Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Yhteistyön toimintamalli vastaa tunnistettuihin haasteisiin, kuten toimijoiden roolien epäselvyyteen, yhteistyön hajanaisuuteen ja suunnitelmallisuuden puutteeseen. Lisäksi haasteina on tunnistettu järjestökentän pirstaleisuus sekä järjestötoiminnan näkyvyyteen ja tunnettuuteen liittyvät asiat.
Yhteistyömallin tavoitteen on ollut selkeyttää eri toimijoiden rooleja sekä vahvistaa kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvistaa toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja tuoda esille ekosysteemiset verkostot. Yhteistyömalli pyrkii tekemään kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä suunnitelmallista, selkeää, avointa ja läpinäkyvää sekä lisäämään järjestöjen toiminnan näkyvyyttä.
Yhteistyömalli on koottu käsikirjaksi/ manuaaliksi, joka sisältää tietoa ja pilotoituja toimintamalleja järjestötoimijoiden toiminnan tueksi. Käsikirjan materiaalien tavoitteena on tukea järjestöjen toimintaa ja erityisesti vahvistaa haasteellisessa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja kokea osallisuutta.
Toimintamalli tuo esiin myös järjestöjen vahvuudet kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Toimintamalli on yhteiskehitetty paikallisten järjestötoimijoiden kanssa ja sen sisältö perustuu järjestötoimijoiden parissa tehtyihin kartoituksiin ja niissä esille nousseisiin tarpeisiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallia tarvitsevat kaupunki, järjestöt, yhteisötilojen talotoimikunnat sekä muut alueelliset toimijat. Eri toimijat ovat tunnistaneet haasteita yhteistyön rakenteiden, roolien ja vastuiden selkeydessä sekä tiedonkulussa, mikä on vaikeuttanut sujuvaa ja suunnitelmallista yhteistyötä.
Kaupunki tarjoaa ilmaisia yhteisötiloja järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön, mutta tiloihin liittyvä koordinointi ja arjen toiminta edellyttävät selkeitä käytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä. Alueellisten yhteisötilojen käytöstä ja päivittäisestä toiminnasta vastaavat talotoimikunnat, jotka koostuvat tilan käyttäjien edustajista, pääosin järjestötoimijoiden edustajista. Yhteistyömalli tukee kaupungin hyvinvoinnin ja talotoimikuntien yhteistyötä sekä vahvistaa järjestöjen välistä verkostomaista yhteistyötä huomioiden kaupungin laajan maantieteellisen alueen. Lisäksi toimintamalli huomioi järjestöjen keskinäisen yhteistyön tekemisen sekä eri verkostot.
Toimintamallin avulla voidaan vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä, mikä puolestaan tukee kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua toimintaan eri elämäntilanteissa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on määritellä paremmin toimijoiden roolit sekä selkeyttää ja lisätä yhteistyötä. Tavoitteena on, että toimijoiden kumppanuus ja yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen sekä arvostukseen. Toimintamallissa käytänteet ovat avoimia, selkeitä ja läpinäkyviä ja niitä voidaan myös kehittää.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Yhteistyön toimivuutta arvioidaan keskusteluin vuosikellon mukaisissa alueellisissa tapaamisissa. Tapaamisissa on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi tapaamisten ajankohtiin ja sisältöihin yhteistyötä kehittäen.
Kaupunki seuraa myös yhteisötilojen käyttäjämääriä ja tukee erityisesti yhteisötilojen toiminnan näkyvyyttä.
Kaupunki kerää vuosittain tietoa järjestöyhteistyöstä järjestökyselyssä, joka toteutetaan hyvinvointikyselyn yhteydessä. Yhteistyötä kuvaava numeerinen vastaus toimii yhtenä hyvinvointikertomuksen indikaattorina.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli edellyttää eri toimijoiden sitoutumista sekä yhteistä tahtotilaa kehittää yhteistyötä. Keskeistä on, että roolit, vastuut ja työnjako ovat selkeästi määriteltyjä ja kaikkien osapuolten yhteisesti ymmärtämiä. Yhteisesti sovitut toimintatavat ja pelisäännöt tukevat arjen sujuvaa yhteistyötä.
Lisäksi tärkeää on toimiva, avoin, säännöllinen ja oikea-aikainen viestintä tiedonkulun varmistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Toimintamallin toteutus edellyttää riittäviä resursseja ja koordinointia erityisesti kaupungilta. Luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuva verkostomainen yhteistyö vahvistaa kaiken toiminnan vaikuttavuutta. Toimintamallia tulee myös arvioida ja kehittää jatkuvasti yhdessä toimijoiden kanssa, jotta se vastaa muuttuviin tarpeisiin.