Yöpartiotoiminnan kehittäminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Lesti- ja Perhonjokilaaksossa

Luotu 28.04.2022
Yöpartiotoiminnan kehittäminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Lesti- ja Perhonjokilaaksossa
Yöpartiotoiminnan kehittäminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Lesti- ja Perhonjokilaaksossa

Tiivistelmä

Lesti- ja Perhonjokilaakson yöpartio jalkautettiin kotihoitoon niin, että saatiin molempiin jokilaaksoihin 3 uutta vakanssia vastaamaan kotihoidon yölliseen tarpeeseen. Yöpartiolaiset tekevät pääsääntöisesti 3-vuorotyötä ja yksi lähihoitaja on yövuorossa vuorollaan molemmissa jokilaaksoissa. Yhdelle työntekijälle kuuluu koko jokilaakson alue eli n. 3-4 kunnan alue. Välimatkat voivat olla hyvinkin pitkiä. 

Yöpartiota tarjotaan pääsääntöisesti kotihoidon asiakkaille, joilla on lyhyt aikainen yöhoidon tarve esimerkiksi osastolta kotiutumisen tueksi tai turvattomuuden vähentämiseksi. Yöpartiota tarjotaan myös myönteisen ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksen saaneille kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat yöllistä apua kotonapärjäämisen tueksi. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottajille yöhoidon jaksot voivat olla pidempiaikaisia. Yöhoitoa tarjotaan niin pitkään kunnes paikka löytyy tai muuten tilanne vaatii siirtymisen 24/7 palvelun piiriin. Lisäksi kotisairaalan saattohoitopotilaat, jotka ovat kotona kotisairaalan ja omaisten turvin ajoittain tarvitsevat myös yöpartiopalvelua. Tälle asiakasryhmälle voidaan räätälöidä myös kotihoidon yöpartio omaisten tueksi yöaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamiseksi.  Yöpartion piiriin eivät sovellu aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat tai päihteiden käyttäjät ja yöpartioasiakkaan kotiolot tulee olla kotihoidolle soveltuvat. 

Yöpartioasiakkaaksi voi ohjautua useammasta eri toimintayksiköstä, näitä ovat mm. yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon osastot, kotisairaala, kotihoito ja ensihoito. Vammaispalvelusta voi kotiutua palvelun piiriin, jos kriteerit täyttyvät. Nämä asiakkaat käsitellään aina erikseen. Palvelu on pääsääntöisesti ikäihmisille suunnattu. Päivystystä ei ole otettu vielä mukaan tässä vaiheessa, odotetaan, että toimintamalli saadaan vakiinnutettua. Kun asiakkaan kriteerit kotihoidon yöpartiotoimintaan täyttyy, ilmoitetaan asiakas kotihoidon toiminnanohjauskeskukseen, josta asiakkaalle räätälöidään palvelut ja asiakas laitetaan yöpartion ajanvarauskirjalle. Molemmilla jokilaaksoilla on oma ajanvarauskirja, josta yöpartiolaiset saavat informaation asiakkaasta sekä mahdollisesta yöllisestä sijoitusyksiköstä. Yöpartioasiakas voi kotiutua, kun asiakkaan kaikki tarvittavat palvelut on saatu järjestettyä ja palvelupäätökset tehtyä. 

Yöpartiolaisen päätehtävänä on käydä sovituilla käynneillä tai huolehtia muu yhteydenottotapa asiakkaisiin. Käynneillä yöpartiolaiset käyvät tekemässä sairaalajakson jälkeen voinnin tarkistusta, tukevat kotona selviytymistä avustamalla päivittäisissä toiminnoissa tai arvioivat kipulääkityksen riittävyyttä. He tekevät tarvittaessa erilaisia sairaanhoidollisia tehtäviä esim. virtsakatetrin laittaminen, runsaasti vuotavan haavan sidosten uusiminen, kommootioseurantaa  jne. Yöpartiojaksojen pituus sekä käyntimäärät yön aikana vaihtelee hoidon tarpeen mukaan. Etukäteen ei luvata pitkiä jaksoja ja useita käyntejä yöhön vaan jaksojen aikana tehdään jatkuvaa hoidon tarpeen arviointia kuntouttavalla otteella ja käynnit suunnitellaan sen mukaisesti. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen ja omatoimisuus, etenkin kotihoidon asiakkailla, jotka kotiutuvat joko osastoilta ja jaksohoitoyksiköistä. Saattohoitoasiakkaiden kohdalla tavoitteena on hyvä oirehoito sekä omaisten jaksamisen tukeminen. 

Ellei yöpartiolaisella ole yöpartiokäyntejä, työskentelee yöpartiolainen alueen hoidon ja hoivan 24/7 yksikössä, jossa sillä hetkellä on suurin tarve. Hän saa informaation sijoituspaikasta ennen vuoron alkua/vuoron alussa ajanvarauskirjalta. Yöpartiolainen on yksikössä apukätenä ja tekee hänelle osoitettuja työtehtäviä. Yöpartiolaista ei käytetä sijaisena vaan hän menee yksikköön lisäavuksi esim. jos yksikössä on useampi saattohoito tai aggressiivisesti tai muuten levottomasti käyttäytyviä asiakkaita. Yöpartiolainen on yksikössä sen aikaa, kun häneltä omilta tehtäviltä jää aikaa. 

Turvapuhelin ja ovihälytyksien vastaanottoa ei jokilaaksojen yöpartiolle ole otettu, sillä resurssi on pieni, alue laaja ja vaatii toimintamallin vakiintumisen ja lisäselvittelyjä sekä yhteistyökuvioita ensihoidon kanssa. Palvelu on tällä hetkellä tuotettu jokilaaksojen alueilla ensihoidon turvin sekä omaisten rooli turvapuhelinhälytysten vastaanottajina on tärkeä. Jatkossa tätä kehittämistyötä jatketaan niiden selvitystöiden pohjalta, joita on tehty toimintamallin kehittämisvaiheessa.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson asukkaille on tarjottu kotihoidon palveluita vain 07.00-21.30 ajalle. Kanta-Kokkolan alueella yöaikaista hoitoa on tarjottu jo useamman vuoden ajan. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ei toteudu koko alueen väestön kesken. Yöaikaisen hoidon järjestäminen mahdollistaa samat palvelut koko alueella riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Näin ollen ikäihmisten palvelut paranevat ja lain velvoittamat asiat on huomioidaan. 

Lisäksi on tehty laskelmaa siitä, että ikääntyneiden määrä tulevaisuudessa kasvaa ja palveluita pitäisi kyetä tarjoamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kotiin tarjottavat palvelut ovat kustannustehokkaampia sekä asiakaslähtöisiä verrattuna ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Kotiin tarjottavia palveluita kehittämällä sekä palvelutarjontaa laajentamalla voidaan tukea ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, joita lisääntyvä ikääntyvien määrä tuo hyvinvointialueelle. Yöpartiotoiminnalla voidaan osaltaan tukea paremmin kotona pärjäämistä, kuntoutumista sekä ennaltaehkäistä laitostumista.  

Yöpartiotoiminnan pilottia pyrittiin jalkauttamaan jo soite 2.0 hankkeen alla, jolloin kehittämistyölle on saatu raamit ja pohja. Tulkoti-hankkeen myötä yöpartiotoiminnan jalkauttamiselle saatiin lisärahoitusta ja samalla Soiten hallituksen ja valtuuston päätöksellä saatiin kaksi lisävakanssia alueelle, jonka myötä kehittämistyö etenee ja pilotti toivottavasti päästään jalkauttamaan.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta.  Sote- ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaiset palvelut kaikilla alueilla, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. 

Keski-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistus tarkoitti sitä, että samaan organisaatioon siirtyivät:

  • Soite-kuntayhtymän yksiköt pois lukien Kruunupyy 
  • Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta Keski-Pohjanmaan alueen toiminnot
  • kolme vammaispalveluiden yksikköä Kårkulla-kuntayhtymästä
  • sekä osa Keski-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien työntekijöistä (esimerkiksi koulukuraattorit ja -psykologit sekä ruokahuollon henkilöstöä).

Kuntayhtymästä tuttu Soite-nimi säilyi brändinimenä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Soite koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue toimii seuraavien kuntien alueella:

  • Halsua
  • Kannus
  • Kaustinen
  • Kokkola
  • Lestijärvi
  • Perho
  • Toholampi
  • Veteli

Lestijokilaakson alueeseen kuuluu Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Alueen väestöpohja on n. 9000 asukasta. 

Perhonjokilaakson alueeseen kuuluu Kaustinen, Veteli, Halsua ja Perho. Alueen väestöpohja on n. 11 000 asukasta

Toimintamallin kehittämistyön taustalla vaikuttavat kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät

Toimintamallin kehittämistyötä tehdään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Soitessa. Keski-Pohjanmaan alueella yöpartiotoiminta on ollut toiminnassa useamman vuoden kanta-Kokkolan alueella. Toiminta on vakiintunutta ja toimii kotisairaalan kanssa yhteistyössä. Yöpartiossa työskentelee pääsääntöisesti sairaanhoitajia ja muutama lähihoitaja. 

Kanta-Kokkolan alueella yöpartiotoiminnalla tarkoitetaan kotihoidon ja kotisairaalan käyntejä yöaikaan. Toimintaan kuuluu niin ennalta sovitut käynnit asiakkaan luona kuin turvapuhelin- ja ovihälytysten vastaanottaminen. Asiakkuudet voivat olla säännöllisiä tai tilapäisiä ja jaksot vaihtelevat. Asiakaskuntaan kuuluu niin ikäihmisiä kuin vammaispalvelun asiakkaita. 

Alueen väestön palvelutarjonnan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta toimintaa on lähdetty laajentamaan koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Soiten alueelle. Toimintaympäristö ja väestöpohja kuitenkin ovat erilaiset alueen eri osissa, joten käytössä olevaa toimintamallia ei kyetä ottamaan sellaisenaan maakunnan alueelle. Niinpä on alettu kehittää omaa toimintamallia Kokkolan reuna-alueille ja jokilaaksoihin. 

Toimintamallin kehittämistyön taustalla vaikuttavat lakipykälät

Iäkkään henkilön palveluissa noudatettavat yleiset periaatteet määritellään vanhuspalvelulain 13 §:ssä. Palvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä. Ne on toteutettava niin, että ne tukevat asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Edellä kuvattujen yleisten periaatteiden lisäksi pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaa lain 14 §. Sen mukaan hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti iäkkään henkilön kotona. Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Hänellä pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.

”Kotiin annettavia palveluja olisivat kotihoito ja tukipalvelut sekä uutena sosiaalipalveluna turva-auttamispalvelu. Kotihoitoa olisi järjestettävä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta.” 

”Iäkkään henkilön hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan.”

Vanhuspalvelulaki ohjaa ja velvoittaa tuottamaan yöaikaista palvelua ja sen myötä antaa tulevalle kehittämistyölle suuren merkityksen. Toimintamallia on lähdetty työstämään niin tarpeesta kuin velvoitteesta käsin. 

Toimintamallin käyttöönoton hyödyt:

Asiakas näkökulma

- Asiakkaalla mahdollisuus olla kotona mahdollisimman pitkään. Viivästetään palveluasumiseen siirtymistä ja omasta kodista luopumista. 

- Kotona tutut hoitajat, joiden kanssa voi olla pitkäkin hoitosuhde.

- Yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.

- Asiakkaan tarpeista lähtöisin olevaa palveluntuottamista

- Mahdollistetaan nopeampi kotiutuminen sairaalasta. Laitostumisen väheneminen ja nopeampi kuntoutuminen.

 

Ammattilaisen näkökulma

- Tutut potilaat, pitkät hoitosuhteet, rutiinit.

- Mahdollisuus uudenlaiseen työaikaan ja työtehtäviin.

- Uuden toimintamallin kehittäminen ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin.

 

Organisaatio näkökulma

- Yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta

- Palvelupaletin monimuotoisuus ja joustavuus

- Organisaation eri yksiköiden yhteistyö ja sen kehittäminen ja ylläpito

- Yhteistyön mahdollistaminen, aluerajojen madaltaminen ja moniammatillisuus

- Palveluasumisen viivästäminen vähentää kustannuksia, taloudellinen näkökulma.

 

Yhteiskunnan näkökulma

- Lainsäädännön tuomat velvoitteet ja niihin vastaaminen

- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo palveluiden saatavuudessa.

- Yksilöllisten ja inhimillisten palveluratkaisujen luominen 

Yöpartion asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikäihmisiä, jotka tarvitsevat yöllistä apua ja tukea selvitäkseen kotona. Kotisairaalan saattohoitopotilaat, joilla on yöllisiä avuntarpeita, otettiin yhtenä asiakasryhmänä myös mukaan, kun mietittiin kenelle palvelu olisi hyvä suunnata.  Alla kuvattuna asiakasryhmät tarkemmin. 

Yöpartion asiakasryhmät:

1. Asiakasryhmä, kotiutuva kotihoidon asiakas

  • Asiakas on kotihoidon asiakas
  • Asiakkaalla taustalla hoitojakso osastolla tai jaksohoitoyksikössä ja kotiutumisen tueksi tarvitaan yöllä tarkistuskäynti tai tukea esim. vessassa käymiseen.

2. Asiakasryhmä, turvaton kotihoidon asiakas

  • Asiakas on kotihoidon asiakas, joka tarvitsee psyykkiseen ahdistuneisuuteen tai turvattomuuden tunteeseen kontaktin hoitohenkilökuntaan.
  • Näille tarjotaan kuvapuhelin- tai puhelinpalvelua fyysisen käynnin sijasta.

3. Asiakasryhmä, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottava kotihoidon asiakas

  • Kotihoidon asiakkaita, jotka odottavat paikkaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
  • kotiutuminen täytyy olla turvallista
  • mielellään jonon etupäästä ja henkilö, joka odottaa mahdollisimman moneen paikkaan, jotta odotus ei veny pitkäksi.
  • mahdollisesti asuu vielä kotona

4. Asiakasryhmä, saattohoidossa oleva kotisairaalan asiakas

  • Kotisaattohoitopotilaat, jotka tarvitsevat yöllistä apua, esim. vessa-avustukset tai kipupumppuasiat.
  • Omaiset tiiviisti hoidossa mukana.
  • Potilaat kotisairaalan asiakkaita.
  • Osan tarpeista voi hoitaa kuvapuhelinpalvelulla.
  • Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja konsulttina tarvittaessa.

 Kohderyhmän asiakkaat ovat iäkkäitä ja usein muistisairaita ja hyvin monisairaita henkilöitä. Toiminta on vierasta ja vasta alkamassa. Varsinaisia käyttäjiä ei ole osallistettu suunnitteluvaiheessa. Vanhusneuvoston jäseniä ja ikäihmisten asiakasraatia on kuultu EVA-arvioinnissa ja he ovat sitä kautta päässeet vaikuttamaan suunnittelutyöhön ja olemaan tietoisia alueen ikäihmisille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Pilotointivaiheessa asiakkaille ja omaisille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely palvelun laadusta, toiveista ja kehittämisehdotuksista. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Soite. Aluekartta
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Soite. Aluekartta
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten nettisivut
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Yöpartiot
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin jalkauttamisen myötä tavoitellaan, että voitaisiin tarjota yöaikaista hoitoa ja hoivaa kotiin koko Soiten alueelle, riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. 

Yöpartiotoiminnan tavoitteet:

•ihmiset pärjäisivät mahdollisimman pitkään kotona yöllisen avun turvin.

•viivästettäisiin palveluasumisen tarvetta, silloin kun kotona asumisen edellytykset muilta osin täyttyvät.

•turvattomuuden tunteen vähentäminen -> kotona pärjäämisen edellytykset ovat paremmat.

•hoidon jatkuvuuden onnistuminen osastolta tai jaksohoidosta kotiin --> kuntoutumisen näkökulma. Kotona kuntoudutaan paremmin kuin vieraammassa ympäristössä.

Ajan myötä, kun toiminta on saatu jalkautettua, tavoitteena myös kotihoidon aamu- ja iltaruuhkien vähentäminen, siirtämällä asiakkaita yöpartiolle. 

Yöpartiotoiminnan tavoitteet
Yöpartiotoiminnan tavoitteet
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Yöpartiotoiminnan aloituksen myötä muutosta voidaan mitata asiakas- ja käyntimääriä sekä jaksojen pituutta seuraamalla. 

Tavoitteena tehdä suunnitelma myös muista mittareista, joilla seurata toiminnan vaikuttavuutta. 

- Montako tepa-paikkaa odottavaa on ollut yöpartion piirissä (kauanko on voitu viivästää palveluasumiseen siirtymistä?) 

- Mistä yksiköistä yöpartion piiriin asiakkaita eniten ohjautuu? 

- Mikä on taustatekijänä yöpartion tarpeelle? Mihin asiakasryhmään kuuluu?

Mittariston analysointi tehtäisiin osavuosikatsauksittain ja siitä tehtäisiin kooste/raportti.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin jalkauttaminen on vaatinut kuuden lisävakanssin perustamisen Lesti- ja Perhonjokilaakson alueelle. Vakanssit on jaettu niin, että molemmissa jokilaaksoissa on 3 työntekijää. Vakanssit perustettiin kotihoidon alaisuuteen. Suurin osa vakansseista on täytetty kolmivuorotyöhön, jotta resurssia voidaan hyödyntää kotihoidon kiireisimmillä ajoilla aamu- ja iltavuoroissa myös. Vakanssien perustaminen on ollut iso kustannus, joka osaltaan on muokannut toimintamallin toimivuutta ja resurssin mahdollisimman tehokasta käyttöä myös eri yksiköissä. 

Toimintamallin juurruttaminen on lähtenyt liikkeelle työryhmien kokoamisesta, toimintamallin sisällön ja raamien työstämisestä ja muutamasta vakanssista, jolla päästiin jalkauttamaan pilotti, jolla kerättiin kokemusta ja tietoa siitä millainen yöhoidon tarve alueellisesti on. Pilotin myötä tehtiin arvio ja haettiin lisävakansseja seuraavalle vuodelle. Pilotin jälkeen saatiin lisävakanssit ja päästiin jalkauttamaan toimintaa molemmille alueille. 

Toimintamallin toimivuutta seurataan tiiviisti ja pyritään reagoimaan riittävän nopeasti epäkohtiin ja muokataan toimintamallia toimivampaan suuntaan. Pidetään kaikki yhteistyökumppanit tietoisina tehdyistä muutoksista sekä aktiivisesti seurataan vaikuttavuutta. Toimintamallin tavoitteet on pidettävä jatkuvasti mielessä ja on tehtävä rohkeita päätöksiä tulosten perusteella, mihin suuntaan toimintaa lähdetään viemään eteenpäin. 

Toimintamallin juurruttaminen ja toimivuus on vaatinut säännöllistä eteenpäin vievää kokoontumista työryhmiltä, jotta on saatu sovittua kaikista toimintamallin ulottuvuuksista. Vaikka vakanssit perustettiin kotihoidon alle, työnkuvaan kuuluu 24/7 yksiköissä toimiminen, jotta resurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä eri yksiköiden esihenkilöiden kesken ja sen vuoksi kehittämistyössä on ollut laaja joukko. Tällä on tavoiteltu myös sitä, että kaikki yksiköt ovat tietoisia siitä, mitä on sovittu ja sen myötä myös sitoutuvat sen kehittämiseen ja toimivuuteen. Työryhmien kokoontumista jatketaan edelleen, mutta kokoontumisvälejä harvennetaan. Roolijakoa kokoontumisten sujumiseen tehty.

Tiedottamisen rooli korostuu toimintamallin juurruttamisessa. Uuden toiminnan jalkauttaminen vaatii, että lähettävissä yksiköissä ollaan tietoisia palvelun sisällöstä ja mahdollisuuksista. Tässä osaltaan myös työryhmien merkitys korostuu ja heidän rooli tiedottamisesta omissa yksiköissään korostuu. Viestinnän merkitys myös palvelun käyttäjille on tärkeää, jotta myös väestössä ollaan tietoisia palveluista. 

Yksiköiden esihenkilöt ja palvelualuejohtaja, jotka vastaavat palvelun tuottamisesta, ovat isossa roolissa toimintamallin juurruttamisessa edelleen. Heidän tehtävänään on jatkaa hyvää yhteistyötä ja ottaa vastuu toimintamallin toimivuudesta ja jatkokehittämisestä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Lesti- ja Perhonjokilaakson yöpartio jalkautettiin kotihoitoon niin, että saatiin molempiin jokilaaksoihin 3 uutta vakanssia vastaamaan kotihoidon yölliseen tarpeeseen. Yöpartiolaiset tekevät pääsääntöisesti 3-vuorotyötä ja yksi lähihoitaja on yövuorossa vuorollaan molemmissa jokilaaksoissa. Yhdelle työntekijälle kuuluu koko jokilaakson alue eli n. 3-4 kunnan alue. Välimatkat voivat olla hyvinkin pitkiä. 

Yöpartiota tarjotaan pääsääntöisesti kotihoidon asiakkaille, joilla on lyhyt aikainen yöhoidon tarve esimerkiksi osastolta kotiutumisen tueksi tai turvattomuuden vähentämiseksi. Yöpartiota tarjotaan myös myönteisen ympärivuorokautisen palveluasumisen päätöksen saaneille kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat yöllistä apua kotonapärjäämisen tueksi. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottajille yöhoidon jaksot voivat olla pidempiaikaisia. Yöhoitoa tarjotaan niin pitkään kunnes paikka löytyy tai muuten tilanne vaatii siirtymisen 24/7 palvelun piiriin. Lisäksi kotisairaalan saattohoitopotilaat, jotka ovat kotona kotisairaalan ja omaisten turvin ajoittain tarvitsevat myös yöpartiopalvelua. Tälle asiakasryhmälle voidaan räätälöidä myös kotihoidon yöpartio omaisten tueksi yöaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamiseksi.  Yöpartion piiriin eivät sovellu aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat tai päihteiden käyttäjät ja yöpartioasiakkaan kotiolot tulee olla kotihoidolle soveltuvat. 

Yöpartioasiakkaaksi voi ohjautua useammasta eri toimintayksiköstä, näitä ovat mm. yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon osastot, kotisairaala, kotihoito ja ensihoito. Vammaispalvelusta voi kotiutua palvelun piiriin, jos kriteerit täyttyvät. Nämä asiakkaat käsitellään aina erikseen. Palvelu on pääsääntöisesti ikäihmisille suunnattu. Päivystystä ei ole otettu vielä mukaan tässä vaiheessa, odotetaan, että toimintamalli saadaan vakiinnutettua. Kun asiakkaan kriteerit kotihoidon yöpartiotoimintaan täyttyy, ilmoitetaan asiakas kotihoidon toiminnanohjauskeskukseen, josta asiakkaalle räätälöidään palvelut ja asiakas laitetaan yöpartion ajanvarauskirjalle. Molemmilla jokilaaksoilla on oma ajanvarauskirja, josta yöpartiolaiset saavat informaation asiakkaasta sekä mahdollisesta yöllisestä sijoitusyksiköstä. Yöpartioasiakas voi kotiutua, kun asiakkaan kaikki tarvittavat palvelut on saatu järjestettyä ja palvelupäätökset tehtyä. 

Yöpartiolaisen päätehtävänä on käydä sovituilla käynneillä tai huolehtia muu yhteydenottotapa asiakkaisiin. Käynneillä yöpartiolaiset käyvät tekemässä sairaalajakson jälkeen voinnin tarkistusta, tukevat kotona selviytymistä avustamalla päivittäisissä toiminnoissa tai arvioivat kipulääkityksen riittävyyttä. He tekevät tarvittaessa erilaisia sairaanhoidollisia tehtäviä esim. virtsakatetrin laittaminen, runsaasti vuotavan haavan sidosten uusiminen, kommootioseurantaa  jne. Yöpartiojaksojen pituus sekä käyntimäärät yön aikana vaihtelee hoidon tarpeen mukaan. Etukäteen ei luvata pitkiä jaksoja ja useita käyntejä yöhön vaan jaksojen aikana tehdään jatkuvaa hoidon tarpeen arviointia kuntouttavalla otteella ja käynnit suunnitellaan sen mukaisesti. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen ja omatoimisuus, etenkin kotihoidon asiakkailla, jotka kotiutuvat joko osastoilta ja jaksohoitoyksiköistä. Saattohoitoasiakkaiden kohdalla tavoitteena on hyvä oirehoito sekä omaisten jaksamisen tukeminen. 

Ellei yöpartiolaisella ole yöpartiokäyntejä, työskentelee yöpartiolainen alueen hoidon ja hoivan 24/7 yksikössä, jossa sillä hetkellä on suurin tarve. Hän saa informaation sijoituspaikasta ennen vuoron alkua/vuoron alussa ajanvarauskirjalta. Yöpartiolainen on yksikössä apukätenä ja tekee hänelle osoitettuja työtehtäviä. Yöpartiolaista ei käytetä sijaisena vaan hän menee yksikköön lisäavuksi esim. jos yksikössä on useampi saattohoito tai aggressiivisesti tai muuten levottomasti käyttäytyviä asiakkaita. Yöpartiolainen on yksikössä sen aikaa, kun häneltä omilta tehtäviltä jää aikaa. 

Turvapuhelin ja ovihälytyksien vastaanottoa ei jokilaaksojen yöpartiolle ole otettu, sillä resurssi on pieni, alue laaja ja vaatii toimintamallin vakiintumisen ja lisäselvittelyjä sekä yhteistyökuvioita ensihoidon kanssa. Palvelu on tällä hetkellä tuotettu jokilaaksojen alueilla ensihoidon turvin sekä omaisten rooli turvapuhelinhälytysten vastaanottajina on tärkeä. Jatkossa tätä kehittämistyötä jatketaan niiden selvitystöiden pohjalta, joita on tehty toimintamallin kehittämisvaiheessa.

Yöpartion prosessikaavio
Jokilaaksojen yöpartion prosessikaavio

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lesti- ja Perhonjokilaaksoon yöpartion toimintamallin myötä on voitu koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarjota yöaikasta kotihoidon palvelua. Alueen väestön tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus on parantunut. Myös eri yksiköissä henkilöstön kuormitusta on voitu vähentää tarjoamalla lisäapua yksikköön yöaikaan, jolloin muutenkin henkilöstön määrä yksiköissä on vähäinen. 

Toimintamallin jalkauttaminen vaati pilotoinnin, johon saatiin muutama vakanssi. Tämä kuitenkaan ei riittänyt kattamaan joka öistä hoitajaresurssia ja palvelun saatavuutta. Niinpä jouduttiin kehittelemään pilotin ajaksi varallaolojärjestely, jotta saatiin toimintamallin pilotti käynnistettyä. Varallaolojärjestelyt vaativat laajaa selvitystyötä, koska sellaista ei oltu aiemmin organisaatiossa tämän tyyppiseen toimintaan käytetty. Järjestelyissä oli mukana ammattiliitot, henkilöstöhallinto sekä yöpartion ohjausryhmä. Varallaolojärjestelyt saatiin järjestettyä ja päästiin pilotti jalkauttamaan. 

Toimintamallin pilotointivaiheessa jo nähtiin, että palvelulle on tarvetta. Asiakkaita oli alkuun joka yölle ja asiakkaita ohjautui useammasta eri yksiköstä. Tiedottamisessa oltiin onnistuttu. Toimintamallin myötä perustetut yksiköt ovat pieniä ja henkilöstöresurssin hallinnolliset haasteet ovat osittain kuormittaneet enemmän kotihoidon esihenkilöitä. Yölliseen henkilöstövajeeseen on ollut haastavaa löytää sijaista ja henkilöstöresurssia on kesäaikaan jouduttu käyttämään perustoiminnan eli aamu- ja iltavuoron henkilöstövajeen paikkaamiseen ja palvelu on jouduttu tauottamaan. Jokilaaksojen yöpartion kehittämispäivässä henkilöstö itse ehdotti henkilöstövajeen helpottamiseksi toimintamallia toisen yksikön auttamisesta. Tämä oli tärkeä avaus työntekijöiltä ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan konkreettisesti omaan työhönsä. Niinpä yhdessä mietittiin käytäntö, joka helpottaa työntekijöitä tekemään keskinäistä yhteistyötä. Näin saatiin ratkaisu myös henkilöstövajeeseen ja toiminnan ylläpitämiseen sekä mahdollistetaan yöllinen hoito myös sairastapauksissa ja tilanteissa, jossa henkilöstöä ei muuten ole saatavilla. 

Palvelun tarjonnan saatavuus ja vaihtelevuus on tuonut haasteita, jonka vuoksi asiakasvirtaa on ajoittain vähemmän. Yksiköissä ei välttämättä olla tietoisia siitä, milloin palvelua voidaan tarjota ja milloin ei, joka vaikuttaa asiakasohjautuvuuteen. Kun henkilöstötilanne saadaan vakautettua, kertoo mittaristo tarkemmin siitä, kuinka kustannustehokasta ja tarpeellista palvelu on organisaation näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta palvelu on asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja oikea-aikaista. Kerätyn palautteen myötä asiakkaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä palveluun. Palvelu on tuonut turvaa niin asiakkaille kuin omaisille ja lisännyt asiakkaiden toimintakykyä selvitä kotona pitkänkin osasto- tai laitoshoitojakson jälkeen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palvelulla on voitu vastata lakivelvoitteeseen vanhuspalvelulain 13§ ja 14§:ssä kuvatulla tavalla.

Kehitetyn toimintamallin myötä Hoidon ja hoivan toimialueen eri yksiköiden kesken yhteistyö on tiivistynyt, on saatu ymmärrystä muiden palvelualueiden toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Alueellinen tuntemus on lisääntynyt, toimintatavat yhtenäistyneet ja kehittämistyö on tuonut alueita lähemmäs toisiaan. Toimintamallin kehittäminen ja toiminta on niin ammattilaisten, organisaation kuin asiakkaidenkin näkökulmasta tärkeää ja merkityksellistä. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Yöpartiotoiminnan käynnistäminen vaatii alueelle lisäresursseja. Kotihoidon olemassa oleva henkilöstöresurssi tarvitaan täysin kotihoidon perustehtävän hoitamiseen, muiden tehtävien lisääminen ja varsinkin yöaikaisten tehtävien lisääminen olisi henkilöstölle kuormittavaa. 

Ensimmäisen hankkeen aikana pyrimme käynnistämään yöpartiota alueelle jo voimassaolevan henkilöstön turvin. Henkilöstön edustajat ammattiliitosta kuitenkin puuttuivat asiaan ja hylkäsivät ensimmäisen toimintamallin käyttöönoton sillä perustein, että henkilökunnan työvuorojen äkilliset muutokset suunnitelmallisesti eivät ole KVTES:n mukaista toimintaa. Vaikka kyseessä olisikin ollut vain pilotti, jonka avulla olisi kartoitettu alueen todellinen yöhoidon tarve, ei liitot tätä hyväksyneet. 

Uuden toimintamallin myötä oli tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön varallaolojärjestelyiden sujuvuuteen ja sopimusten aukikirjoittamiseen. Varallaolojärjestelyt tulisi olla hyvin perusteltu, eivätkä ne voi olla pysyvä ratkaisu. Varallaolojärjestelyt täytyy olla kirjattuna ja varallaoloon suostuneiden varallaolosopimukset allekirjoitettuna, jotta jokainen on tietoinen, mihin on ryhtymässä. 

Yöaikaista hoitoa ja hoivaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon henkilöstön turvallisuus. Turvallisuus selvitykset ja riskiarviot on hyvä tehdä ja ottaa mukaan kehittämistyöhön heti toimintamallin työstämisvaiheessa. Näin ollen voidaan taata niin henkilöstön kuin asiakkaiden turvallisuus. 

Toimintamalli on varmasti hyödynnettävissä muillekin harvaanasutuille alueille. 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue; Lesti- ja Perhonjokilaakso
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)