- Yhteiskehittämisen tarkoitus on tuoda eri näkökulmat tasavertaisesti mukaan ja mahdollistaa kaikkien osallistuminen
- Yhteiskehittäminen lisää ymmärrystä todellisista tarpeista ja auttaa kehittämään paremmin kohdennettuja ratkaisuja
- Vuorovedoin tehtävä työskentely tukee yhteistyötä ja yhteistä oppimista eri toimijoiden välillä
- Yhteiskehittämisen tavoitteena on jakaa vastuita ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia
- Kun ihmiset ovat mukana kehittämässä, sitoutuminen ja omistajuus kasvavat
Tiivistelmä
Yhteiskehitämme valtakunnallisesti digitaalisia Vuorovedoin -työkaluja monialaisen yhteistyön ja ihmislähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset (Lapset, nuoret ja perheet) Hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Lapset, nuoret ja perheet.
Kaikki kohderyhmät toimivat sosiaali, terveys ja koulutus, sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa yhteistyössä.
- Sujuvoitamme monitoimijaista yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloilla toimivien välillä.
- Kehitämme monitoimijaista toimintakulttuuria lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten, johtajien ja työyhteisöjen tarpeisiin.
- Lisäämme dialogisuutta ja dialogista vuorovaikutusta yhteistyötilanteissa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä sekä tuemme yhteistä oppimista.
Tavoitteiden toteutumista seurataan arvioimalla dialogisuuden, monitoimijaisen yhteistyön, asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistumista. Arvioinnissa hyödynnetään toimintamalliin sisältyviä arviointivälineitä, kyselyitä, palautteita, itsearviointeja sekä yhteiskehittämisen aikana kerättyjä havaintoja. Seurantatietoa käytetään toimintamallin jatkuvaan kehittämiseen.
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, monitoimijaista yhteistyötä, dialogisen vuorovaikutuksen osaamista sekä henkilöstölle varattavaa aikaa yhteiseen oppimiseen ja kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan toimivat digitaaliset työvälineet, aktiivista viestintää ja organisaation tukea toimintamallin käyttöönotolle ja arvioinnille. Toimintamalli voidaan toteuttaa osana organisaation olemassa olevia rakenteita ja kehittämistoimintaa.
Yhteiskehitämme valtakunnallisesti digitaalisia Vuorovedoin -työkaluja monialaisen yhteistyön ja ihmislähtöisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi.
Toimintamalli vahvistaa dialogista toimintakulttuuria lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Sen avulla monitoimijainen yhteistyö sujuvoituu, asiakkaiden osallisuus vahvistuu ja eri toimijoiden välinen yhteinen ymmärrys lisääntyy. Digitaaliset työkalut tukevat yhteistyötä, oppimista ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tämän seurauksena palvelut ovat ihmislähtöisempiä, yhteensovitettuja ja vaikuttavampia.
Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina ammattilaisten dialogisuusosaaminen, yhteinen ymmärrys ja monitoimijaisen yhteistyön valmiudet vahvistuvat. Digitaaliset työkalut ja yhteiskehittäminen tukevat yhteistyön arviointia ja kehittämistä sekä lisäävät ihmislähtöisten toimintatapojen käyttöä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen dialogista toimintakulttuuria, ihmislähtöisyyttä ja monitoimijaista yhteistyötä. Pitkällä aikavälillä palvelut ovat paremmin yhteensovitettuja ja vaikuttavampia, asiakkaiden osallisuus vahvistuu ja ammattilaisten yhteistyö sujuvoituu. Samalla tuetaan työhyvinvointia sekä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan veto- ja pitovoimaa.
Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole vielä todennettu. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä monitoimijaisen yhteistyön sujuvoituminen, palveluiden parempi yhteensovittaminen ja varhaisempi tuki vähentävät päällekkäistä työtä, tehostavat resurssien käyttöä ja tukevat henkilöstön työhyvinvointia. Lyhyellä aikavälillä käyttöönotto edellyttää henkilöstön aikaa osaamisen kehittämiseen, yhteiseen oppimiseen ja toimintamallin käyttöönottoon.
Toimintamalli on siirrettävissä kaikkiin toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, joissa halutaan vahvistaa dialogista toimintakulttuuria, monitoimijaista yhteistyötä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja. Mallin periaatteita voidaan soveltaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lisäksi laajemmin hyvinvointi-, kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan toimintaympäristöissä.
Käyttöönotossa kannattaa huomioida
- johdon sitoutuminen
- henkilöstön osallistaminen
- riittävän ajan varaaminen yhteiselle oppimiselle
- toimivat digitaaliset ratkaisut
Levittämistä tukevat
- selkeä viestintä
- kokemusten jakaminen
- monitoimijainen yhteistyö
- toimintamallin sovittaminen paikallisiin tarpeisiin
Toimintamalli juurtuu parhaiten, kun se kytketään osaksi organisaation olemassa olevia rakenteita, toimintatapoja ja kehittämistyötä.