VoimaPolku-työkirja
VoimaPolku on luova, toiminnan aikana koottava työkirja, joka tukee osallisuutta ja hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa. Työkirjaan tallennetaan sekä itsenäisesti että ohjatusti toteutettuja luonto- ja taidelähtöisiä harjoitteita.
Toimintamallin nimi
VoimaPolku on luova, toiminnan aikana koottava työkirja, joka tukee osallisuutta ja hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa. Työkirjaan tallennetaan sekä itsenäisesti että ohjatusti toteutettuja luonto- ja taidelähtöisiä harjoitteita.
Voimapolku-työkirja on kehitetty LUMI-hankkeen Sosiaalisen kuntoutuksen luova polku -toimintamallin työkaluksi.
Työkirja sisältää jokaisen tapaamiskerran alussa kirjoitettavat ”Aamufiilikset” ja lopuksi kirjoitettavat ”Kertafiilikset”. Ryhmäkertojen harjoitteet tehdään työkirjaan, jotta niihin voi palata myöhemmin.
Valittujen harjoitteiden (1-3/tapaamiskerta) kohdalla pysähdytään pohtimaan niiden vaikutuksia. Arviointia tehdään esimerkiksi Mitä sain -apukysymysten, symbolien, tarrojen tai värikoodien avulla. Sivuille voi tehdä myös omia luovia tuotoksia ja muistiinpanoja. (Tutustu lähteenä käytettyyn Taikusydämen 100 minuuttia taidetta -malliin.)
LUMI-hankkeessa sekä osallistujat että ohjaajat täyttivät työkirjaa, mikä auttoi tunnistamaan resilienssin merkitystä kaikille ja loi tasa-arvoa. Toiminnassa painottuivat läsnäolo sekä itsen ja toisten kuuntelu.
Työkirjaksi soveltuu muistikirja, jossa on tyhjiä, viivattomia sivuja. Käyttöä helpottavat kovakantisuus, kierresidonta ja A5–A4-koko. Paperin tulisi soveltua vesiliukoisille maaleille. Kansien kuvittaminen voi toimia ensimmäisenä luovana harjoitteena. Kustannuksia aiheutuu kirjojen ja värien kuten vesivärit lisäksi lähinnä tarroista ja tulosteista.
Työkirjaa käytetään kahteen tarkoitukseen, kirjan käänteiset puolet hyödyntäen:
1. Voima-puoli sisältää luovia, hyvinvointia tukevia harjoitteita, kuten piirroksia, kirjoituksia ja maalauksia. Tavoitteena on lisätä itsetuntemusta ja herätellä luovuutta esimerkiksi arvojen kirkastamisen tai sattumarunojen avulla.
2. Polku-puoli keskittyy omien tuntemusten havainnointiin tapaamisten alussa ja lopussa. Fiiliksiä voidaan ilmaista sanoin tai kuvin, ja päivän aikana tehtyjen harjoitteiden vaikutuksia arvioida kirjoittamalla tai visuaalisin keinoin.
Jotkut LUMI-osallistujat jatkoivat ryhmän päätyttyä kirjan täyttämistä Hyvinvointireseptin ”määräyksellä”.
Itsetuntemuksen vahvistuminen on keskeistä omannäköisen ja itsenäisen elämän rakentamisessa ja mahdollisessa paluussa opinto- tai työelämään. Osallistujan minäkuvaan ovat voineet vaikuttaa erilaiset diagnoosit tai haastavat elämäntilanteet, jolloin yhteys aitoon itseen on heikentynyt.
VoimaPolku-työkirjan tavoitteena on lisätä osallistujan resilienssiä sekä tietoisuutta luonnon ja luovuuden hyvinvointivaikutuksista. Kun osallistuja reflektoi kokemuksiaan yksin ja ryhmässä, ja kirjaa niitä työkirjaan, hän oppii tunnistamaan, mitkä asiat tuottavat hyvinvointia ja iloa. Silloin näiden asioiden sisällyttäminen omaan arkeen helpottuu. Luonto- ja taidetoiminta auttavat tunnistamaan omia kiinnostuksen kohteita, toiveita, pelkoja ja voimavaroja sekä fyysisten ja psyykkisten voimavarojen laadun.
VoimaPolku-työkirja kehitettiin sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa POLKU-ryhmätoiminnan työkaluksi. Seitsemän POLKU-ryhmän osallistujien ja ohjaajien kokemukset ja huomiot hyödynnettiin työkalun kehittämisessä.
Vaikka VoimaPolku ei vaadi suuria taloudellisia panostuksia, sen käyttötavan määrittelyyn kannattaa käyttää riittävästi aikaa. Työskentelylle on tärkeää asettaa osallistujan tilannetta tukevat tavoitteet, jotta työkirja ei jää irralliseksi.
Toiminnan rakenteen toistuvuus tukee työskentelyä ja luo ennakoitavan rakenteen tapaamisille. Se lisää osallistujien itsetuntemusta ja omahavainnointia.
Osallistujilta kysyttiin palautetta työkirjasta ryhmien aikana ja niiden päätyttyä.
Osallistujat pitivät oman työkirjan käytöstä. Työkirja tarjosi mielekkään tavan käyttää aikaa esimerkiksi silloin, kun odoteltiin muiden suoriutumista tehtävistään. Se toimi paitsi luovana työkaluna myös henkilökohtaisena muistona, johon voi palata ja jatkaa luovien harjoitteiden tekemistä vielä ryhmätoiminnan jälkeenkin.
Kirjan täyttäminen auttoi tekemään harjoitteista ja pohdinnoista konkreettisempia – toisin kuin pelkästä keskustelusta, kirjaan jää selkeä jälki omasta prosessista. Erityisen arvostettua oli se, että kirjan täyttämisessä sai käyttää omaa luovuutta vapaasti ilman tiukkoja sääntöjä tai rajoitteita.
Kansikuva
