Vuorovedoin yhteiskehittäminen

Luotu 12.11.2025
Vuorovedoin yhteiskehittäminen
Vuorovedoin yhteiskehittäminen

Tiivistelmä

Yhteiskehitämme valtakunnallisesti digitaalisia Vuorovedoin -työkaluja monialaisen yhteistyön ja ihmislähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
  • Yhteiskehittämisen tarkoitus on tuoda eri näkökulmat tasavertaisesti mukaan ja mahdollistaa kaikkien osallistuminen
  • Yhteiskehittäminen lisää ymmärrystä todellisista tarpeista ja auttaa kehittämään paremmin kohdennettuja ratkaisuja
  • Vuorovedoin tehtävä työskentely tukee yhteistyötä ja yhteistä oppimista eri toimijoiden välillä
  • Yhteiskehittämisen tavoitteena on jakaa vastuita ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia
  • Kun ihmiset ovat mukana kehittämässä, sitoutuminen ja omistajuus kasvavat
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset (Lapset, nuoret ja perheet) Hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Lapset, nuoret ja perheet.

Kaikki kohderyhmät toimivat sosiaali, terveys ja koulutus, sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa yhteistyössä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • Sujuvoitamme monitoimijaista yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloilla toimivien välillä.
  • Kehitämme monitoimijaista toimintakulttuuria lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten, johtajien ja työyhteisöjen tarpeisiin.
  • Lisäämme dialogisuutta ja dialogista vuorovaikutusta yhteistyötilanteissa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä sekä tuemme yhteistä oppimista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan arvioimalla dialogisuuden, monitoimijaisen yhteistyön, asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistumista. Arvioinnissa hyödynnetään toimintamalliin sisältyviä arviointivälineitä, kyselyitä, palautteita, itsearviointeja sekä yhteiskehittämisen aikana kerättyjä havaintoja. Seurantatietoa käytetään toimintamallin jatkuvaan kehittämiseen.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin toteuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, monitoimijaista yhteistyötä, dialogisen vuorovaikutuksen osaamista sekä henkilöstölle varattavaa aikaa yhteiseen oppimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan toimivat digitaaliset työvälineet, aktiivista viestintää ja organisaation tukea toimintamallin käyttöönotolle ja arvioinnille. Toimintamalli voidaan toteuttaa osana organisaation olemassa olevia rakenteita ja kehittämistoimintaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Yhteiskehitämme valtakunnallisesti digitaalisia Vuorovedoin -työkaluja monialaisen yhteistyön ja ihmislähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamalli vahvistaa dialogista toimintakulttuuria lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Sen avulla monitoimijainen yhteistyö sujuvoituu, asiakkaiden osallisuus vahvistuu ja eri toimijoiden välinen yhteinen ymmärrys lisääntyy. Digitaaliset työkalut tukevat yhteistyötä, oppimista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tämän seurauksena palvelut ovat ihmislähtöisempiä, yhteensovitettuja ja vaikuttavampia.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina ammattilaisten dialogisuusosaaminen, yhteinen ymmärrys ja monitoimijaisen yhteistyön valmiudet vahvistuvat. Digitaaliset työkalut ja yhteiskehittäminen tukevat yhteistyön arviointia ja kehittämistä sekä lisäävät ihmislähtöisten toimintatapojen käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen dialogista toimintakulttuuria, ihmislähtöisyyttä ja monitoimijaista yhteistyötä. Pitkällä aikavälillä palvelut ovat paremmin yhteensovitettuja ja vaikuttavampia, asiakkaiden osallisuus vahvistuu ja ammattilaisten yhteistyö sujuvoituu. Samalla tuetaan työhyvinvointia sekä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan veto- ja pitovoimaa.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole vielä todennettu. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä monitoimijaisen yhteistyön sujuvoituminen, palveluiden parempi yhteensovittaminen ja varhaisempi tuki vähentävät päällekkäistä työtä, tehostavat resurssien käyttöä ja tukevat henkilöstön työhyvinvointia. Lyhyellä aikavälillä käyttöönotto edellyttää henkilöstön aikaa osaamisen kehittämiseen, yhteiseen oppimiseen ja toimintamallin käyttöönottoon.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä kaikkiin toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, joissa halutaan vahvistaa dialogista toimintakulttuuria, monitoimijaista yhteistyötä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja. Mallin periaatteita voidaan soveltaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lisäksi laajemmin hyvinvointi-, kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan toimintaympäristöissä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönotossa kannattaa huomioida 

  • johdon sitoutuminen
  • henkilöstön osallistaminen
  • riittävän ajan varaaminen yhteiselle oppimiselle
  • toimivat digitaaliset ratkaisut

Levittämistä tukevat 

  • selkeä viestintä
  • kokemusten jakaminen
  • monitoimijainen yhteistyö
  • toimintamallin sovittaminen paikallisiin tarpeisiin

Toimintamalli juurtuu parhaiten, kun se kytketään osaksi organisaation olemassa olevia rakenteita, toimintatapoja ja kehittämistyötä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Digitaaliset palvelut / terveysdata
Toimintaympäristö
Sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset (Lapset, nuoret ja perheet) Hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Lapset, nuoret ja perheet.
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)