Päijät-Soten JOPA-hanke on luonut hyvinvointialueelle iäkkäiden yhteisöllisen asumisen mallin, jonka perustana on uudistetun sosiaalihuoltolain 21b § mukainen yhteisöllinen asuminen. Mallissa asuminen ja palvelut ovat erikseen; asuminen on vuokra-asumista esteettömässä asunnossa yhteisöllisen asumisen talossa, mahdolliset palvelut tuotetaan kotihoidon palveluna ja tukipalveluina sekä lisäksi saatavilla on yhteisöllistä toimintaa ja yhteisölliseen toimintaan soveltuvat tilat. Myös omaishoito sekä yöhoidon palvelu kotihoitona ovat mahdollisia yhteisöllisen asumisen talossa. Lähtökohtana on, että asukas hyötyy yhteisöllisyydestä ja että hänellä on oma tahto muuttaa yhteisöllisen asumisen taloon.
Päijät-Hämeessä iäkkäiden hoidon painopisteenä on ollut kotiin vietävät palvelut ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville ympärivuorokautinen palveluasuminen. Tavallista, ei-ympärivuorokautista palveluasumista on ollut saatavilla vain vähänlaisesti, ja sinne on ohjautunut paikkojen rajallisuuden vuoksi asumaan toimintakyvyltään heikossa kunnossa olevia asukkaita. Nyt lainsäädännön muutosten tukemana ja iäkkäiden tarpeista lähtien on kehitetty yhteisöllisen asumisen malli, jolla voidaan kattavammin tukea iäkkäiden toimijuutta ja vastata nimenomaisesti turvattomuuden ja yksinäisyyden kokemuksiin.
Ikääntyneiden palveluissa haasteena on työvoiman saatavuus niin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa hoitajamitoituksen ollessa pian 0,7 sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhteisöllisen asumisen mallissa pyritään luomaan asukkaalle loppuelämän koti, jonne saatavilla on asukkaan toimintakyvyn mukaiset palvelut - tarvitsee asiakas sitten palveluja enemmän tai vähemmän tai ei ollenkaan. Koska palvelut tuotetaan kotihoidon palveluin, saadaan välitöntä asiakasaikaa lisättyä, sillä siirtymämatkat eivät ole pitkiä asunnosta toiseen. Tämä tuo myös ekologista näkökulmaa kotihoidon työhön.
Hankkeen kohdekuntina ovat olleet Kärkölä ja Padasjoki, mutta sinällään yhteisöllisen asumisen malli on luotu koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhteisöllisessä asumisessa asuisi vähintään 2-3% yli 75-vuotiaista päijäthämäläisistä.
Päijät-Soten alueella ikääntyneiden palveluissa on ollut vähänlaisesti välimuotoisia asumisen vaihtoehtoja omassa kodissa asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välillä. Ikääntyneet asukkaat kaipaavat turvallista asumismuotoa sekä uudenlaisia palveluita, kun nykyisessä omassa kodissa koetaan turvattomuutta / yksinäisyyttä tai koti vaatisi muutostöitä esim. esteettömät kulut wc-tiloihin. Päijät-Soten alueella on erilaisia kuntia, maalaiskunnissa välimatkat asumisen ja palveluiden välillä saattavat olla pitkiä. Kaikki palvelut eivät välttämättä aina ole ikäihmisten saatavilla, vaikka he asuisivat asutustaajamissa / kaupungissa. Omaisilla on suuri huoli läheistensä kotona pärjäämisestä ja usein tukevat ikääntyneitä läheisiään kotona asumisessa. Tällöin omaiset saattavat kuormittua ja he kaipaavat tukea sekä apua läheistensä turvallisen asumisen järjestämiseksi.
Kotihoidon työntekijät käyttävät työaikaa siirtymiseen asiakkaan luota toiselle. Välillä välimatkat ovat pitkiä ja aikaa kuluu siirtymiseen paljon. Yhteisöllisen asumisen kiinteistö tuo mahdollisia kotihoidon asiakkaita saman katon alle, jolloin kotihoidon työntekijän siirtymiseen kuluva aika asiakkaan luota toiselle vähenee ja jopa poistuu kokonaan. Tämä vapauttaa työntekijän aikaa välittömään asiakastyöhön ja luo mielekkyyttä työn tekemiseen.
Yhteisöllinen asuminen on ikäihmisille uusi, esteetön ja turvallinen asuinympäristö, jossa ikäihmisillä on mahdollista asua omassa kodissaan lähellä palveluita. Asukkaat saavat kotiinsa palvelut laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella henkilökohtaisen tarpeen ja harkinnan mukaan. Yhteisöllisessä asumisessa heillä on mahdollisuus nauttia yhteisön tuomasta turvasta sekä toiminnasta, jonka he itse luovat heille sopivaksi.
Yhteisölliseen asumiseen soveltuviksi asukkaiksi on asiakasohjauksessa tunnistettu erityisesti yksinäiset ja turvattomat asiakkaat, mikä ilmenee asiakasohjaukseen JOPA-hankkeen suuntaamasta kyselystä sekä yleisemmällä tasolla myös yhteisöllisen asumisen lainsäädäntövalmistelussa ja tutkimuskirjallisuudessa. Näiden lisäksi tunnistettuja yhteisölliseen asumiseen soveltuvia asukkaita ovat omaisettomat asiakkaat, ne asiakkaat, joiden kotiolosuhteiden olosuhteet ovat heikot tai matka palvelujen äärelle on pitkä sekä paljon palveluja käyttävät asiakkaat. Yhteisöllisen asumisen lainsäädäntö mahdollistaa myös omaishoitoperheiden sijoittumisen yhteisölliseen asumiseen. Yhteistyössä asiakasohjauksen kanssa on kehitetty toimintakykyä kuvaavaa RAI-mittaristoa tunnistamaan näitä asiakasryhmiä. Ytimenä on, että asiakas haluaa itse muuttaa yhteisöllisen asumisen asukkaaksi sekä hyötyy yhteisön tuesta ja toiminnasta.
Päijät-Soten JOPA-hankkeen kohdekunnat ovat toteuttaneet asumisen ennakoinnin kyselyn 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Kyselyjen tulokset ovat antaneet vahvan mandaatin ikääntyneiden asumisen kehittämiselle kunnissa. Kärkölän kunnan ja hankkeen yhteistyönä on järjestetty myös työpaja, jossa kunnan ikääntyneillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisen talon tiloihin ja palveluihin.
Kaikkiaan Päijät-Soten JOPA-hankkeen yhteisöllisen asumisen mallissa keskiössä on asukkaiden oma toimijuus - hoivan kohteesta kohti toimijuutta.
