimivat keskustelun tukena sekä ammattilaiselle että nuorelle, auttaen syventämään näkökulmaa mielen hyvinvoinnin teemoista.

Mielihetken toteuttaja voi antaa nuorelle linkin mielenterveystalon omahoito-oppaisiin eri mielen hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja tarvittaessa varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, jos nuori itse haluaa keskustella aiheesta tarkemmin tai työntekijällä herää huoli nuoren hyvinvoinnista. Jos mielihetkessä ilmenee tarve intensiivisemmälle tuelle, nuori voidaan ohjautua kuraattorille, miekkarille tai muulle asiantuntijalle. Lisäksi nuorten terapianavigaattoria voidaan käyttää hoidon tarpeen arvioinnissa.

Kohderyhmä

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kainuussa nuorten mielenterveystyön perusterveydenhoitoa on pitkälti toteutettu koulujen psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eli miekkareilla. Miekkareiden on kuitenkin tarvinnut tehdä erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, koska erikoissairaanhoito on ollut kuormittunutta. Alueella ei ole ollut selkeää mallia tai määritteitä tuen ja hoidon porrastukselle, mikä on aiheuttanut haasteita nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä.

Nuorten pahoinvointi ja oireilu ovat kuormittaneet koulujen mielenterveystyöntekijöitä, ja terveydenhoitajien toteuttamat 7. luokan terveystarkastukset eivät ole toteutuneet riittävien resurssien puutteen vuoksi. Ilman riittävää tukea ja huomiota nuorten lievä ja keskivaikea oireilu on saattanut kehittyä vakavammiksi mielenterveyshaasteiksi.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto on tuonut esille toiveen mielenterveystarkastusten järjestämisestä kouluissa, vastaavalla tavalla kuin perinteiset terveystarkastukset. Nuoret ovat myös toivoneet enemmän tietoa mielenterveydestä sekä opiskeluhuollon henkilöiden näkyvämpää roolia koulujen arjessa.

Tähän tarpeeseen on vastattu hankesuunnitelmassa. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Oppiympäristössä, kohderyhmänä 7. luokkalaiset. Toiminta suunniteltiin moniammatillisessa yhteistyössä koulun henkilöstöresurssit huomioiden toteutettavaksi. Kainuun koulut ovat eri kokoisia ja oppilasmäärät vaihtelevat. Mielihetki voidaan toteuttaa työparein ja eri ammattiryhmien toteutettavana. 

Siirtymä yläkouluun on merkittävä nuoruuden nivelvaihe. Tässä nivelvaiheessa usein koulu vaihtuu, luokka kokoonpano muuttuu ja aineopetusjärjestelmän myötä myös oman luokan ja oman luokan opettajan luoma yhteisö poistuu. Tämä muutos tapahtuu ikävaiheessa, joka on myös kehityksellisesti herkkä. Nuorilla voi olla tuen tarpeita, jotka jäävät huomaamatta. Opiskeluhuolto on nuorten mukaan heille usein etäinen ja kynnys hakea tukea voi olla suuri. Mielenterveyteen liittyvien asioiden puheeksi ottamiseen liittyy edelleen leimautumisen pelko.

Opiskeluhuollon työntekijät ovat kiireisiä, eivätkä he pysty tekemään heille määriteltyä työtehtävää yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. Kuraattoreiden työ painottuu yksilötyöhön, yhteisöllisen tuen sijaan. Yhteisöllinen, hyvin matalan tuen palvelu jää toteutumatta. Miekkarit ovat tehneet erikoissairaanhoidon tasoista työtä. Mielenterveystyöhön on tarve saada porrasteisuutta ja struktuuria. Resurssia varhaiseen tukeen siirtämällä voidaan ehkäistä raskaamman tuen tarvetta. 

Nuoren haasteisiin ja oireisiin  pitäisi saada tukea varhain, etteivät oireet hankaloidu. Nuorilla on elämässä paljon muutoksia ja haasteita ja he voisivat hyötyä omahoito-ohjelmista, luotettavan tiedon saamisesta sekä varhaisesta tuesta. 

Hallitusohjelman ja Kainuun hyvinvointialueen strategian mukaisesti Kainuussa olisi pyrittävä tarjoamaan ennalta ehkäisevää tukea ja lisäämään varhaista puuttumista nuorten mielenterveyden haasteisiin.

Kohderyhmänä olivat 7 luokkalaiset nuoret. 

Asiakasymmärrystä on kartoitettu mm. nuorisovaltuustojen kanssa pidettävillä työpajoilla, yläkoulujen vaikuta-päivissä pidettävillä työpajoilla, joissa kartoitettiin nuorten mielipiteitä toimintamallin suunnittelussa. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoite oli lisätä nuorten tietoa mielen hyvinvoinnista, tunnistaa mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa ja tehdä opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille. Samalla normalisoidaan mielen hyvinvoinnista keskustelemista.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin toimivuutta mitattiin ja arvioitiin kyselyiden perusteella, jotka toteutettiin oppilaille heti mielihetken jälkeen. Kyselyissä kartoitettiin, onko nuori tullut kuulluksi mielihetkessä ja onko hän saanut tietoa ja ymmärrystä mielen hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä.

Mielihetken toteuttaja täytti arvioinnin jokaisen oppilaan jälkeen. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa tukimateriaalien vaikutusta vuorovaikutuksen syntymiseen, mielihetken kestoa sekä sitä, kuinka moni oppilas ohjautui mielihetkestä saamaan jatkotukea.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallia tarjotaan kaikille Kainuun yläkouluille. Mielihetken juurtuminen koulujen arkeen edellyttää rehtorin ja/tai apulaisrehtorin päätöstä toimintamallin käyttöönotosta kyseisessä koulussa. Malli tulisi kirjata osaksi koulun opiskeluhuollon suunnitelmaa, ja vastuu sen suunnittelusta ja toteutuksesta olisi selkeästi määriteltävä, esimerkiksi opiskeluhuollon vastuulle.

Koulukohtaisesti tulisi suunnitella, kuka tai ketkä toteuttavat mielihetken, ja tarkentaa sen toteuttamiseen liittyvät aikarajat. Mielihetken toteutusaika ja aikataulutus olisi sovittava koulujen sisällä, jotta se voidaan integroida osaksi koulun arkea ja resurssit voidaan jakaa tehokkaasti.

Toimintamallin ydinsisältö

Mielenterveystarkastus eli mielihetki on kehitetty yhteiskehittämällä koulujen eriammattilaisten kanssa. Toimintamallilla vastataan nuorisovaltuuston aloitteeseen, jossa nuoret toivoivat koulussa saavansa mielenterveydestä enemmän tietoa, opiskeluhuollon ihmisiä tutummaksi sekä mielenterveystarkastuksia toteutumaan samoin kuin fyysisiä terveystarkastuksia. 

Mielihetki on oppilaan ja ammattilaisen välinen yksilöllinen kohtaaminen, jossa keskustellaan nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja mielen hyvinvoinnista. Mielihetki toteutetaan kaikille tietyn vuosiluokan oppilaille. Ennaltaehkäisevän tukimuodon tavoite on lisätä tietoa mielen hyvinvoinnin osa-alueista, mahdollistaa mielenterveyden haasteiden varhainen tunnistaminen sekä mahdollistaa oikea-aikainen, sopivantasoinen tuki nuorelle. Mielihetki tuo myös opiskeluhuollon työntekijöitä tutuiksi nuorille sekä normalisoi mielen hyvinvoinnista keskustelemista. 

Mielihetki toteutetaan korteilla, joiden avulla nuori arvioi mielen hyvinvoinnin teemojen toteutumista omassa arjessaan. Nuori lajittelee kortit sopiviin pinoihin sen mukaan, kuinka hyvin kukin teema toteutuu hänen päivittäisessä elämässään. Korttien takana on tukikysymyksiä, jotka toimivat keskustelun apuna ja syventävät pohdintaa mielen hyvinvoinnin teemoista.
Kortit toimivat keskustelun tukena sekä ammattilaiselle että nuorelle, auttaen syventämään näkökulmaa mielen hyvinvoinnin teemoista.

Mielihetken toteuttaja voi antaa nuorelle linkin mielenterveystalon omahoito-oppaisiin eri mielen hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja tarvittaessa varata ajan opiskeluhuollon henkilölle, jos nuori itse haluaa keskustella aiheesta tarkemmin tai työntekijällä herää huoli nuoren hyvinvoinnista. Jos mielihetkessä ilmenee tarve intensiivisemmälle tuelle, nuori voidaan ohjautua kuraattorille, miekkarille tai muulle asiantuntijalle. Lisäksi nuorten terapianavigaattoria voidaan käyttää hoidon tarpeen arvioinnissa.

Mielihetki

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilottia toteutti 17 eri alojen ammattilaista ja siihen osallistui 231 nuorta. Pilotin arviointi osoittaa, että mielihetki lunastaa paikkansa nuorten ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja työkaluna varhaiseen tunnistamiseen. 56,7% nuorista kokee, että mielihetki on tarpeellinen, 89,6% kertoo saaneensa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Mielihetki havahdutti pohtimaan omaa tilannetta: 57,6% kokee, että käsitys omista voimavaroista parani ja 45,9% huomasi jotain, mitä omassa toiminnassa olisi hyvä muuttaa. Omaan mielen hyvinvointiin liittyvää huolta kokee 15,2% pilottiin osallistuneista nuorista ja heistä 85,7% kokee, että sai mielihetken avulla tietoa ja tukea huoleensa. Pilottia oli toteuttamassa monialaisesti eri ammattilaisia ja he saivat erinomaisen palautteen nuorten vastauksista, joissa 87,9% nuorista kertoi tulleensa kuulluksi mielihetkessä.


Riskit, joita ennakoitiin suunnitteluvaiheessa, eivät toteutuneet. Ennen pilotin alkua oltiin huolissaan siitä, jos nuoret eivät ole halukkaita osallistumaan tähän vapaaehtoiseen mielen hyvinvoinnin kartoitukseen. Epäiltiin myös, että mielihetken myötä jo ennestään kuormittuneet opiskeluhuollon kalenterit täyttyvät uusista asiakkuuksista. Pilotin tuoma käytännön kokemus kuitenkin kertoo, että nuoret suorastaan kilpailivat vuorosta päästä tähän kahdenkeskiseen keskusteluun luokista ja jatko-ohjautuminen opiskeluhuoltoon koski pilottiin osallistuneista nuorista vain 7,2%:ia. Huolenaiheista esiin nousivat haasteet luokassa, haasteet kaverisuhteissa, sekä väsymys, koulustressi ja uniongelmat.


Mielihetki koettiin ammattilaisten keskuudessa hyvänä keinona tavoittaa myös vetäytyvät nuoret, joiden haasteita on usein vaikea tunnistaa. Mielihetki kartoituksen tarjoaminen tasavertaisesti jokaiselle ikäluokan nuorelle madalsi kynnystä osallistua siihen ja on omalta osaltaan luomassa uudenlaista kulttuuria mielenterveydestä puhumiseen. Mielihetki antaa luvan puhua ja hakea tukea matalalla kynnyksellä. Usealta koululta kuraattorien kokemus oli, että mielihetken avulla tavoitettiin nuoria, joiden paha olo olisi muutoin jäänyt huomaamatta mahdollisesti pitkäksikin aikaa ja näille nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea nopeasti. Mielihetkessä esiin tulleisiin negatiivisiin ryhmäilmiöihin pystyttiin myös tarjoamaan suunnitelmallisesti tukea esimerkiksi yhteistyössä koulunuorisotyön kanssa.

 

Liitteenä toimintamallin vaikutusten itsearviointi.
 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Tätä toimintamallia ovat nuorisovaltuustot toivoneet jo useilla hyvinvointialueilla toteutuvaksi. Kainuu on ensimmäinen alue, jossa aloitteeseen on vastattu toimintamallilla. 

Mielihetki on innovatiivinen ja vaikuttava toimintamalli, joka edistää nuorten mielen hyvinvointia varhaisessa vaiheessa ja luo pysyvän kulttuurin mielen hyvinvoinnin avoimelle käsittelylle kouluympäristössä. Tämä toimintamalli antaa nuorille mahdollisuuden keskustella omista mielen hyvinvointiin liittyvistä asioistaan matalalla kynnyksellä, mikä on erityisen tärkeää elämän muutosvaiheessa oleville seiskaluokkalaisille.

Mielihetkessä nuori saa kohdennettua tukea ja tietoa omista vahvuuksistaan ja mahdollisista haasteistaan, ja samalla se normalisoi mielen hyvinvointiin liittyvää keskustelua. Malli on joustava ja mukautuva, ja se toteutetaan helposti koulun arjessa ilman lisäresursseja. Mielihetken avulla tunnistetaan varhain mahdolliset huolenaiheet, mikä ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmien kehittymistä vakavammiksi.

Mielihetken kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa nuori pääsee itse arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja saa konkreettisia työkaluja jatkotoimiin, on tehokas ja nuorten tarpeet huomioiva. Tämä toimintamalli tukee myös koulun muiden ammattilaisten yhteistyötä ja luo yhteisön, jossa nuorten hyvinvointia tuetaan yhdessä. Mielihetken palkitseminen tunnustaisi sen merkityksen osana nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä ja koulun arjen tukemista.


b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen

 Mielihetki on rohkea askel kohti nuorten mielen hyvinvoinnin tukemista, koska se luo uudenlaisen, matalan kynnyksen tavan keskustella mielen hyvinvoinnista kouluyhteisössä. Toimintamalli perustuu ilmiölähtöiselle lähestymistavalle, jossa nuoret itse pääsevät tarkastelemaan omaa mielen hyvinvointiaan monenlaisten teemojen kautta, kuten kaverisuhteet, mieliala, omakeho, nukkuminen ja digitaalinen hyvinvointi.

Mielihetki on raikas ratkaisu, koska se integroi mielen hyvinvoinnin osaksi nuorten arkea koulussa, tekee mielenterveydestä tavallista ja käsiteltävää, ja tarjoaa nuorille mahdollisuuden saada tukea jo varhaisessa vaiheessa. Mielihetki tuo myös opiskeluhuoltoa tutummaksi nuorille. Tämä estää vakavampien ongelmien syntymistä ja mahdollistaa aikaisen puuttumisen, mikä on keskeinen osa tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuja.

Toimintamalli on myös innovatiivinen siinä, että se hyödyntää luovia työkaluja, kuten mielikortteja, jotka tekevät keskusteluista nuorille mielekkäitä ja helposti lähestyttäviä. Samalla mallissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja voimavarat, mikä tukee heidän itsetuntoaan ja itsemääräämisoikeuttaan mielen hyvinvoinnin hoidossa.

Mielihetki tarjoaa siis rohkean ja raikkaan lähestymistavan tulevaisuuden nuorten mielen hyvinvointiin, joka on osallistava, ennaltaehkäisevä ja helposti toteutettavissa koulujen arjessa. Se on ratkaisu, joka vastaa nuorten tarpeisiin ja tukee kestävän hyvinvoinnin rakentamista yhteisöissä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kainuun perusopetus
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)