Wörtti: VOIMA-valmennus

Luotu 24.03.2026
Wörtti: VOIMA-valmennus
Wörtti: VOIMA-valmennus

Tiivistelmä

Voima-valmennus tarttuu tilanteeseen, jossa opiskelijalla on vaara tippua opinnoista ja jäädä tarvitsemiensa palveluiden tavoittamattomiin. Tavoitteena on tarjota monitoimijaisen ja –ammatillisen tiimin avulla opiskelijalle oikea-aikaista tukea elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden ja varmistaa opiskelijan kiinnittyminen koulutukseen tai siihen johtaville poluille. Polku tarkoittaa esimerkiksi palaamista omalle alalle, alanvaihtoa tai hallittua siirtymää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. 

Valmennus koostuu ryhmä-, yksilö- ja opiskelutaitovalmennuksesta opiskelijan voimavaroja ja toiveita kunnioittaen. Valmennusta toteuttaa monialaisesti ja –ammatillisesti erityisen tuen asiantuntija, ohjaaja, työikäisten sosiaalipalveluiden ohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Valmennus pohjautuu ammattilaisen ja opiskelijan luottamukselliseen suhteeseen, yhteiseen ympäristöön ja toiminnallisiin menetelmiin. Voima-valmennus pyrkii vahvistamaan opiskelijan yhteisöön kuulumisen kokemusta, minäpystyvyyttä, ja tulevaisuususkoa. Valmennus toimii aikalisänä niin, että opiskelija pysyy oppilaitoksen kirjoilla ja hänen oikeutensa käyttää opiskeluhuollon palveluita ja opintoetuuksia säilyy. 

Voima-valmennuksella pyritään parantamaan opiskelijoiden kokemusta yhdenvertaisesta osallisuudesta tilanteissa, joissa jo olemassa olevien tukimuotojen lisäksi opintojen ohelle tarvitaan intensiivisempää tukea. Valmennuksen aikana tehdään yhteistyötä oppilaitoksen henkilöstön lisäksi esimerkiksi opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden, julkisen terveydenhuollon, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Voima-valmennus tarttuu tilanteeseen, jossa opiskelijalla on vaara tippua opinnoista ja jäädä tarvitsemiensa palveluiden tavoittamattomiin. 

Voima-valmennuksella pyritään parantamaan opiskelijoiden kokemusta yhdenvertaisesta osallisuudesta tilanteissa, joissa jo olemassa olevien tukimuotojen lisäksi opintojen ohelle tarvitaan intensiivisempää tukea. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Voima-valmennus on kohdennettu toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille, jotka ovat vaarassa tippua opinnoista esimerkiksi poissaolojen takia. Opiskelijoilla on käytössä oppilaitoksen olemassa olevat tukimuodot, mutta tilanteeseen tarvitaan vahvempaa tukea.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on tarjota monitoimijaisen ja –ammatillisen tiimin avulla opiskelijalle oikea-aikaista tukea elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden ja varmistaa opiskelijan kiinnittyminen koulutukseen tai siihen johtaville poluille. Polku tarkoittaa esimerkiksi palaamista omalle alalle, alanvaihtoa tai hallittua siirtymää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mittarit ja seuranta 

  • Valmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä 

  • Opintoalat, mistä ohjautunut, jatkopolut 

  • Opiskelijoiden valmennusjakson pituus 

  • Kuntoutussäätiön psykososiaalisen hyvinvoinnin lomake, jonka pohjalta alkukartoituskeskustelu 

  • Yksilökeskustelut (alussa, valmennuksen aikana tarpeen mukaan ja lopussa) 

  • Havainnointi 

  • ZekkiPro (opiskelijan kokema hyvinvointi) 

Palaute ja kehittäminen 

  • Valmennukseen osallistuvilta opiskelijoilta kysytään palautetta Forms-kyselyn avulla nimettömästi valmennuksen loputtua 

  • Suullinen palaute valmennuksen lomassa 

  • Hankkeen ajan työntekijäkyselyt 

  • Valmentajat järjestävät kehittämisiltapäiviä kaksi-kolme kertaa vuodessa, joissa hyödynnetään kerättyä palautetta ja kyselyiden tuloksia.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Resurssit

Toiminnan toteuttamiseen tarvittavat henkilöstö-, tila-, ja välineresurssit määritellään yhteisten periaatteiden pohjalta, mutta tarkemmat resurssit, vastuut ja kustannusten jakautuminen sovitaan toteuttajaorganisaatioiden välisin yhteistyösopimuksin.  

Henkilöstö (hankepilotin aikana) 

  • Oppilaitosorganisaatiosta on kaksi työntekijää, erityisen tuen asiantuntija ja ohjaaja (n. 140 %). Hyvinvointialueelta on kaksi työikäisten sosiaalipalveluiden ohjaajaa (n. 100 %). Nuorisopalveluilta on kaksi erityisnuorisotyöntekijää (n. 70 %) 

Tilat 

  • Toimintaan soveltuvat oppilaitoksen yhteydessä olevat ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn sopivat tilat. Luokkatila on sisustettu pöytien ja istumapaikkojen lisäksi rennommilla vaihtoehdoilla, kuten sohvilla ja aistiyliherkkyydet huomioon ottavilla ääntä eristävillä box loungereilla, ja muilla tarvittavilla ratkaisuilla. 

Kustannustenjako 

  • Oppilaitosorganisaatio vastaa tilasta, tilan kalustuksesta ja sen ylläpidosta, ja opiskelijoiden työvälineistä.
  • Nuorisopalvelut vastaavat ohjattuun toimintaan tarvittavista välineistä ja materiaaleista.
  • Jokainen organisaatio vastaa oman organisaationsa työntekijöiden palkka-, laite-, ja tietohallinnan kustannuksista ja työn kannalta välttämättömistä edellytyksistä.  

 Välineistö 

  • Nuoren ja ammattilaisen välisen luottamussuhteen kehittymisen kannalta tarvittavat yhteisen tekemisen välineet, esimerkiksi käsityöt, kortti- ja lautapelit, taidevälineet ja työskentelymateriaalit, kahvi- ja välipalatarjoilu.
  • Järjestelmä työntekijöiden väliseen raportointiin yli organisaatiorajojen

 

Toimintaprosessin kuvaus 

Vaiheet: 

  • Nuoren tarve huomataan koulutusalalla. Tarpeen huomannut työntekijä on yhteydessä valmennuksen työntekijään. Sovitaan yhteinen tapaaminen, jossa kartoitetaan nuoren tilannetta, esimerkiksi:
    - Onko valmennus oikea-aikainen? 
    - Mitä koulutuksen järjestäjän tarjoamaa tukea nuorella on? 
    - Mitä tavoitteita nuorella on? Mihin valmennuksella halutaan pyrkiä?
  • Nuori aloittaa valmennuksen ja valmennuksen monialainen tiimi työskentelee hyödyntäen alla mainittuja työkaluja ja menetelmiä yhdessä nuoren kanssa kohti asetettuja tavoitteita. Valmennuksen aikana tehdään yhteistyötä verkoston kanssa. 
  • Nuori ohjataan oikea-aikaisesti eteenpäin (takaisin alalle, toiselle alalle tai koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin). Valmennuksen työntekijät varmistavat nuoren kiinnittymisen pysymällä yhteydessä nuoreen vielä siirtymän jälkeen. 

 

Mittarit ja seuranta:  

  • Valmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä
  • Opintoalat, mistä ohjautunut, jatkopolut
  • Opiskelijoiden valmennusjakson pituus
  • Kuntoutussäätiön psykososiaalisen hyvinvoinnin lomake, jonka pohjalta alkukartoituskeskustelu
  • Yksilökeskustelut (alussa, valmennuksen aikana tarpeen mukaan ja lopussa)
  • Havainnointi
  • ZekkiPro (opiskelijan kokema hyvinvointi) 

 

Palaute ja kehittäminen:  

  • Valmennukseen osallistuvilta opiskelijoilta kysytään palautetta Forms-kyselyn avulla nimettömästi valmennuksen loputtua
  • Suullinen palaute valmennuksen lomassa
  • Hankkeen ajan työntekijäkyselyt
  • Valmentajat järjestävät kehittämisiltapäiviä kaksi-kolme kertaa vuodessa, joissa hyödynnetään kerättyä palautetta ja kyselyiden tuloksia 

Toimintamallin ydinsisältö

Voima-valmennus tarttuu tilanteeseen, jossa opiskelijalla on vaara tippua opinnoista ja jäädä tarvitsemiensa palveluiden tavoittamattomiin. Tavoitteena on tarjota monitoimijaisen ja –ammatillisen tiimin avulla opiskelijalle oikea-aikaista tukea elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden ja varmistaa opiskelijan kiinnittyminen koulutukseen tai siihen johtaville poluille. Polku tarkoittaa esimerkiksi palaamista omalle alalle, alanvaihtoa tai hallittua siirtymää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. 

Valmennus koostuu ryhmä-, yksilö- ja opiskelutaitovalmennuksesta opiskelijan voimavaroja ja toiveita kunnioittaen. Valmennusta toteuttaa monialaisesti ja –ammatillisesti erityisen tuen asiantuntija, ohjaaja, työikäisten sosiaalipalveluiden ohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Valmennus pohjautuu ammattilaisen ja opiskelijan luottamukselliseen suhteeseen, yhteiseen ympäristöön ja toiminnallisiin menetelmiin. Voima-valmennus pyrkii vahvistamaan opiskelijan yhteisöön kuulumisen kokemusta, minäpystyvyyttä, ja tulevaisuususkoa. Valmennus toimii aikalisänä niin, että opiskelija pysyy oppilaitoksen kirjoilla ja hänen oikeutensa käyttää opiskeluhuollon palveluita ja opintoetuuksia säilyy. 

Voima-valmennuksella pyritään parantamaan opiskelijoiden kokemusta yhdenvertaisesta osallisuudesta tilanteissa, joissa jo olemassa olevien tukimuotojen lisäksi opintojen ohelle tarvitaan intensiivisempää tukea. Valmennuksen aikana tehdään yhteistyötä oppilaitoksen henkilöstön lisäksi esimerkiksi opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden, julkisen terveydenhuollon, nuorisopalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Voima-valmennuksen tarjoama pysähtyminen opiskelijan tilanteen äärelle on vähentänyt koulupudokkuutta, sillä opiskelijat ovat suurimmilta osin ohjautuneet valmennuksesta takaisin opintoihin. Opiskelijat ovat lisäksi ohjautuneet oikea-aikaisemmin koulutuksen ulkopuolisten palveluiden piiriin. Valmennuksen avulla saadaan ehkäistyä opiskelijoiden putoamista palveluiden tavoittamattomiin kulkemalla opiskelijan rinnalla niin kauan, että opiskelija kiinnittyy polullensa. Opiskelijan ympärille rakentuu Voima-valmennuksessa moniammatillinen ja –toimijainen tiimi, mikä mahdollistaa opiskelijan prosessin etenemisen tehokkaammin ja vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä myös rakenteellisella tasolla. 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Opiskelija palaa alalle, vaihtaa alaa tai ohjautuu koulutuksen järjestäjän ulkopuolisiin palveluihin oikea-aikaisemmin. Opiskelijan itsetunto ja tulevaisuususko vahvistuu, ja toimintakyky lisääntyy.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Opiskelija valmistuu ammattiin, työllistyy ja löytää oman paikkansa yhteiskunnan jäsenenä.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Voima-valmennuksella tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöjä, opiskelijoiden ohjautumista opintoihin ja palveluihin oikea-aikaisemmin.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kuopio
Kehittäjäorganisaatiot
Savon koulutuskuntayhtymä
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Savon ammattiopisto: Savilahden kampus
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)