Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
VoimaVarha-perhekeskeinen toimintamalli vammaisen lapsen asumisen tukemisessa-hankkeen (2025-2028) tekemässä nykytilan selvityksessä tunnistettiin monenlaisia haasteita vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelujen järjestämisessä.
Nykytilanteessa on tunnistettavissa useita kehittämistarpeita sekä työntekijöiden että palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Työntekijöiden työssä esiintyy päällekkäisiä palvelutarpeen arviointeja, ja vastuunjaot sekä ohjeistukset voivat olla osin epäselviä. Palvelutarpeen arviointia vaikeuttaa toisinaan kokonaisvaltaisen asiakastiedon puute, mikä voi hankaloittaa tilanteen kokonaisuuden hahmottamista. Palvelujen joustavuudessa ja yhteensovittamisessa on haasteita, ja palveluprosessien toteuttaminen lakisääteisissä aikarajoissa ei aina onnistu. Myös verkostotyön aikatauluttaminen voi olla haastavaa. Ammattilaiset tunnistavat perheiden kuormituksen ja palvelujärjestelmän pirstaleisuuden, mutta kokevat, että heillä ei ole riittäviä rakenteita, aikaa tai resursseja toimia koordinoivassa roolissa. Palvelujen saatavuudessa on havaittavissa alueellisia eroja, eikä systemaattiseen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ole aina riittävästi resursseja. Lisäksi ensisijaisten palvelujen toteuttamisessa on tunnistettu kehittämistarpeita osaamisen ja toimintatapojen osalta. Monialainen yhteistyö nähdään tärkeänä, mutta sen toteutuminen on pitkälti yksittäisten työntekijöiden varassa.
Palvelujen käyttäjien näkökulmasta palvelujärjestelmä voi näyttäytyä monimutkaisena. Vastuu kokonaisuuden koordinoinnista ei aina ole selkeä, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa asiakas asioi useiden eri toimijoiden kanssa. Perheen kokonaistilanteen huomioimisessa on vaihtelua, erityisesti silloin kun useampi perheenjäsen tarvitsee tukea. Osa asiakkaista kokee haasteita oikean palvelun löytämisessä, ja joidenkin kokemusten mukaan myönnetyt palvelut eivät aina vastaa tarpeisiin tai ne käynnistyvät viiveellä. Vanhempien ja koko perheen huomiointi ja jaksamisen tukeminen on usein puutteellista. Nykytilanteessa vanhemman jaksamisesta ei järjestelmällisesti kysytä, eikä perheen kuormitukseen aina vastata konkreettisilla tukitoimilla. Tuki jaksamiseen tulee usein myöhään tai vasta kriisitilanteissa. Sisarusten, omaishoitajien ja koko perheen tilanne jää usein huomioimatta riittävästi eikä perheen muiden jäsenten tilanteisiin anneta systemaattisesti palveluohjausta.
Vanhempien jaksaminen, sisarusten asema ja perheen arjen kokonaiskuormitus ovat keskeisiä tekijöitä vammaisen lapsen hyvinvoinnin ja kotona asumisen mahdollistamisessa.
Perhekeskeinen toimintamalli vastaa näihin haasteisiin vahvistamalla palveluiden koordinointia, monialaista yhteistyötä ja perheiden yksilöllistä huomioimista. Perhekoordinaattorin rooli selkeyttää vastuunjakoa, tukee palveluprosessin etenemistä ja varmistaa, että perheen kokonaistilanne, tarpeet ja voimavarat arvioidaan laaja-alaisesti. Malli lisää perheiden osallisuutta, kuulluksi tulemista sekä vaikuttamismahdollisuuksia ja tukee erityisesti paljon palveluja tarvitsevia perheitä.
Tutustu liitteisiin:
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perhekeskeisen toimintamallin kohderyhmään kuuluu vaativaa tukea ja hoitoa tarvitseva vammainen lapsi ja hänen perheensä, joilla on tarve useille samanaikaisille hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluille ja joiden palveluiden yhteensovittaminen vaatii monialaista yhteistyötä ja koordinointia. Lisäksi vammaisen lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen voi edellyttää yhteistyötä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetustoimen, kuntoutuspalveluiden tai kolmannen sektorin kanssa. Perheen kokonaistilanne on kuormittunut ja vaatii laaja-alaista yhteistyötä, pitkäjänteisestä tukea ja ympäristön huomioimista.
Lisäksi toimintamallin kohderyhmään kuuluvat vammaisia lapsia ja heidän perheitään kohtaavat hyvinvointialueen työntekijät.
Keskeisenä tarpeena vammaisten lasten perheillä on saada tarpeisiin vastaavat palvelut oikea-aikaisesti ja sujuvasti ilman turhaa odottamista (mielellään hieman ennakoiden esimerkiksi määräaikaisten päätösten päättymistä). Perheet tarvitsevat konkreettista apua ja tukea, ei vain neuvontaa sekä selkeämmän palvelupolun ja tietoa palveluista. Perheet tarvitsevat koko perheen tilanteen huomioimista sekä työntekijän, joka tuntee perheen tilanteen ja auttaa tarvittaessa selvittämään oikeaa yhteistyötahoa, jotta perheen ei tarvitse olla yhteydessä eri tahoille ja toistaa samoja asioita eri ammattilaisille, jotka eivät aina tiedä toistensa palveluista.
Perhekeskeisellä toimintamallilla vahvistetaan vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevan vammaisen lapsen tuen tarpeen arviointia ja palvelujen yhteensovittamista ja seurantaa. Toimintamallin mukaista tehostettua sosiaaliohjausta saavat perheet hyötyvät konkreettisesti perhekoordinaattorin antamasta tuesta ja ohjauksesta. Perhekoordinaattori toimii perheen rinnalla kulkijana, selvittää perheen kokonaistilannetta ja ohjaa/saattaa perhettä tarvittavien palvelujen piiriin sekä auttaa tarvittaessa palvelujen käynnistämisessä. Perhekoordinaattori toimii matalan kynnyksen yhteyshenkilönä ja selvittää tarvittaessa perheen puolesta sosiaalihuollon palveluihin liittyviä asioita organisaation sisällä ja reagoi, jos palvelut eivät vastaa tarpeisiin.
Perhekeskeisestä toimintamallista hyötyvät lisäksi vammaisia lapsia ja heidän perheitään kohtaavat hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijät (erityisesti sosiaalityöntekijät) vammaispalveluissa ja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Keskeisenä tarpeena työntekijöillä on työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyökäytäntöjen vakiintuminen, sekä pitkällä tähtäimellä yhteistyökulttuurin syntyminen. Työntekijät tarvitsevat päätöksentekoa varten kattavamman käsityksen asiakkaan kokonaistilanteesta sekä aikaa/resursseja palveluprosessin eri vaiheisiin, kuten perheen tilanteen selvittämiseen, verkostojen koordinoimiseen, palvelujen seurantaan ja niiden vaikuttavuuden arviointiin. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä saa palvelutarpeen arvioinnin tueksi perhekoordinaattorin työpanoksen, joka selvittää perheen kokonaistilanteen, verkostot ja voimavarat, koordinoi monialaista verkostoyhteistyötä sekä seuraa palvelujen toteutumista ja niiden vastaamista perheiden tarpeisiin, jolloin sosiaalityöntekijän resurssi kohdentuu palveluprosessissa tarkoituksenmukaiseen kohtaan (verkostoyhteistyö ja päätöksenteko). Systeeminen verkosto lisää perheen ympärillä toimivien ammattilaisten ymmärrystä perheen tilanteesta ja tuen tarpeista ja monialainen verkostoyhteistyö varmistaa palvelujen yhteensovittamisen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
VoimaVarha – Perhekeskeisen toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen lapsen kotona asuminen vahvistamalla perheiden voimavaroja ja tarjoamalla riittävät, perheiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Toimintamallin tavoitteena on varmistaa monialainen ja asiakaslähtöinen työskentely, jossa tunnistetaan sekä vammaisen lapsen tuen tarpeet että koko perheen yksilöllinen elämäntilanne, kuormitustekijät ja voimavarat.
Toimintamalliin kuuluvan tehostetun sosiaaliohjauksen tavoitteena on saada riittävän kattava käsitys perheen kokonaistilanteesta soveltuvien ja tarpeisiin vastaavien palvelujen myöntämiseksi ja järjestämiseksi sekä varmistaa perheen palveluprosessin sujuvuus ja palvelujen vastaaminen perheen todellisiin tarpeisiin. Perhekeskeisen toimintamallin mukaisella tehostetulla sosiaaliohjauksella vähennetään perheiden aikuisten kokemaa kuormitusta palvelujen järjestämisestä ja koordinoinnista sekä tehostamaan palvelua järjestävien ja tuottavien työntekijöiden yhteistyötä, jotta perhe voisi saada tarvittaessa ennaltaehkäiseviä, voimavaroja tukevia palveluja.
Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta tärkeisiin, jatkuviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Perhekeskeisen toimintamallin mukainen työskentely pyrkii varmistamaan, että vammainen lapsi ja hänen perheensä saa riittävät ja oikea-aikaiset palvelut ja pyritään vahvistamaan vammaisen lapsen läheisten jaksamista ja voimavaroja, jotta vammainen lapsi voi asua kotona perheensä kanssa silloin kun se on mahdollista ja lapsen edun mukaista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Perhekeskeisen toimintamallin kokeilut käynnistyvät elokuussa 2026, jonka jälkeen toimintamalli vakioidaan ja pilotoidaan. Kokeiluissa perheen voimavaroja selvitetään kyselyllä tehostetun sosiaaliohjauksen alussa ja lopussa, samoin selvitetään perheen kokemuksia saamastaan palvelusta ja verkostoyhteistyöstä. Perhekoordinaattori selvittää osana tehostettua palveluohjausta myös perheen kokemuksia siitä, miten palvelut ovat vastanneet perheen tarpeisiin ja reagoi, mikäli palvelutarve tulee arvioida uudelleen. Toimintamallista kerätään kokeilujen aikana käyttäjäpalautetta sekä perheiltä että perheitä kohtaavilta ammattilaisilta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Keskeisenä edellytyksenä toimintamallin mukaiselle työskentelylle on resursointi perhekoordinaattorin tehtävään. Toimintamalli edellyttää lisäksi organisaation yhteistyökulttuurin ja -rakenteiden vahvistamista. Perhekoordinaattorilla tulee olla riittävä osaaminen työskentelystä vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa sekä hyvä lainsäädännön ja organisaation sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tuntemus.
Perhekeskeinen työskentely edellyttää vammaisen lapsen huomioimista osana perhettä ja perheen arkea sekä systeemistä ajattelua, jossa lapsen, koko hänen perheensä ja verkoston välisiä suhteita tarkastellaan toisiinsa vaikuttavina kokonaisuuksina. Perhekeskeisyys tarkoittaa myös kumppanuutta, jossa ammattilaiset ja perhe työskentelevät yhdessä jaetun vastuun sekä avoimen ja luottamukseen perustuvan dialogin pohjalta. Huomiota tulee kiinnittää perheen kohtaamiseen, niin että perheen ääni ja kokemukset tulevat aidosti kuulluiksi. Perhekeskeinen työskentely huomio myös perheen osallisuuden ja perheen voimavarojen vahvistamisen.
